Raitiovaunulinjasto 2015

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Helsingissä raitiolinjasto on uudistettu perinteisesti noin 30 vuoden välein, ja näin on tarkoitus toimia nytkin. Edellinen linjastouudistus astui voimaan 2.6.1985. HSL teettää nyt konsulttityönä suunnitelman syksyn 2015 raitiolinjastosta.

Vuoden 2015 tilanteessa rataverkko on nykyinen, eikä tämän työn puitteissa ole tarkoitus suunnitella uusia osuuksia rataverkolle (poislukien mahdollisesti linjaston edellyttämiä pienimuotoisia muutoksia, kuten kääntösilmukoita tai vaihdeyhteyksiä), vaan toimiva ja taloudellinen linjasto nykyraiteistolla.

Työ kuitenkin ottaa huomioon tulevaisuuteen sijoittuvat ratahankkeet sillä tavoin, ettei niiden toteuttaminen vaadi myöhemmin koko linjaston uudelleensuunnittelua.

Työstä ja sen etenemisestä kerrotaan blogissa: http://hslraitioliikennelinjasto.blogspot.fi/
 
Mun mielestä olisi parempi keskittyä nykyisen linjaston sujuvoittamiseen, kuin alkaa muokkaamaan sitä. Nykylinjasto on kuitenkin kohtalaisen hyvin suunniteltu kokonaisuus jota kannattaisi alkaa muokkaamaan isommin vasta sitten kun raitioverkoston laajennuksia toteutetaan. Munkkivuoren rata, Topeliuksenkatu, Fredrikinkadun jatke, Kalasataman alue, Telakkakatu ja Reijolankatu nyt ainakin pitäisi toteuttaa ennen kuin suurempaa linjastouudistusta kannattaisi alkaa rustaamaan. Linjan 8 jatke Länsiterminaaliin pitäisi toteuttaa heti kun alueen rakentuminen sen sallii. Ratikkayhteys Ruoholahden metroasemalle helpottaisi linjan 9 raskaita kuormituksia laivojen lähtö -ja tuloaikoina. Kruunuvuoren ratikkayhteys alkaa näyttämään niin epävarmalta etten sitä viitsi edes listalle laittaa.

Nyt kannattaisi keskittyä vuorovälien tasaamisiin ja (olemattomien)etuuksien parantamiseen. On täysin järjetöntä että nykyään manskulla 4, 7 ja 10 ajavat usein peräkkäin ja näin tapahtuu liian usein myös Kaivokadulla jonka välityskyky ei enää riitä kun peräkkäin seisoo 3-4 vaunua kerralla. Vaunut jonoutuvat eivätkä pysy enää aikataulussa ja kohta on jo seuraava vuoro perässä. Mahdollisimman hyvin toimiva ja taloudellinen linjasto nykyisellä rataverkolla tietysti saadaan kun pidennetään vuorovälejä ja karsitaan vuoroja. Kun on tarpeeksi pitkät vuorovälit niin ei pitäisi enää jonoja syntyä:) Seurauksena voi tietysti olla, että raitsikan käyttäjät siirtyvät metron ja bussien käyttäjiksi kun ratikat kulkevat enää harvoin ja täpötäysinä.
 
Periaatteessa tässä sekä muokataan että sujuvoitetaan. Osa sujuvuuden puutteesta johtuu siitä, että osuuksilla kulkee liikaa vaunuja. Vaunut kulkevat liian monella eri linjalla, yhtyvät ja poikkeavat liian moneen suuntaan, eivätkä linjojen vuorovälit ole samat tai toistensa monikerrat. Seuraa väistämättä peräkkäinajoa, epätasaista kuormitusta jne. eikä näitä voi ratkaista puuttumatta linjastoon. (Tietysti ne ratkeaisivat paremmin, jos voisi puuttua myös ratoihin.)

