Raitiovaunulinjasto 2015

Miten tuon renkaan länsipuoli kulkisi tässä skenaariossa? Bulevardi - Mannerheimintie - Simonkatu? Vai Arkadiankadun kautta?

Kummin vain, mutta ainakin minun matkoihini huononnus olisi merkittävä, kun Pyhän Henrikin katedraalilta ei olisi enää yhteyttä rautatieaseman seudulle. Simonkatu-versiossa ratikka kiertelyretkensä jälkeen pysähtyisi lähimpänä rautatieasemaa Stockan nurkalla.

Tuossa renkaassa kieltämättä Kaivopuiston alueen yhteydet rautatieasemalle huononisivat. Kahdeksikkoa rukkaamalla palvelutaso pysyisi aikalailla samana, koska ykkönen palvelisi hyvin pitkälti ne alueet rautatieasemalle, jotka kolmonen veisi jatkossa Aleksia Krunikkaan.

Keskeinen ongelmahan on verkko. Vaihtoehtona on, että rautatieasemalle pääsee joka suunnasta ja kärsitään ruuhkista tai sitten se, että joitain suuntia karsitaan ruuhkan helpottamiseksi. Ykkönen ja kolmosen rukkaaminen päittäin on kuitenkin sellainen liike, joka itseasiassa parantaisi palvelutasoa muttei kasvattaisi vaunujen määrää rautatieasemalla. Edellyttäisi tietysti, että ykköstä ajettaisiin jatkossa koko päivä ja joka päivä.
 
Samaten Kaivokadun pysäkki sekä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteys ruuhkautuisi nykyistäkin pahemmin.

Nykyinen linjoihin 2/3 perustuva linjasto ei ole hyvä. Se ei vaan pysy aikataulussa, ei sitten millään.

Niin no, tähän kai auttaisi se, ettei sitä enää ajettaisi renkaana ja olisi oikeat ajantasauspysäkit.

Jos vaikka 7 ja 2/3 vaihtaisivat rooleja pojoisessa, niin 2/3:n toinen päätepysäkki voisi olla Pasilan lenkissä ja etelässä toinen kauppatorilla, jos nyt ei olympiaterminaalin lenkkiä tule.

Muuten nykyisellä kakkos-kolmosellahan on erittäin selvä ja tarkoitukesenmukainen merkitys:
1) Eteläisen kantakaupungin yhteys rautatieasemalle
2) Töölön yhteys Rautatieasemalle (suoraan) ja Pasilaan (vaihdolla).
3) Suora yhteys Kampin keskuksesta ja rautatieasemalta lintsille. :D

Kun piirtelin tuota karttaani, niin ajattelin aluksi piirtää se noin, mutta kohdan 3 takia jätin ne ennalleen.
 
Viimeksi muokattu:
Edellisestä ratikkaremontista on, kuten todettu, aikaa sukupolven verran ja kyllä linjasto aina välillä kaipaa uusia tuulia. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, joten eikös vaan pidetä linjat 4, 6, 8 ja 9 nykyisellään ja muut yhteysvälit mahdollisimman pitkälle muuttumattomina. Miettimäni päivä/yölinjasto on liitteenä. Sanottakoon, että kuvittelisin linjaston onnistuvan ruuhkassa 95...100, päivällä n. 85, loppuillalla n. 70 sekä yöllä n. 12 vaunulla.

No niin, nyt täältä on pessyt, joten alkakaahan kuivata, ettei mietintäni mene liian lennokkaaksi. Sana on tavan mukaan vapaa mutta en lupaa vastata mihinkään.
 

Liitetiedostot

  • 2014-JLF_edited-1.jpg
    2014-JLF_edited-1.jpg
    55.4 KB · Lukukerrat: 708
  • 2014-JLF-YÖ_edited-1.jpg
    2014-JLF-YÖ_edited-1.jpg
    31 KB · Lukukerrat: 701
Edellisestä ratikkaremontista on, kuten todettu, aikaa sukupolven verran ja kyllä linjasto aina välillä kaipaa uusia tuulia. Kaikkea ei tarvitse muuttaa, joten eikös vaan pidetä linjat 4, 6, 8 ja 9 nykyisellään ja muut yhteysvälit mahdollisimman pitkälle muuttumattomina. Miettimäni päivä/yölinjasto on liitteenä. Sanottakoon, että kuvittelisin linjaston onnistuvan ruuhkassa 95...100, päivällä n. 85, loppuillalla n. 70 sekä yöllä n. 12 vaunulla.

No niin, nyt täältä on pessyt, joten alkakaahan kuivata, ettei mietintäni mene liian lennokkaaksi. Sana on tavan mukaan vapaa mutta en lupaa vastata mihinkään.

