Raitioliikenteen linjastosuunnitelma 2014 - 2024

Hyvä, että keskustellaan, niin mahdolliset väärinkäsitykset oikenevat.
Se on todellakin hyvä. Kaivoin esille useiden RAITIOiden vuorolistaukset vuosilta 1979 - 84 ja osoittautui, että sen ajan 2 / 2A / 4S / 4V:n yhteiset vuorot olivat vielä marginaalisempi ilmiö kuin mitä muistelin.

Lisäksi vuorojen kirjavuutta lisäsi aikanaan se, että samalla numerolla kulkenut vuoro ajoi aamulla yhtä linjaa ja iltapäivällä toista. Ylempänä kerrottu 106 oli siitä poikkeuksellinen, että aamulla se todellakin kävi kahdella kokonaan eri linjalla, siis 2(A) <-> 4V, (eräinä aikataulukausina, esimerkiksi syksyllä 1983). Ja kyllä, 106 on ollut kakkosen ja 4S:n yhteinen vuoro aamuisin jo ennen 4V-kautta. Tieto löytyy RAITIOsta 3 / 1980 sivulta 62.
 
Vanha 4V oli Munkkiniemi - Vallila. Se oli siitä kummallinen linja, että Munkasta vuorot ajoivat Vallilaan, joko Paavalinkirkolle tai Sturenkadun risteykseen jos menivät Koskelan halliin. Mutta Munkkaan päin menevien vuorojen varsinainen lähtöpysäkki oli Harjutori.

Olenkin miettinyt, että minkä vuoksi tuo lenkki on ollut olemassa. Onko sitä koskaan käytetty mihinkään muuhun?

Edit: linja 7 näemmä, en voi poistaa viestiä enää.
 
Linjastojen kierrot ovat ihan normaalia toimintaa, mutta päätepysäkin ideana on, että kaikki asiakkaat jäävät siinä pois. Uudet matkustajat nousevat vaunuun, jonka numero voi sitten olla toinen. 327 on harhaanjohtava, sillä jos asiakas on menossa vaikka Töölöstä Itä-Pasilaan tai Eirasta Senaatintorille, linjan numero vaihtuu kesken matkan, eikä kukaan oikeasti voi olettaa asiakkaan lähtökohtaisesti hahmottavan saman vaunun jatkavan koko ajan etenemistään numeroa vaihtamalla. Tämä on asiakkaiden melko törkeää aliarviointia, eikä selittämällä muuksi muutu.
Kolmosten perinteinen kiertolinja oli paitsi näppärä kaupunkiyhteys, myös omanlaisensa legenda, ja vieraspaikkakuntalaisille, jopa ulkomaalaisillekin, suhteellisen helppokäyttöinen. 327 on jo helsinkiläisellekin hankala hahmotettava, muualta tulleesta puhumattakaan. Siksi sen suunnittelijoiden leimaaminen mitään asiasta ymmärtämättömiksi typeryksiksi ei ole ollenkaan aiheetonta. Jos joku väittää (kuten olen kuullut) 3T/3B:n olleen vanhanaikainen ja tässä ajassa toimimaton ratkaisu, hänellä varmasti ei ole asiasta mitään omakohtaista kokemusta -ja voin kertoa, että ihan yhtä hitaita nämä uudetkin linjat ovat niin kauan kuin Helsingissä on paikkoja, joissa raitiovaunukiskoilla sallitaan yksityisautoiluakin.

Olen erittäin hyvin tietoinen suunnitelluista uusista päättäreistä niin Meikussa kuin Pasilassakin. Silti viisaat suunnittelijat olisivat odottaneet niiden valmistumista ennen vaunuston tyrkkäämistä omituiselle kesken matkaa numeroa vaihtavalle yhdistelmälinjalle. Katselen tässä ikkunastani Kuusitien lenkkiä, jossa seisoo viimeksi tullut kolmonen, ettei ole Pikku-Huopiksen suuntaan ajavan kympin tiellä, ja seuraavaksi kierrokselle lähtevä kolmonen ottaa asiakkaansa turvallisesti ajoradalta. Yhtään häiriötä, jossa nelosia tai kymppejäkin jouduttaisiin vetämään tässä ympäri, en usko systeemin kestävän. Bajamajakin on paikalle saatu, tosin sinne ja sieltä takaisin paikalleen päästäkseen kuskinkin pitää kiertää ajoradan kautta.
Mitenkähän tämä noin niinku HSL:n omasta mielestä mahtoi mennä..?
 