Toisaalta on kyllä mielenkiintoista nähdä, miten linjastoa ylipäätään on mahdollista sujuvoittaa edellä lueteltuja ongelmia vähentämällä ilman, että palvelutaso ratkaisevasti huononee. Vaunumäärän kun pitäisi oleellisesti vähentyä, jotta ongelmat vähenevät. Vähemmän vaunuja ei yleensä merkitse parempaa palvelutasoa, vaan pidempiä odotusaikoja ja pienempää kapasiteettia. Vaunukoko ei Articista kasva eivätkä matka-ajat lyhene, kun kaupunki ei nopeuta ratikkaliikennettä tehokkaammin valoetuuksin tai toimivammin ratikkakaistoin. Kumpaankaan ei HSL pysty vaikuttamaan. (Kasilinjan kanssa se yritti, mutta tuloksen olemme nähneet: mappi Ö.)

Mitä ratalaajennuksiin tulee, niin tässä on toimijalähtöinen ongelma, yksi niistä monista, joka jätettiin täysin auki silloin kun HSL:ää ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Ratalaajennoksetkaan eivät kuulu HSL:lle, eikä se ainakaan toistaiseksi ole osoittanut mitään kiinnostusta niitä kohtaan. Sille on samantekevää, päättyykö metrorata Ruoholahteen, Tapiolaan vai Matinkylään, onko kehärata olemassa ja kulkeeko Hernesaareen ratikkakiskot. Se ei rakenna niitä eikä edesauta niiden rakentamista mitenkään. Ainoa, mitä se tahtoo, on tieto siitä, milloin mikäkin hanke valmistuu, jotta se voi suunnitella ja tilata sinne liikenteen.

Ratikan laajennukset ovat nykymallissa yksinomaan Helsingin kaupungin asia. Suunnittelussa avainasemassa on KSV, toteutuspuolella sitten HKR ja HKL. Miten tehokas nykyinen multitoimijamalli on, sitä voi kukin tahollaan pohtia seuratessaan ratahankkeiden edistymistä. Hyvää tässä silti on se, että HSL kuitenkin pyrkii sellaiseen linjastoon, jossa nämä tulevaisuuden mahdolliset laajennukset otetaan sillä tavoin huomioon, että liikennettä voidaan helposti laajentaa uusille osuuksille ilman, että koko linjasto vaatii muutoksia.

Sinänsä tällainen toimijamalli on aika erikoinen ja myöskin vahingollinen. HSL:n kun pitäisi tuottaa jäsenkunnilleen hyvää ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta nykymallissa se ei oikein tee sitä, vaan ajattaa melkomoista bussirallia mallia 14/18/39 tai 68/71. Tehokkuusajattelun mukaisesti HSL:n pitäisi olla etunenässä vaatimassa ratikkaa Munkkivuoreen, että rahantuhlaus lopetettaisiin, mutta ei se tee mitään muuta kuin lisää kallista bussiliikennettä. Jos vertaa kansainvälisiin ylikunnallisiin joukkoliikenne-elimiin, niin yleensä ne ovat aloitteellisia ja vetovastuullisia infrahankkeissa ja myös maksavat ne itse, toki käytännössä jäsenkunnilta ja (osa)valtiolta eri laskukaavoin kerätyillä varoilla, jossain myös suoraan korvamerkityin verovaroin.

Paljonhan tässä on vielä kysymysmerkkejä. Ja melko varma olen siitä, että kun vastauksia aletaan saada, niin niistä nousee melkomoinen myrsky. Jokainen muutos kun aiheuttaa jossakussa vastarintaa. Mutta katsotaan nyt ensin.
 
Osa sujuvuuden puutteesta johtuu siitä, että osuuksilla kulkee liikaa vaunuja. Vaunut kulkevat liian monella eri linjalla, yhtyvät ja poikkeavat liian moneen suuntaan, eivätkä linjojen vuorovälit ole samat tai toistensa monikerrat. Seuraa väistämättä peräkkäinajoa, epätasaista kuormitusta jne. eikä näitä voi ratkaista puuttumatta linjastoon. (Tietysti ne ratkeaisivat paremmin, jos voisi puuttua myös ratoihin.)

Osuuksilla kulkee liikaa vaunuja liian tiuhaan, koska kapasiteettia tarvitaan. Kun tähän lisää helsinkiläiset liikennöintikäytännöt, joiden vuoksi linjojen aikataulut ovat lähinnä viitteellisiä, niin voi ykskantaan todeta, että Kaivokadun tai Manskun ruuhkat eivät helpota linjoja rukkaamalla tai aikatauluja sovittamalla. Ongelmaan on kaksi oikeaa ratkaisua: moniajo ja/tai lisää rataa. HSL:n ratkaisu lienee heikentää palvelua.