Päiväliikenteen 1<>11 vaihto Eirassa on yhtä huono kuin nykyinen 2<>3, kun ei ole mahdollista tasata aikaa, ellei tasausta tehdä Olympiateminaalilla, kun muita linjoja ei aja sen ohi. Jos ei tasata, vaunut eivät todennäköisesti liiku aikataulussa.

Sama yöllä 1N<>11.

Muuten on vaikea sanoa ilman ajateltuja vuorovälejä, riittääkö tarjonta, tai onko kysyntää vastaavasti.

Näin pikaisesti näytti ihan hyvältä.
 
Linjojen 3 ja 9 yhteinen osuus tulee tuossa ehdotuksessa aika pitkäksi, voisiko siihen kohtaan miettiä muutosta?
 
Tuosta safkan yölinjastosta herää mieleen perustavanlaatuinen dilemma: kannattaako ajaa yöllä skattalle ja Jätkäsaareen kokonaiskysynnän parantamiseksi, vaikka yöllä alueille tuskin meneekään riittävästi matkustajia itsessään oikeuttamaan pidentynyttä linjaa? Kannattaako Käpylään todella ajaa yöllä, kun ei sinne kannata ajaa edes päivällä? Toisaalta 67N ja 72N ajaa siitä vierestä myös.

Taas omalla rajallisella käsityskyvylläni suunnat Keskusta-Kallio, Keskusta-Töölö, Töölö-Kallio ja Kallio-Itä-Pasila voisi olla riittävästi potentiaalia raitioliikenteelle. Mannerheimintiellä ja Hämeentiellä toisaalta jyrää niin tiheästi yöbusseja, ettei niiden kanssa pysty, kannata, eikä ole suotavaakaan kilpailla.

Jos haluttaisiin purkaa yöratikka esanssiinsa, niin olkoon se vaikka tällainen:
 

Liitetiedostot

  • helsinkitram_night2.png
    helsinkitram_night2.png
    26.4 KB · Lukukerrat: 625
Muuten on vaikea sanoa ilman ajateltuja vuorovälejä, riittääkö tarjonta, tai onko kysyntää vastaavasti.

Tosiaan: 10 minuutin välit läpi päivän kaikilla linjoilla paitsi L4+L10 6 2/3 minuuttia, joka on jotenkuten tahdistettavissa 10 minuutin väleihin.

Päiväliikenteen 1<>11 vaihto Eirassa on yhtä huono kuin nykyinen 2<>3, kun ei ole mahdollista tasata aikaa, ellei tasausta tehdä Olympiateminaalilla, kun muita linjoja ei aja sen ohi. Jos ei tasata, vaunut eivät todennäköisesti liiku aikataulussa.

Sama yöllä 1N<>11.

Tehtaankadulla ei olisi muuta linjaa, joten ajantasaus olisi helppo järjestää. Olkoon vaikka Olympiaterminaalilla ellei parempaa paikkaa löydy. Yöllä tuskin on suurempia ongelmia vaikka linja onkin pitkä.

Linjojen 3 ja 9 yhteinen osuus tulee tuossa ehdotuksessa aika pitkäksi, voisiko siihen kohtaan miettiä muutosta?

Ideani oli muokata pitkiä runko-osuuksia, joita tässä siis ovat L3+L9 lisäksi L1+L6 Bulevardilta Sörkkään, L7+L8 Hesarilla ja L4+L10 Mannerheimintiellä.

Tuosta safkan yölinjastosta herää mieleen perustavanlaatuinen dilemma: kannattaako ajaa yöllä skattalle ja Jätkäsaareen kokonaiskysynnän parantamiseksi, vaikka yöllä alueille tuskin meneekään riittävästi matkustajia itsessään oikeuttamaan pidentynyttä linjaa? Kannattaako Käpylään todella ajaa yöllä, kun ei sinne kannata ajaa edes päivällä? Toisaalta 67N ja 72N ajaa siitä vierestä myös.

Katajanokka ja Jätkäsaari nimenomaan ovat niitä, joihin kannattaa ajaa yöliikennettä, onhan siellä sentään asukkaita. Käpylää en kommentoi, mutta piirsinpä sinnekin yöliikenteen. Ainahan muut piirtelijät voi päättää 1N:n jo Pasilaan tai Paavalin kirkolle mikä tosin ei paljon linjaa lyhennä.
 
