Raitioliikenteen linjastosuunnitelma 2014 - 2024

KSV:n Ratikkaprojektin loppuraportissa on mm.:

"Käyttämättömien ja vähän käytettyjen varayhteyksien poistamisella voitaisiin nopeuttaa liikennettä, vähentää radan ja kaluston ylläpitokustannuksia sekä pienentää raitioliikenteen melua ja parantaa mukavuutta. Selvitys poistettavista yhteyksistä valmistuu vuoden 2017 alussa ja tarpeettomia yhteyksiä on tarkoitus poistaa jo samana kesänä."

Minulle tulee tästä mieleen, että Arenan silmukka lähtisi pois ja pian...

Ei kuulosta kovin järkevältä. Syväuraiset vaihteethan poistaisivat suurimman osan hidastuksista. Nyt käytetään kyllä resursseja vaihteiden poistoon, muttei syväuraistamiseen. Vai onko syväuraisiin vaihteisiin siirtymisen tiellä isojakin esteitä? Vai liittyykö tämä varayhteysvaihteiden poisto syväuraistamisprojektiin, jos sellainen on?
 
Viimeksi muokattu:
KSV:n Ratikkaprojektin loppuraportissa on mm.:

"Käyttämättömien ja vähän käytettyjen varayhteyksien poistamisella voitaisiin nopeuttaa liikennettä, vähentää radan ja kaluston ylläpitokustannuksia sekä pienentää raitioliikenteen melua ja parantaa mukavuutta. Selvitys poistettavista yhteyksistä valmistuu vuoden 2017 alussa ja tarpeettomia yhteyksiä on tarkoitus poistaa jo samana kesänä."

Minulle tulee tästä mieleen, että Arenan silmukka lähtisi pois ja pian...
No jos ne sen ehtivät purkaa ennen kuin tajuavat, että sille olisi ollut käyttöä terminaalilinjalle, linja joudutaan kääntämään linjoilla. Kyllä se 6T:n korvaava linja perustetaan joka tapauksessa, varmaankin vasta sitten, kun on muutama viikko seurattu miten Länsiterminaalin liikenne sujuu yhdellä linjalla ja huomattu, että kaikki eivät mahdu kyytiin, ja kun matkustajat yrittävät tunkea kyytiin aiheutuu suuria myöhästymisiä, jotka vielä heijastuvat linjoille 2 ja 3.
 
No jos ne sen ehtivät purkaa ennen kuin tajuavat, että sille olisi ollut käyttöä terminaalilinjalle, linja joudutaan kääntämään linjoilla. Kyllä se 6T:n korvaava linja perustetaan joka tapauksessa, varmaankin vasta sitten, kun on muutama viikko seurattu miten Länsiterminaalin liikenne sujuu yhdellä linjalla ja huomattu, että kaikki eivät mahdu kyytiin, ja kun matkustajat yrittävät tunkea kyytiin aiheutuu suuria myöhästymisiä, jotka vielä heijastuvat linjoille 2 ja 3.


Sittenhän saataisiin Linjoille liikennettä.
(En kylläkään kannata Arenan silmukan purkamista.)
 
Ei kuulosta kovin järkevältä. Syväuraiset vaihteethan poistaisivat suurimman osan hidastuksista. Nyt käytetään kyllä resursseja vaihteiden poistoon, muttei syväuraistamiseen. Vai onko syväuraisiin vaihteisiin siirtymisen tiellä isojakin esteitä? Vai liittyykö tämä varayhteysvaihteiden poisto syväuraistamisprojektiin, jos sellainen on?

Käsittääkseni projekti on siinä vaiheessa, että pyöriä vaihdetaan syväuravaihteisiin sopiviksi. Kun tämä on tehty, siirrytään muuttamaan vaihteita. Niin pyörien vaihtoa, kuin vaihteidenkin tehdään osana normaalia huoltoa ja ylläpitoa, joten muutos etenee hitaasti.