Linjastojen kierrot ovat ihan normaalia toimintaa, mutta päätepysäkin ideana on, että kaikki asiakkaat jäävät siinä pois. Uudet matkustajat nousevat vaunuun, jonka numero voi sitten olla toinen. 327 on harhaanjohtava, sillä jos asiakas on menossa vaikka Töölöstä Itä-Pasilaan tai Eirasta Senaatintorille, linjan numero vaihtuu kesken matkan, eikä kukaan oikeasti voi olettaa asiakkaan lähtökohtaisesti hahmottavan saman vaunun jatkavan koko ajan etenemistään numeroa vaihtamalla. Tämä on asiakkaiden melko törkeää aliarviointia, eikä selittämällä muuksi muutu.

Kummaa kutsua asiakkaiden aliarvioinniksi sitä, että suunnittelijat ovat tehneet järjestelmän, jota ei muka ymmärrä. Silloinhan suunnittelijat ovat nimenomaan yliarvoineet asikkaiden ymmärryskyvyn. Jos aliarvioinnista puhutaan, niin tuo lainauksen väite, että asiakkaan ei voi hahmottavan numeron vaihtumista on kyllä aika valtava ihmisten aliarviointi.

Mutta enpä kyllä minä ole nähnyt kenenkään ensimmäisen viikon jälkeen tuskailevan noita numeronvaihtolinjoja ja omaan piiriin kuuluu paljon molemmilla alueilla liikkuvia ihmisiä. 2/3-vaihtoon on jo totuttu aikapäivää sitten, koska tuo oli vanhassa linjassa. Ja 2/7-vaihdossa kyllä totetuu tuo, että ihmiset vaihtuvat päättärillä. Kukaan täysjärkinen ei mene tällä hetkellä Töölöstä Itä-Pasilaan seiskalla Länsi-Pasilan päättärillä seisomisen takia - se helposti tuplaa matka-ajan, koska matka on muuten melko lyhyt. Tällä hetkellä Töölöstä päin Länsi-Pasilaan ainoa järkevä yhteys on 69. Käytännössä huomattava osa siitä liikenteestä, mikä ennen olisi mennyt Töölöstä seiskalla asemalle ja jatkanut junalla on myös vaihtunut keskustaan suuntaan meneväksi liikenteksi.
 
Monikin töölöläinen käy Messukeskuksessa, ja jättää menemättä kakkosella luullessaan sen jäävän radan väärälle puolelle.
Se on totta, että Töölöstä pitäisi olla nykyistä jouhevampi yhteys asemalle. Esimerkiksi kakkonen, joka ajaisi Kampin aseman kautta, siitä edelleen steissille ja kääntyisi Hagiksessa, Linjoilla tai Skattan terminaalilla.

3T/3B:n lakkauttaminen oli idiotismia, jopa kulttuuririkos, jota ei voi puolustaa mitenkään.
 
Katselin tänään iltapäivällä kolmosta sen kääntyessä Kuusitieltä tullessa Reijolankadulle, kyydissä oli 1 matkustaja.
 
Kummaa kutsua asiakkaiden aliarvioinniksi sitä, että suunnittelijat ovat tehneet järjestelmän, jota ei muka ymmärrä. Silloinhan suunnittelijat ovat nimenomaan yliarvoineet asikkaiden ymmärryskyvyn. Jos aliarvioinnista puhutaan, niin tuo lainauksen väite, että asiakkaan ei voi hahmottavan numeron vaihtumista on kyllä aika valtava ihmisten aliarviointi.

Mutta enpä kyllä minä ole nähnyt kenenkään ensimmäisen viikon jälkeen tuskailevan noita numeronvaihtolinjoja ja omaan piiriin kuuluu paljon molemmilla alueilla liikkuvia ihmisiä. 2/3-vaihtoon on jo totuttu aikapäivää sitten, koska tuo oli vanhassa linjassa. Ja 2/7-vaihdossa kyllä totetuu tuo, että ihmiset vaihtuvat päättärillä.

Sen, että sama vaunu jatkaa toiselle linjalle, oppii kyllä, kun käyttää linjastoa, mutta matkustajainformaatiosta sitä ei voi tietää, olipa kyseessä staattinen informaatio tai Reittiopas.
 