Täytyy sanoa, että tässä on löydetty ihan oikea ongelma, taikka tehottomuus: ei ole tietenkään hyvä, että kaksi linjaa menee keskustaan korttelin pari päässä toisistaan. (Tilanne tosin synnytettiin jo ysin uutta rataa rakennettaessa) Mutta sitten vähän toinen asia on, kuinka tällaisia tilanteita lähdetään ratkomaan. Korvataanko vain tylysti bussilla toimimattomat kohdat ja säästetään sattumalta syntyneet hyvin toimivat osat, vai korjataanko toimimattomia osia toimiviksi.

Kun asiaa hetken pyörittelin, perusratkaisun tulisi olla yksinkertaisesti sellainen, että Porvoonkatua kulkeva linja menee eri suuntaan kuin Aleksis Kiven katua, silloin linjat eivät haaroittuisi, vaan ne risteäisivät. Itäsuunnassa suunta on selkeästi Sörnäisten metroasema, sieltä edelleen, no riippuen sen alueen tarkasteluista. Länteen taas voisi toimia ihan vanha reitti, mutta ilman ajantasausta, tai sitten poikittaislinjana Meilahteen tai vastaavaa, siis palvellen idästä metrolla tulevia jatkoyhteytenä. (Jollon seiska pitänee siirtää Töölöön ja Pasilalaisille jäisi suoraksi yhteydeksi ysi, jota olisi siis syytä jatkaa Länsi-Pasilan puolelle.)

Mutta tuolla blogissa kyllä on kommenteissa erilaisia linjavariantteja, joten korostan vain perusasiaa: mainittu ongelma, joka todellakin johtaa kapasiteetin vajaakäyttöön, poistuu, kun kummallakin kadulla kulkee selkeästi eri suuntaan kulkevat linjat, ja sen sijaan, että kummallakin kadulla olisi 10 min vuorovälillä yhteys keskustaan, kaduilla olisikin 5 min vuoroväleillä kulkevat linjat, joista toinen on keskustayhteys ja toinen jonkinnäköinen poikittaisyhteys. Tämä tehostaa toimintaa ja parantaa palvelutasoa. Kuormituslukematkin näyttäisivät aivan toisilta Porvoonkadulla. Alppilalaiset voivat joko kävella sille kadulle, jolla on suora yhteys määränpäähän tai lähimmälle pysäkille ja vaihtaa tarvittaessa, sen mukaan arvostaako enemmän aikaa vai lyhyttä kävelyä.

Jos linjaston järkeistämistä ajattelee kokonaisuutena, rengaslinjoista luopuminen olisi varmaankin järkevä perussuunta, ajatuksena ei siis vähentää liikennettä millään linjaosuudella, vaan vähentää osuuskohtaisia linjavariantteja. Silloin parannetaan edellytyksiä täsmällisyyden ja nopeuden lisäämiseen, kun linjat vaikuttavat vähemmän toisiinsa.
 
Kyllä mä näen, että Lintsin pysäkillä tulisi kesäisin ongelmia, jos niitä kuormia olisi purkamassa vain bussilinja h23. Nytkin lastaaminen ja rahastaminen kestää minuutteja kun maksetaan isoilla rahoilla isoja ryhmiä. Tämä siitäkin huolimatta, että suuri osa jää pysäkille odottamaan ratikkaa. Ja h23:lla ei voi järkevästi käyttää esimerkiksi telibusseja; siitä seuraisi vain turhia konflikteja (ja todennäköisesti myös kolareita).
 
Pasilan tason poikittaislinja ei auttaisi Viipurinkatua tosin, koska tuollainen linja olisi ilmeisen oleellista ajaa nimen omaan Pasiloiden kautta.

Jos nykymyotoinen kolmonen loppuu, niin eipä tuohon oikein auta muu kuin tehdä kylmästi silmukka lintsin pysäkin jälkeen. Siinä olisi vain pari sataa metriä omaa rataa, joten ehkä se ei olisi liian kallis vain kesäaikaan ajetulle sesonkilinjalle.
 
Pasilan tason poikittaislinja ei auttaisi Viipurinkatua tosin, koska tuollainen linja olisi ilmeisen oleellista ajaa nimen omaan Pasiloiden kautta.

Pasilaan menee jo seiska Sörnäisistä. Jos poikittaislinjoja ei ole kuin yksi, silloin sen todellakin olisi oleellista mennä Pasilan kautta. Mutta nythän ei tehdä metroa, joten poikittaisia yhteyksiä voi olla useitakin. Setti voisi olla (pohjoisessa) vaikka Sörnäinen - Alppila - Meilahti, Kumpula - Pasila - Töölö, nykyinen kasi ja seiskan osuus Pasila - Sörnäinen. Tietysti 0-jokeri pitäisi sovittaa kuvaan, mutta juuri se seudullisena yhteytenä kuuluu mennä Pasilan kautta.