Luulisin, että syynä on oikeasti vähät rahat, joten varayhteyksien vaihteita ei haluttaisi kunnostaa, kun kaikenlaista muutakin rakentamista riittäisi. On kuitenkin mukavampi puhua kehittämisestä kuin säästämisestä. Eli oletan, että poistaminen tapahtuisi siinä kohtaa, kun vaihde pitäisi uusia, ja asiakseen noita vaihteita ei lähdettäisi poistamaan.
 
Sittenhän saataisiin Linjoille liikennettä.
(En kylläkään kannata Arenan silmukan purkamista.)


Todennäköisempää kai kuitenkin on se, että linja kääntyy Kauppatorilla tai Kruununhaan silmukassa, sillä ne on joka tapauksessa olemassa.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:28 ----------

Alkaa myös Skatan terminaali olla melko täyspäivästä ajoa vitosella.
Voisi hyvin miettiä ratkaista molemmat terminaalit samalla linjalla, eli femma ajamaan Skatan terminaalilta Länsi-terminaalin Assan kautta.

Tämä tulee usein esiin ratkaisuna, mutta talvikautena Katajanokan terminaalille on tarvetta ajaa vain kolmena kertana päivässä, kun taas Länsiterminaaliin saapuu tai lähtee laiva melkein joka tunti sekä talvi- että kesäkautena. On ehkä vähän sekavaa, jos aina välillä linja ajaa Katajanokan terminaaliin ja aina välillä kääntyy ympäri Kauppatorilla. (Jos vaihtoehtona olisi pätkälinjan ajaminen Arenan silmukkaan tai Katajanokan terminaalille, sittenhän kustannukset ovat suunnilleen samat molemmissa vaihtoehdoissa.)
 
Jätkäsaaren terminaalin ruuhkat, jotka ovat keskustaan päin, voisi kyllä olla paremmin hoidettavissa liikennöimällä aikatauluttomia lisävuoroja keskustaan aina laivojen aikataulujen ja kuormituksen mukaan. Eli kun terminaaliin on tulossa Tallinnasta täysi laiva, laitetaan pysäkille pari-kolme lisäratikkaa, jotka lähtevät kun täyttyvät ja ajavat vain keskustaan ja kääntyvät siellä takaisin. Toisaalta jos jossain laivassa ei ole paljonkaan matkustajia, lisävuoroja ei tarvita ollenkaan.

Juuri näin, tämä olisi tehokas ratkaisu sen sijaan että jääräpäisesti pidetään kiinni jäykistä aikatauluista. En oikein ymmärrä miksei näin voisi toimia, vai onko taas hinta tärkeämpi kriteeri kuin joukkoliikenteenkäyttäjien palvelu ? Toinen ongelma on laivan saapumisen jälkeen reitin varrella tulevien matkustajien pääsy kyytiin ylikuormitettuihin vaunuihin. Ehkä vielä parempi ratkaisu olisi muutama ylimääräinen bussi (vaikkapa linja 6X tai 9X) terminaalista suoraan keskustaan heti kun ne täyttyvät, vai onko hinnan lisäksi myös kyseessä jonkinlaisesta imagotappiosta ettei voi käyttää busseja kun on satsattu niin paljon raideliikenteeseen ? Jopa laivojen lähtöjen yhteydessä syntyy ongelmia kun ratikat täyttyvät jo keskustassa ja vieläkin myöhästyvät kuljettajarahastuksen aiheuttaman ajanhaaskauksen vuoksi. Tästä kärsivät kaikki, kuljettajat, laivalle pyrkivät ja reitin varrella ratikan kyytiin haluavat, jopa jonossa odottavien muiden ratikkalinjojen matkustajat. Kuljettajarahastuksesta luopuminen olisi vastaus tähän ongelmaan.
 
Toinen ongelma on laivan saapumisen jälkeen reitin varrella tulevien matkustajien pääsy kyytiin ylikuormitettuihin vaunuihin.
Tämähän ratkeaa melko pitkälle elokuussa, kun ysi alkaa ajaa Länsiterminaalin sijasta Välimerenkadun kautta Saukonpaateen. Välille jää yksi pysäkki (=Bunkkeri), johon pääsee vain terminaaliratikoilla, muualta kyytiin tulevat voivat aina odottaa ysiä.
 