Sääliksi kyllä käy hösselin viestintää. Varmasti maailman turhauttavin työ yrittää luoda ja pitää yllä yhteyttä asiakkaisiin, joille toistuvasti paljon luvataan, mutta mitään ei anneta ja vanhatkin viedään.
 
Osuuksilla kulkee liikaa vaunuja liian tiuhaan, koska kapasiteettia tarvitaan. Kun tähän lisää helsinkiläiset liikennöintikäytännöt, joiden vuoksi linjojen aikataulut ovat lähinnä viitteellisiä, niin voi ykskantaan todeta, että Kaivokadun tai Manskun ruuhkat eivät helpota linjoja rukkaamalla tai aikatauluja sovittamalla. Ongelmaan on kaksi oikeaa ratkaisua: moniajo ja/tai lisää rataa. HSL:n ratkaisu lienee heikentää palvelua.

Niin. Se on ainoa ratkaisu, jonka HSL voi tehdä itsenäisesti, ilman sitä muuta toimijasoppaa, jota hämmentävät aivan liian monet kokit. Joista monet eivät osaa edes keittää vettä. Eivätkä ne halua tehdä sitäkään.

Silti sanoisin, että odotetaan nyt ensin ja katsotaan, mitä HSL meille ehdottaa. Ainakin ne blogiin kirjatut lähtökohdat kuulostavat asiallisilta.

Sääliksi kyllä käy hösselin viestintää. Varmasti maailman turhauttavin työ yrittää luoda ja pitää yllä yhteyttä asiakkaisiin, joille toistuvasti paljon luvataan, mutta mitään ei anneta ja vanhatkin viedään.

Siksi kai siellä keskitytäänkin runoihin raiteilla ja aforismeihin sekä lopettiin aikataulukirjan kotijakelu. Eihän HSL:n viestintä ole vielä koskaan yrittänyt mainostaa uusia linjoja, muuttunutta linjastoa tai muuta vastaavaa. Yhden ainoan kerran olen jotain tämänsukuista nähnyt, kun 550:n pysäkeille elokuussa pantiin julisteita, jotka lupaavat tiheää ja tasaista vuoroväliä sekä tusinan runkolinjoja vuoteen 2022 mennessä.
 
Mitä tarkoittaa aikaisemmin kirjoitettu kohta "HSL:n kun pitäisi tuottaa jäsenkunnilleen hyvää ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta nykymallissa se ei oikein tee sitä, vaan ajattaa melkomoista bussirallia mallia 14/18/39 tai 68/71" Jälkimmäisen esimerkin kohdalla täytyy todeta 68:n ja 71:n palvelevan aivan eri lähiöitä ja ei niitä järkevästi voi mitenkään yhdistääkään.
 
Mitä tarkoittaa aikaisemmin kirjoitettu kohta "HSL:n kun pitäisi tuottaa jäsenkunnilleen hyvää ja tehokasta joukkoliikennettä, mutta nykymallissa se ei oikein tee sitä, vaan ajattaa melkomoista bussirallia mallia 14/18/39 tai 68/71" Jälkimmäisen esimerkin kohdalla täytyy todeta 68:n ja 71:n palvelevan aivan eri lähiöitä ja ei niitä järkevästi voi mitenkään yhdistääkään.

Tarkoitan sillä sitä, että tällä hetkellä ajetaan ratikkalinjaa 6 sekä sen kanssa täysin päällekkäisiä bussilinjoja 68 ja 71, joilla on vielä ratikan pohjoispuolellakin pitkä yhteinen osuus. Ammattitaitoisesti tehty suunnitelma tämän kokonaisuuden muuttamisesta yhdeksi kaksihaaraiseksi ratikkalinjaksi säästäisi liikennöintikustannuksia olennaisesti. Ja tietysti edelleen palveltaisiin samat lähiöt kuin nytkin. Uskallan väittää näin, sillä ennakkotapauksena tutkittu Munkkivuoren ratikka antoi hyvin rohkaisevia tuloksia (yli)vilkkaan bussiliikenteen korvaamisesta raitiovaunuin – jopa sillä kustannusrakenteella, joka Helsingissä vallitsee.