Monikin töölöläinen käy Messukeskuksessa, ja jättää menemättä kakkosella luullessaan sen jäävän radan väärälle puolelle.
Se on totta, että Töölöstä pitäisi olla nykyistä jouhevampi yhteys asemalle. Esimerkiksi kakkonen, joka ajaisi Kampin aseman kautta, siitä edelleen steissille ja kääntyisi Hagiksessa, Linjoilla tai Skattan terminaalilla.

Kuulun noihin töölöläisiin, joka käy Messukeskuksessa ja jätän nykyään menemättä kakkosella vaikka ennen käytin aina siihen seiskaa. Syynä ei ole mikään luulo sen jäämisestä väärälle puolelle vaan se päätepysäkillä seisominen, jonka takia kakkosta ei ole mitään järkeä käyttää tuolle välille vaikka hahmottaisi linjan täydellisesti. Koko Töölöstä 69 on nyt parempi vaihtoehto Messukeskukseen. Käytännössä Töölön näkökulmasta se kakkonen todella jää radan väärälle puolelle tuon päätepysäkillä seisominen takia. Siksi jos tuollainen mielikuva on olemassa, se oikeastaan kuvaa erittäin hyvin nykyistä tilannetta.
 
Linjastojen kierrot ovat ihan normaalia toimintaa, mutta päätepysäkin ideana on, että kaikki asiakkaat jäävät siinä pois.

No eivätkös nuo pääsääntöisesti juurikin jää pois näillä päätepysäkeillä? Ei kai ihmiset käytä liikkumiseensa sellaista linjaa, jonka tietävät pitävän 10 minuutin pysähdyksen päätepysäkillä? Kaikki reittikartat ja muut indikoivat, että linja päättyy kyseisille päätepysäkeille, joten kyytiin tuskin nousee hirveästi turisteja, ulkopaikkakuntalaisia tai satunnaiskäyttäjiä, jotka olettavat vaunun jatkavan seuraavalle linjalle ylipäätään, saati välittömästi.

327 on harhaanjohtava, sillä jos asiakas on menossa vaikka Töölöstä Itä-Pasilaan tai Eirasta Senaatintorille, linjan numero vaihtuu kesken matkan, eikä kukaan oikeasti voi olettaa asiakkaan lähtökohtaisesti hahmottavan saman vaunun jatkavan koko ajan etenemistään numeroa vaihtamalla.

Juuri kuten itsekin toteat, kukaan ei voi olettaa asiakkaan hahmottavan saman vaunun jatkavan etenemistään numeroa vaihtamalla. Eikä oletakaan. Tähän koko informaatio linjakarttoineenkin perustuu. Jos kartasta ei voi hahmottaa/päätellä linjan jatkavan suoraan seuraavalle linjalle, ei sitä sellaiseen kai lähtökohtaisesti käytetäkään. Silloinhan kartta ja linjasto toimivat juuri kuten pitääkin. Harhaanjohtavaa tästä on vaikeaa saada edes pahalla tahdolla. Edelleen, ei ole linja 327 vaan linjat 3, 2 ja 7, kuten ei ole linja 689 vaan linjat 6, 8 ja 9.

327 on jo helsinkiläisellekin hankala hahmotettava, muualta tulleesta puhumattakaan. Siksi sen suunnittelijoiden leimaaminen mitään asiasta ymmärtämättömiksi typeryksiksi ei ole ollenkaan aiheetonta.

Totta kai se on hankala hahmotettava, kuten olisi myös 689. Siksipä sitä ei kukaan siten pyydä eikä halua hahmotettavan. Teet elämästä itsellesi helpompaa, kun hyväksyt, että kyseessä on kolme eri linjaa. Se, onko näiden linjojen reitti tällä hetkellä väliaikaisenakaan järjestelynä kaikkein optimaalisin, on aivan toinen kysymys, josta voidaan olla monta eri mieltä. Itse olisin miettinyt toisenlaista ratkaisua, tehnyt lyhyempiä linjoja ja niputtanut samaan kalustokiertoon korkeintaan kaksi linjaa. Tällaisella kalustokierrolla ja linjastolla nyt kuitenkin hetken aikaa mennään. Harhaanjohtavuudesta voisi puhua, jos linjakarttaan olisi piirretty kolmen sijaan yksi iso linja, vaikkapa numerolla 3 ja sama linja sitten kiertelisi samoilla kaduilla mennen samalla numerolla eri paikkoihin. Silloin voisi perustellusti puhua hankalasta hahmotettavuudesta. Nyt kartassa on kolme linjaa ja todellisuudessa niitä kiskoja pitkin kulkee ne samat kolme linjaa, mitkä karttaan on piirretty. Sanoisin, että melko tyylipuhdasta informaatiota asiakkaan näkökulmasta.
 