Raitio-lehden 1/2017 sivun 28 taulukon mukaan elokuussa voimaan tulevassa raitiolinjastossa olisi enimmillään käytössä 86 vaunua. Taulukossa on kuitenkin selkeitä virheitä (huomasin vasta nyt, kun tutkin tarkemmin), joten todellinen vaunumäärä lienee 90. Neloselle on merkitty 11 vuoroa, mutta ruuhkassa vuoroväli säilyy kuudessa minuutissa, joten oikea määrä on nykyinen 13. Linjalle 2/3/7 tarvitaan 23 vuoron lisäksi yksi vuoro. Tällä hetkellä vuoroja on näillä linjoilla 24, ja retti vielä pitenee hieman. Lauantaille on taulukossa merkitty oikea vuoromäärä (24). Sama koskee linjaa 6/T/8, jolle on merkitty arjeksi 16 vuoroa, mutta viikonlopuksi 17. Arkena saattaa olla tarvetta jopa 18 vuorolle, koska liikenne on silloin hieman hitaampaa kuin viikonloppuna. Toisaalta ysille on merkitty arjeksi 9 vuoroa, mutta lauantaina 8. Nyt kun ysi siirtyy pois terminaalista, sen myöhästymiset vähenevät eikä tälle ylimääräiselle vuorolle ole välttämättä tarvetta. Olisi toki hyvä, jos liikennettä saataisiin nopeutettua siten, että pärjättäisiin vähemmillä vaunuilla, mutta tuskin niin tapahtuu.

Sitten kun kutonen siirtyy Eiranrantaan ja 7T alkaa kulkea, tarvitaan arviolta kolme vuoroa lisää. Tällöin vuoroja olisi jo 93, mikä on lähes sama kuin tällä hetkellä (94). Tällöin Variot lienevät jo poistuneet, mutta Articeja on vielä runsaasti toimittamatta, joten korkealattiaisia vaunuja tarvitaan runsaasti liikenteeseen. Sitten, kun Articit on toimitettu, matalalattiakalustoa pitäisi olla juuri ja juuri riittävästi, koska käytössä on 110 vaunua (42 x MLNRV -2 peruskorjauksessa olevaa (nykyisellä vauhdilla peruskorjaukseen menee varmaan 10 vuotta) ja 60 x Artic). Nykyisellä käyttöasteella (85 %) kalusto riittäisi 93,5 vuoroon, mutta käyttöaste varmaankin nousee nykyisestä Varioiden poistuessa.
 
Eipä kai niitä sentään virheiksi voi sanoa, kertovat vain senhetkisestä suunnittelutilanteesta. Melkein hankkeessa kuin hankkeessa käy niin, että ne ihan oikeat, realistismmat, huolellisimmat suunnitelmat tehdään sittenkin vasta aivan viime tingassa ja kaikki vähänkään kauemmas ulottuva on kohtalaisen vapaalla kädellä ja isolla kynällä piirrettyä. Niinpä ei ole yllätys, että kierrosajat ja vaunumäärät elävät matkan varrella. Nythän meillä on jo oikeat aikataulut käytettävissä.

Se on tietysti pieni yllätys, että vaunumäärä kasvaakin suunniteltua suuremmaksi. Ei synny säästöjä. Toisaalta voisin myös kuvitella, että nyt alkuvaiheessa aikataulut on tarkoituksella laadittu varovaisesti, kun kokemusta uusista reiteistä ei vielä ole. Ehkä sieltä saadaan pari vaunua napsittua pois ensi syksynä palvelua huonontamatta.