Masentavaa tässä on se, että jo tutkittu ja kannattavaksi osoittautunut Munkkivuoren ratikka ei tunnu kiinnostavan sen paremmin HSL:ää kuin KSV:täkään. Sen sijaan suositulle Länsi-Helsingin runkolinjalle lisätään tasaiseen tahtiin busseja, kun nykyiset ovat ylitäysiä. Ratikasta olisi ihan oikeasti hyötyä – kapasiteetti kasvaisi, vaunussa olisi väljempää ja saataisiin todennäköisesti vielä lisää matkustajia ja sitä kautta lisää lipputulojakin. Tuo on yksi niitä harvoja suuntia, jonne nykyisellä kustannusrakenteella on järkevää ylipäätään laajentaa nykykonseptin ratikkaa. Siksi HSL:n pitäisi olla siitä kiinnostunut, jos se haluaa tuottaa tehokasta ja hyvää joukkoliikennettä.
 
Mitä ratalaajennuksiin tulee, niin tässä on toimijalähtöinen ongelma, yksi niistä monista, joka jätettiin täysin auki silloin kun HSL:ää ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Ratalaajennoksetkaan eivät kuulu HSL:lle, eikä se ainakaan toistaiseksi ole osoittanut mitään kiinnostusta niitä kohtaan. Sille on samantekevää, päättyykö metrorata Ruoholahteen, Tapiolaan vai Matinkylään, onko kehärata olemassa ja kulkeeko Hernesaareen ratikkakiskot. Se ei rakenna niitä eikä edesauta niiden rakentamista mitenkään. Ainoa, mitä se tahtoo, on tieto siitä, milloin mikäkin hanke valmistuu, jotta se voi suunnitella ja tilata sinne liikenteen.
Itse asiassa tämän ei pitäisi olla ollenkaan näin, jos lähdetään siitä, mikä on HSL:n tehtävä ja mitä EU-laki HSL:ltä edellyttää.

HSL:n tehtävä on olla toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen, jonka tehtävä on suunnitella ja järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelu. Tämä tulee EU:n asetuksesta, mutta lisäksi ihan Suomen omalla päätöksellä on HSL:n tehtävänä toimialueensa liikennejärjestelmäsuunnittelu. Eli HSL:n tehtävä on päättää siitä, miten paljon liikutaan autoilla ja miten paljon joukkoliikenteellä. Eli tässä on kahdelta suunnalta tuleva tehtävänasettelu siitä, että juuri HSL:n pitää päättää siitä, minne rakennetaan rataa raideliikenteelle.

Kyse siis ei ole siitä, etteikö HSL:llä ole toimivaltaa ja laissa määrättyä tehtävää, vaan halusta tehdä asioita. HSL:ssä ei perinteisesti ole ollut kiinnostusta raitioliikenteeseen. YTV-aikana se ei tälle organisaatiolle edes kuulunut, koska YTV:lle ei kuulunut joukkoliikenne Helsingin kaupungin alueella. Mutta silloinkin HSL (silloin siis YTV) oli kyllä tavattoman innostunut metrosta ja inhosi raitioteitä, kun niistä Espoon kohdalla puhuttiin.

Jos HSL tekisi mitä sen kuuluu ja mitä se saa tehdä, se ilmoittaisi, että Kruunuvuorenrantaan nyt vaan tehdään se ratikkasilta ja heti, koska se on liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden mukainen ja jopa H:gin valtuuston hyväksymä hanke. HSL ilmoittaisi myös Helsingille, että Östersundomiin ei suunnitella eikä rakenneta metroa, koska se ei toteuta kehitystavoitteita joukkoliikenteen osuuden lisääntymisestä ja vastaavasti autoilun vähenemisestä. Ja metro maksaa tarpeetoman paljon.

Ja tietenkin HSL:n pitäisi ilmoittaa Espoolle ja Helsingille, että se ei aio enää ostaa Jokerille bussiliikennettä, koska se on kallista ja joukkoliikenteen palvelutasoa ei kyetä pitämään siedettävänä bussiliikenteenä. Edelleen HSL:n pitäisi ilmoittaa, että pelleily raitioliikenteen hidastamiseksi epätasaisin vuorovälein, liikenne-etuuksien puuttein ja ylipäätään autoilun häiriöiden kanssa saa loppua. Koska se nostaa tarpeettomasti joukkoliikenteen kustannuksia ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä.