Mistään ei voi tietää, onko siinä kohtaa kääntösilmukka tai ajomahdollisuus korttelin ympäri.

Kartasta nyt kuitenkin näkee että seiska jatkaa samalta pysäkiltä eteenpäin. Vaikka siellä olisi molemmille omat silmukkansa, niin ei pitäisi olla kamalan vaikea hahmottaa miten siitä voi jatkaa.

Odotteluaika on toki erillinen harminsa.
 
Seiskan ja kakkosen yhdistäminen taitaa jäädä aika lyhytaikaiseksi. Eilen tulleen Pasilan rakentamisen uutiskirjeen mukaan Pasilansillan itäpään työt alkavat joulukuussa (http://www.uusipasila.fi/uutiset/2017-12/joukkoliikenneterminaalin-tyot-alkavat-pasilansillalla). Syksyllä 2018 ne etenevät siihen vaiheeseen, että raitiovaunuyhteys Pasilansillan yli katkeaa. Siinä vaiheessa seiskan ja kakkosen yhteys tietenkin katkeaa ja työn valmistuttua kakkonen olisi mahdollista kääntää ympäri Itä-Pasilassa, joten senkään jälkeen ei ole tarvetta välttämättä palata nykyiseen järjestelyyn.
 
Juuri kuten itsekin toteat, kukaan ei voi olettaa asiakkaan hahmottavan saman vaunun jatkavan etenemistään numeroa vaihtamalla. Eikä oletakaan. Tähän koko informaatio linjakarttoineenkin perustuu. Jos kartasta ei voi hahmottaa/päätellä linjan jatkavan suoraan seuraavalle linjalle, ei sitä sellaiseen kai lähtökohtaisesti käytetäkään. Silloinhan kartta ja linjasto toimivat juuri kuten pitääkin. Harhaanjohtavaa tästä on vaikeaa saada edes pahalla tahdolla. Edelleen, ei ole linja 327 vaan linjat 3, 2 ja 7, kuten ei ole linja 689 vaan linjat 6, 8 ja 9.

327:lla ja 689:llä on yksi konkreettinen ero: Jälkimmäisellä on selkeät päätepysäkit, joten se on helpompi hahmottaa. Lisäksi noilta päättäreiltä ei yleensä matkusteta ikäänkuin päättärin "yli", kuten 327:lla tehdään.

Itse asiassa kun eilen olin liikkeellä Saukonpaadessa, niin koko 89-vaihto on käytännössä turha, koska siellä on molemmilla oma päättärinsä. Ilmeisesti syy lienee siinä, että näin saadaan päättäriaika lyhyemmäksi ja kenties säästettyä ainakin yhden vaunun liikennöinti?
 
Seiskan ja kakkosen yhdistäminen taitaa jäädä aika lyhytaikaiseksi. Eilen tulleen Pasilan rakentamisen uutiskirjeen mukaan Pasilansillan itäpään työt alkavat joulukuussa (http://www.uusipasila.fi/uutiset/2017-12/joukkoliikenneterminaalin-tyot-alkavat-pasilansillalla). Syksyllä 2018 ne etenevät siihen vaiheeseen, että raitiovaunuyhteys Pasilansillan yli katkeaa. Siinä vaiheessa seiskan ja kakkosen yhteys tietenkin katkeaa ja työn valmistuttua kakkonen olisi mahdollista kääntää ympäri Itä-Pasilassa, joten senkään jälkeen ei ole tarvetta välttämättä palata nykyiseen järjestelyyn.

Miten muutamaa pysäkkikatosta kehdataan kutsua joukkoliikenneterminaaliksi? Tämäkin projekti on niin mittava, että tuon alueen oikean kattamisen olisi luullut olevan mahdollista. Silloin olisi ratikkaa tai bussia odottavilla matkustajilla (joita tuolla tulee olemaan paljon) esim tämän viikon sääolosuhteissa ollut paljon mukavampaa. Lisäksi lumitöitä ja liukkaudentorjuntaa ei juurikaan katetulla alueella tarvittaisi. Toisaalta, nykyisin tuolla on junien kohdalla paljolti sama tilanne, joka taitaa jatkua rakennustöiden valmistuttuakin.
 
Takaisin
Ylös