Kalustosta sen verran, että välipalojahan on 52, Articeja 60 ja muutaman vuoden ajan vahvuudessa on myös yksi Jokeri-Artic. Ja eiköhän tuo käyttöastekin pikku hiljaa nouse 85 %:sta. Se on suht matala tavoite, 90 % olisi realistinen. Silloin päästään jo sadan vaunun kieppeille. Joka tapauksessa olen iloinen, että lyhyet nivelet pidetään tallessa myös. Niille voi hyvinkin tulla käyttöä vielä, tosin ne varmaankin vaativat ainakin kevyen peruskorjauksen ennen käyttöönottoa.
 
Eipä kai niitä sentään virheiksi voi sanoa, kertovat vain senhetkisestä suunnittelutilanteesta. Melkein hankkeessa kuin hankkeessa käy niin, että ne ihan oikeat, realistismmat, huolellisimmat suunnitelmat tehdään sittenkin vasta aivan viime tingassa ja kaikki vähänkään kauemmas ulottuva on kohtalaisen vapaalla kädellä ja isolla kynällä piirrettyä. Niinpä ei ole yllätys, että kierrosajat ja vaunumäärät elävät matkan varrella. Nythän meillä on jo oikeat aikataulut käytettävissä.

Se on tietysti pieni yllätys, että vaunumäärä kasvaakin suunniteltua suuremmaksi. Ei synny säästöjä. Toisaalta voisin myös kuvitella, että nyt alkuvaiheessa aikataulut on tarkoituksella laadittu varovaisesti, kun kokemusta uusista reiteistä ei vielä ole. Ehkä sieltä saadaan pari vaunua napsittua pois ensi syksynä palvelua huonontamatta.

Kalustosta sen verran, että välipalojahan on 52, Articeja 60 ja muutaman vuoden ajan vahvuudessa on myös yksi Jokeri-Artic. Ja eiköhän tuo käyttöastekin pikku hiljaa nouse 85 %:sta. Se on suht matala tavoite, 90 % olisi realistinen. Silloin päästään jo sadan vaunun kieppeille. Joka tapauksessa olen iloinen, että lyhyet nivelet pidetään tallessa myös. Niille voi hyvinkin tulla käyttöä vielä, tosin ne varmaankin vaativat ainakin kevyen peruskorjauksen ennen käyttöönottoa.
Niin välipaloja on toki 52; se 42 oli vain kirjoitusvirhe. Ja ne taulokon vaunumäärät vaikuttavat kyllä selvältä virheeltä. Tuskin missään vaiheessa suunnitelmaa tehdessä on ajateltu, että joillakin linjoilla olisi lauantaina enemmän kalustoa kuin arkena.
 
tulen yleensä raitiovaunulla Länsiterminaalista ja niin usein että voin kokemuksella sanoa että yleensä se ensimmäinen vaunu johon kerkiää laivasta, on täysi kuin sillipurkki. Ongelma johtuu matkustajien turhasta kiireesta ensimmäiseen mahdolliseen vaunuun. Itse annan pari kolme vaunua mennä ja sen jälkeen mahtuu ihan mukavasti.

Vaikka laiva olisi täysi niin ongelma koskee yleensä yhtä vaunua, joka on tuulilasikuormassa. Kysymyksessä ei siis mikään suunnitteluongelma, vaan kysymys matkustajien omasta tahdosta tapahtuvasta säätämisestä, että antaisivat täyteen pakatun vaunun mennä alta pois.

Ei sellaiseen voida mennä eikä ikinä päästä että 2500 matkustajan laivan matkustajat viedään väljästi ja viihtyisästi pois jokaisessa vaunussa.
 
Siis uskooko joku todella, että noita länsisataman ratikkalähtöjä on SUUNNITELTU? Viimeiseltä Tallinkilta (6 päivänä viikossa, 00.30 saapuminen) on hyvin vaikea keritä 00.38 lähtevään ratikkaan (jos tuota on suunniteltu, niin on unohdettu, että laivasta poistuminen ottaa aikansa, eikä ulkona olla heti aikataulunmukaisena hetkenä) ja seuraava vasta 1.02. Järkevä ratikan lähtöaika olisi jotain 0.42-0.44 välillä ja seuraava saisi lähteä 5-10 minuutin päästä.
 
Takaisin
Ylös