Tätä listaa voisi jatkaa muussakin kuin raitioteihin liittyen. HSL:n tulisi esimerkiksi tehdä Espoolle selväksi, että sen ei tule haaveilla Kivenlahden metrosta, koska se nostaa joukkoliikenteen kustannuksia kohtuuttomasti verrattuna siihen bussiliikenteeseen, jonka se Länsiväylältä poistaisi. Sama pitäisi HSL:n todeta Pisarasta ja vaatia, että Helsingin ratapihalla tehdään tarvittavat vaihdejärjestelyt niin, että häiriöherkkyys saadaan pois.

HSL:n ei pitäisi olla alistuja, joka kiltisti vain toteaa, että se maksaa kaikki hölmöilyt jakamalla ne muiden kuntien riesaksi. Vaan HSL voisi esim. todeta, että se maksaa erinäisistä liikennepalveluista vain sen, mitä järkevä ja kunnollinen joukkoliikennetuotanto maksaa. Se, joka sitten ei suostu järjestämään asioita kunnolla, maksakoon itse. Näinhän tapahtuu bussiliikenteessä. Ei HSL osta kalleinta ja huonointa palvelua, vaan kokonaisuudessa parasta ja edullisinta.

Yleisesti sanotaan, että valta on siellä, minne valta otetaan. Vallan ottamiseen ei riitä pelkkä uho, vaan on oltava myös osaamista. Mutta ennenkaikkea halua.

Antero
 
Kun aina mietitään, että mitä lisää, niin miten olisi, mistä ollaan valmiita luopumaan, mistä pitäisi luopua?

Kyllä HSL aivan varmasti miettii tätä, ei kannata olla siitä huolissaan. On vaan niin, että kun vuosien ja vuosikymmenten varrella on jo niin monesta luovuttu, niin niitä rönsyjä ei enää oikein tahdo olla.

Esimerkiksi Käpylän kohdallahan ei ole kyse siitä, että rata tai raitiolinja olisivat jotenkin turhia, vaan siitä, että jostain syystä tilanteen on annettu kehittyä sellaiseksi, että primaariyhteydet hoidetaan sekundaariyhteyden liikennevälineellä eli bussilla ja sekundaariyhteydet hoidetaan primaariyhteyden liikennevälineellä eli ratikalla. Olisinkin hyvin hämmästynyt, jos ei HSL palauttaisi tätä tilannetta kohdalleen siten, että Mäkelänkadun varresta tarjottaisiin ensisijainen keskustayhteys hyvin ja keskeisesti palvelevalla raitiovaunulla ja vastaavasti kehittäisi busseja pidemmältä tulevien tarpeisiin. Kaikki muu, kuten radan sulkemisen esittäminen, osoittaisi tavattoman huonoa ammattitaitoa.

Toisaalta uudelleen suunniteltu linjasto saattaa tarjota mahdollisuuden palauttaa linjaliikenne esimerkiksi Arkadiankadulle ilman, että siitä varsinaisesti aiheutuu lisäkustannuksia.
 
Ykkönen on kyllä hyvä esimerkki, koska takavuosina kymppi oli täsmälleen samassa tilanteessa, eli kuoleva linja. Mutta Pikku-Huopalahden rakentamisen osana oli raitiotien laajentaminen sinne, sen osana palvelutason parantaminen, ja kas kummaa, kymppi onkin nykyään kuormitetuimpia linjoja. Täsmälleen sama tapahtuisi ykkösellekin, jos sen palvelutaso olisi edes suunnilleen samassa luokassa bussien kanssa.

Yleisemmin, ei Helsingissä ole niin hirveästi karsittavaa, varayhteydet, kääntöpaikat ja vastaavat ovat strategista reserviä, jotka mahdollistavat reagoinnin nopeasti eteen tuleviin uusiin tarpeisiin. Mutta tässä onkin todella iso jako eri ajattelutapojen välillä: pelkkän matemaattisen optimoinnin näkökulmasta reservi on pelkkä kuluerä vailla hyötyä, strategisen ajattelun näkökulmasta taas reservi on ainoa, joka antaa toimintavapautta, ilman sitä peli on pelattu ennen edes sen alkamista. Mutta se on todellakin kaikkea muuta kuin helppo kysymys, kuinka paljon täsmälleen pitäisi olla kaikkea, rataa, vaunuja, vaihtoehtoisia suunnitelmia yms. kaiken varalla.
 
