Epäsymmetriset ratikat

Eira · 17 Helmikuu 2006

Turun aavevaunujen päät rakennettiin aikoinaan erittäin suipoksi, jota vaunut eivät törmäisi toisiinsa kohdattaessa kaarteissa. Haittapuolena tästä ratkaisusta rappuset jouduttiin tekemään erittäin jyrkiksi. Askelmalta toiselle kiivettäessä jalan joutui nostamaan jopa yli 90 asteen eli "Wagner-kulmaan", mikä varsinkin iäkkäämmille matkustajille tuotti suuria vaikeuksia. Muistan hyvin, kun vanhemmat henkilöt joutuivat usein poistumaan vaunusta takaperin, kun eivät muuten uskaltaneet, monet kerrat jelppasin. Kolmoslinjan varrella asui paljon seniorikansalaisia, joiden toivomuksesta vaunut siirrettiin pian pois ykköselle.

Tuli tuossa mieleen, että entä jos vaunujen ovipuolen kyljet olisi rakennettu koko pituudeltaan suoriksi. Tällöin rappusia olisi voinut loiventaa, ja astinlauta olisi kohdistunut suoraan pysäkkikorokkeeseen. Epäsymmetrinen vaunu ei kylläkään esteettisesti olisi ollut mikään kaunotar. TV:stä tuli pikainen välähdys Torinon ratikasta, ja äkkiä katsottuna vaunu vaikutti juuri tällaiselta. Onko jollakulla tietoa, onko jossain käytössä tällaisia pohjapiirustukseltaan "puolikuun" mallisia ratikoita, ja mahdollisesti myös kuvia niistä?

JE · 17 Helmikuu 2006

Mieleeni tulee vain Italian toinen merkittävä ratikkakaupunki, Milano. Kuvia ainakin täällä. En osaa sitä sanoa, olisiko muissakin maissa esimerkkejä.

Eira · 17 Helmikuu 2006

JE sanoi:
Mieleeni tulee vain Italian toinen merkittävä ratikkakaupunki, Milano. Kuvia ainakin täällä. En osaa sitä sanoa, olisiko muissakin maissa esimerkkejä.

Ovipuolelta on selvästi pienempi siivu leikattu kuin vastakkaiselta. Kaikki ovet ajolinjan suuntaisia. Ei mielestäni ollenkaan ruma vaunu. Muistaakseni Torinon vaunut ovat keltaisempia kuin Milanon, muuten samantyyppistä kalustoa.

Antero Alku · 17 Helmikuu 2006

Epäsymmetriaa

Ei taida olla ihan tavatonta. Karlsruhessa on myös tällaisia yksisuuntavaunuja. Ideahan on fiksu, sillä yksisuuntavaunun oviseinä ei ole koskaan kaarteessa pariraiteen sisäpuolella. Siten Turun aavevaunujen oviaukon tiukka taitto ja jyrkät portaat ovat olleet turha juttu.

Antero

Safka · 17 Helmikuu 2006

50-60-lukujen baselilaiset vaunut ovat symmetrisiä – mutta eikös Turku Sveitsin suunnalta muotoilunsa kopioinutkin. Sen sijaan 80-luvun 4-akseliset ovat epäsymmetrisiä samoin kuin samaan aikaan hankitut nivelet.

http://www.tramclub-basel.ch/rb/rm/rm_bvb_477.html
Jos Turkuun olisi hankittu lisää vaunuja, olisivatkohan ne tällaisia?

Eira · 18 Helmikuu 2006

Safka sanoi:
50-60-lukujen baselilaiset vaunut ovat symmetrisiä – mutta eikös Turku Sveitsin suunnalta muotoilunsa kopioinutkin.

Baselilaisissa oli keskiovet, joissa loivempi porrastus, jota huonompijalkaiset voivat käyttää sekä vaunuun noustessa että poistuessa. Turku oli kai ainoa kaupunki, joka jätti keskiovet pois :?:.

USL263a · 21 Helmikuu 2006

Mulla on sellainen muistikuva, että turkulaisiin keskiovea yritettiin saada. Tilanpuutteen takia jouduttiin kumminkin jättämään pois. Aavevaunuihin yritettiin myös saada toisenlaisia telejä Tampella-telien sijaan, mutta homma kaatui tuontilisenssin epäämiseen. Olen kuullut, että SIG-telejä yritettiin hankkia, muttei saatu.

Compact · 21 Helmikuu 2006

Turun aaveet olivat kutakuinkin jämptilleen saman pituisia kuin Hesan Arkut, joissa ei myöskään ollut keskiovia.