Mutta sitten vähän yleisempänä huomiona: jos ennakkoehdoksi on asetettu, että uusia ratoja ei saa rakentaa, ei edes vähäisessä määrin, järkeistämissuunnitelma ei voi johtaa muuhun kuin raitiotieverkoston supistamiseen ja korvaamiseen osin busseilla. Nimittäin jokainen linja, joka ei täydelleen sovi nykyiseen verkkoon, pitää muutta bussilinjaksi! Ja tällaisia linjoja väkisinkin tulee. Eli lopputulema on luettavissa tehtävänannosta.
 
Jos nykymyotoinen kolmonen loppuu, niin eipä tuohon oikein auta muu kuin tehdä kylmästi silmukka lintsin pysäkin jälkeen. Siinä olisi vain pari sataa metriä omaa rataa, joten ehkä se ei olisi liian kallis vain kesäaikaan ajetulle sesonkilinjalle.

Entäs linjan 23 korvaaminen ratikalla ainakin Ilmalaan asti? Linjoillakin on joukkoliikennekysyntää.

Kolmosen voisi sitten hyvin lopettaa Viipurinkadulta, samoin seiskan Länsi-Pasilan lenkin poista

(Pääsisikö Ilmalasta vielä jotenkin vaikka Haagaan?)
 
Viimeksi muokattu:
Mutta sitten vähän yleisempänä huomiona: jos ennakkoehdoksi on asetettu, että uusia ratoja ei saa rakentaa, ei edes vähäisessä määrin, järkeistämissuunnitelma ei voi johtaa muuhun kuin raitiotieverkoston supistamiseen ja korvaamiseen osin busseilla. Nimittäin jokainen linja, joka ei täydelleen sovi nykyiseen verkkoon, pitää muutta bussilinjaksi! Ja tällaisia linjoja väkisinkin tulee. Eli lopputulema on luettavissa tehtävänannosta.

Niinpä. Sitten voi ja pitää kysyä, miten tällainen tehtävänanto on syntynyt, miksi ja kenen toimesta. (Jos tarkkoja ollaan, niin pieniä radanpätkiä saa tehdä – Reijolankatu lie maksimeissa, Esterinportti voisi olla mahdollinen, samoin uudet kääntymissuunnat.)

Raitiolinjaston suunnittelutyö tarvitsisi tässä vaiheessa kipeästi voimakasta poliittista ohjausta. Minusta on hyvä, että Alppiharju-case on nostettu tällä tavoin esille – ehkä se herättää kunnallispoliitikot. Vuonna 1985, kun edellisen kerran remontoitiin linjastoa, kaupunginvaltuusto edellytti erikseen, että kaikkia silloisia ratoja oli liikennöitävä. HKL olisi tahtonut jo silloin lakkautaa Linjojen liikenteen, mutta näin ei käynyt, koska poliitikot kielsivät ja toisaalta myös huolehtivat sitten budjetista rahat siihen liikenteeseen. Tuollainen ehdoton reunaehto sellaisenaan ei välttämättä olisi kovin järkevä, mutta jonkinlaiset pelisäännöt poliitikkojen olisi hyvä antaa virkamiehille – se antaisi virkamiehille myös luvan katsoa muutakin kuin rikkinäisen tietokoneohjelman mallinnuksia uusista bussilinjoista ja kirstunpohjaa.
 
Niinpä. Sitten voi ja pitää kysyä, miten tällainen tehtävänanto on syntynyt, miksi ja kenen toimesta. (Jos tarkkoja ollaan, niin pieniä radanpätkiä saa tehdä – Reijolankatu lie maksimeissa, Esterinportti voisi olla mahdollinen, samoin uudet kääntymissuunnat.)

Olisiko jotenkin mahdollista tehdä vaihtoehtoinen linjastosuunnitelma, jossa rakennetaan vaikka maksimissaan 20-30 kilometriä uutta rataa? Toki uusien ratojen rakentaminen tarkoittaisi, että osasta nykyisiä rataosuuksia luovuttaisiin.

Linjastoa järkeistämällä ja korvaamalla osan busseista ratikoilla voisi minusta olla löydettävissä liikennekustannussäästöjä. Pisaran todennäköinen valmistuminen ensi vuosikymmenellä vielä muuttaa liikennejärjestelmää paljon kun kysyntä Rautatieasemalle ja Pasilaan vähenee. Samalla Töölö ja Hakaniemi tulevat merkityksellisemmiksi vaihtopaikoiksi.
 
Takaisin
Ylös