Yleisemmin, ei Helsingissä ole niin hirveästi karsittavaa, varayhteydet, kääntöpaikat ja vastaavat ovat strategista reserviä, jotka mahdollistavat reagoinnin nopeasti eteen tuleviin uusiin tarpeisiin.

Eihän HSL:n oikeudet riitäkään minkään rataosuuden hävittämiseen. Heidän kiinnostus on vain liikenteen linjavuoroissa. Ratoja saa heidän puolestaan olla tietenkin mitä vain infran omistaja haluaa.

Samahan se on LiVi:n ja VR:n kanssa. Ei VR:llä ole viimeistä sanaa siitä mihin asti heiltä hiljentyneitä ratoja pantataan. VR ajaa siellä missä katsovat tarpeelliseksi ja LiVi pitää ne radat + koko joukon muutakin puskapätkää liikennöintikelpoisena (ainakin jonkin aikaa).
 
Esimerkiksi Käpylän kohdallahan ei ole kyse siitä, että rata tai raitiolinja olisivat jotenkin turhia, vaan siitä, että jostain syystä tilanteen on annettu kehittyä sellaiseksi, että primaariyhteydet hoidetaan sekundaariyhteyden liikennevälineellä eli bussilla ja sekundaariyhteydet hoidetaan primaariyhteyden liikennevälineellä eli ratikalla. Olisinkin hyvin hämmästynyt, jos ei HSL palauttaisi tätä tilannetta kohdalleen siten, että Mäkelänkadun varresta tarjottaisiin ensisijainen keskustayhteys hyvin ja keskeisesti palvelevalla raitiovaunulla ja vastaavasti kehittäisi busseja pidemmältä tulevien tarpeisiin. Kaikki muu, kuten radan sulkemisen esittäminen, osoittaisi tavattoman huonoa ammattitaitoa..

Eikös Käpylän aseman lähellä ole aika paljon joutomaata? Sinnehän voisi perustaa linja-autoaseman josta olisi sujuva vaihto niin pääradan juniin, kuin Runkolinja 1:n ratikkaan joka jatketaan Pohjolankadun risteyksestä uuteen terminaaliin. Keskustassa 1:n päätepysäkki voisi siirtyä Mikonkadulle. 1:llä voisi alkaa ajamaan runko-oranssit Transut ;) Samaan yhteyteen voisi rakentaa liityntäpysäköintiä parkkitalon muodossa.
1 ja seiskat voisivat vaihtaa reitit ristiin hämeentien ja kallion osuuksilla
 
Viimeksi muokattu:
Ykköselle tuskin kannattaa tehdä mitään, ainakaan muuta kuin lopettaa, jos sitä linjausta ei saada vedettyä ydinkeskustaan. Se on ainoa reitti selkeästi poikittaislinjaksi tarkoitettua kasia lukuunottamatta, joka jää reunalle. Busseilla on juuri tuon takia selvä etulyöntiasema Käpylänsuunnan liikenteessä.
 
Ykköselle tuskin kannattaa tehdä mitään, ainakaan muuta kuin lopettaa, jos sitä linjausta ei saada vedettyä ydinkeskustaan.

Mikonkatuhan on aika ytimessä. Ideaali olisi vetää se Kaivokatua ylös Simonkadulle ja Kamppiin, mutta Kaivokatu on riittävän tukossa jo valmiiksi. Kampissa olisi myös hankalaa kääntää ympäri, ellei 1 jatkaisi sitten Salmisaareen 8:n vanhalle kääntöpaikalle.
 
Kaivokatu on riittävän tukossa jo valmiiksi. Kampissa olisi myös hankalaa kääntää ympäri, ellei 1 jatkaisi sitten Salmisaareen 8:n vanhalle kääntöpaikalle.
Onhan kolmikulmakin vapaana odottamassa ykköstä.
Myös Aleksilta muistaakseni pääsee kääntymään etelään Manskulle?
 
Takaisin
Ylös