Eira · 21 Helmikuu 2006

Compact sanoi:
Turun aaveet olivat kutakuinkin jämptilleen saman pituisia kuin Hesan Arkut, joissa ei myöskään ollut keskiovia.

Mitenkäs noi Arkut pystyivät normaalilevyisillä päädyillä kulkemaan Helsingissä? Siellähän oli tuolloin sama raiteitten väli kuin Turussa. Oliko niillä silloin kohtauskielto kaarteissa?

Compact · 21 Helmikuu 2006

Eira sanoi:
Mitenkäs noi Arkut alkuvuosina pystyivät normaalipäädyillä kulkemaan Helsingissä? Siellähän oli tuolloin sama raiteitten väli kuin Turussa. Oliko niillä silloin kohtauskielto kaarteissa?

Arkun leveys on 2,0 m. Samaan aikaan valmistuneiden kaksiakselisten leveys on 2,1 m. 1950-luvun telivaunut ovat 2,3 m leveitä.
Aave on 2,1 m leveä eli on siis Arkkua leveämpi. Aaveen pituus on 11,37 m ja Arkun 12 m. Verrataan vielä Suomen ensimmäisiä telivaunuja eli Kulosaaren Jumboja: pituus 11,5 m ja leveys peräti 2,15 m.

En ole nähnyt tai kuullut, tai en nyt ainakaan muista, että olisi ollut Arkuilla tai Jumboilla rajoituksia verkostolla. Vain 1950-luvun telivaunuilla on ollut "sallitut rataosat" -juttuja ja se laajeni nopeaan tahtiin kun rataväliä levennettiin samanaikaisesti vaunujen saannin kanssa. Se on kuitenkin totta, että ennen vanhaan oli rataverkolla mutkissa, ja jossain suorillakin, turkasen paljon kohtauskieltomerkkejä. Niillä on sitten pelattu ja hoidettu liikennettä.

JE · 22 Helmikuu 2006

Eikös Ylioppilastalon - Marian sairaalan radan lakkautus liittynyt tähän raiteiden etäisyyskysymykseen? "Virallinen" lähde kertoo, että lakkautus toteutettiin, koska rataa ei voinut muuttaa 2,3 m leveille telivaunuille sopivaksi. Toisaalta lakkautus toteutui jo vuonna 1959, jolloin kaksiakselikoilla ja arkuillakin oli vielä yli 15 vuotta elinaikaa jäljellä.

Rattivaunu · 22 Helmikuu 2006

Kyllä Kalevankadun - Annankadun - Eerikinkadun kautta Lapinlahdenkadulle kulkenut raitiotie oli vanhalla ATU:lla toteutettu eli "uudemmat" telivaunut eivät olisi voineet joustavasti liikennöidä tuolla osuudella. Vuosi 1959 on nähdäkseni varsin luonteva lakkautusajankohta. Tuolloin Ratti-Karia-vaunuja vanhempi kalusto alkoi olla pois kokopäiväliikenteestä. Moottorivaunut 181 - 186 kulkivat osaksi tärkeässä käytössä aivan tuon kauden alussa, mutta vanhan kutosen jättäminen noiden kuuden vaunun varaan vähänkään pidemmälle juoksulle olisi ollut aika outo skenaario. Yhtä linjaa varten ei katsottu tarpeelliseksi hankkia svetsiläis-turkulaisella normituksella toteutettuja vaunuja, vaan liikenneyhteys päätettiin korvata linja-autoilla, mikä näin jälkeen päin ajateltuna tuntuu ratikkaihmisistä sinänsä nololta tapahtumain kululta.

JE · 22 Helmikuu 2006

Mietin lähinnä että Euroopassakin on tunnettu kaupunkeja joissa vanhaa kalustoa on käytetty jollakin radalla pidempään uuden kaluston soveltumattomuuden takia. Sinänsä sen toki ymmärtää ettei Helsingissä tähän tahdottu mennä, jos raitioteiden tulevaisuus ylipäänsä oli hiukan epäselvä tuohon aikaan.

Compact · 27 Tammikuu 2008

JE sanoi:
Mieleeni tulee vain Italian toinen merkittävä ratikkakaupunki, Milano. Kuvia ainakin täällä.

Milanon epäsymmetrisen 4900-tyypin piirustus on täällä.

Compact · 4 Helmikuu 2008

Milanon ATM:n 4900-sarjan vaunu näyttää tältä edestä. Suurinpiirtein keskiviivalla on etulyhty.

Kuva 2.2.2008 Ferrovienordin päärautatieasemalla Milano-Cadorna.

Epäsymmetriset ratikat

Liitetiedostot