Raitiovaunulinjasto 2015

Entäs linjan 23 korvaaminen ratikalla ainakin Ilmalaan asti? Linjoillakin on joukkoliikennekysyntää.

Kolmosen voisi sitten hyvin lopettaa Viipurinkadulta, samoin seiskan Länsi-Pasilan lenkin poista

(Pääsisikö Ilmalasta vielä jotenkin vaikka Haagaan?)

Muuten hyvä, mutta heillä ei ole varmaan lupaa ehdottaa niin pitkiä kiskoja kuin linjojen yhdistys Sturenkadulle, kerta homma tapahtuu nykyisen verkon puitteissa tulevat laajennoksen huomioiden.

Siitä päästään varsinaiseen keskustelun jatkoon, eli mihin tämä perustuu, että Ilmalan jatkon olisi oltava nimen omaan ysilinjan jatko ja siten mentävä Pasilansiltaa pitkin? Onko tätä vaihtoehtoa tutkittu silloin, kun ysiä tutkinttiin, tai silloin kun Pasilanraitiotietä tutkittiin? Kieltämättä Ilmalan jatko voisi kulkea Viipurinkatua, jolloin ratkeaisi näppärästi tämäkin muka-ongelma, että siltaa pitäisi ensin leventää sen rakentamiseksi.

Tuo 23:n korvaaminen vaatii raidejokerin. Vasta sitten se on keskustaraitioteiden puoli kilsaa kerrallaan 20 vuoden väännön jälkeen -laajentumistrategian piirissä.
 
HSL:n blogi vuonna 2015:

Ratikkalinjaston suunnittelussa ollaan päästy hyvään vauhtiin ja aluksi keskityttiin tunnistamaan nykyisen raitiolinjaston vähiten toimiviin osuuksiin. Suunnitelman laadinnan alkumetreiltä oli selvää, että on myös kokonaisia toimimattomia linjoja.

Nykyisiä raitiolinjoja tarkasteltaessa huomio kiinnittyi pieniin matkustajamääriin erityisesti raitiolinjalla 1 (ja 1A). Vaikka linja kulkee tiiviin kivikaupungin alueella, on kuormitus aamuruuhkassakin keskustan suuntaan reilusti alle puolet I-junan kuormituksesta. Viikonloppuisin matkustajia ei ole ollenkaan. Tilannetta on yritetty korjata viimeksi kesällä 2014 harventamalla vuoroväliä 17,5 minuuttiin, uusimalla liikennöintiajat ja säästämällä muissa raitiovanuliikenteen kustannuksissa mm. purkamalla Linjojen raitiotien. Ykköslinja on silti heikentänyt bussiliikenteen kuormituksia vain vähän, Käpylän ja Mäkelänkadun paikallismatkoista raitiovaunulla tehdään vain kymmenisen prosenttia. Tehokas bussiliikenneverkkomme on nopeasti noussut Mäkelänkadun ja Käpylän pääjoukkoliikennerungoksi.

sQoc9vv.png
Bussien ja raitiolinjan 1 keskimääräisiä matkustajakuormituksia aamutunnin klo 8 - 9 ajalta

Suunnittelun valokeilassa on siis nyt Käpylä. Miksi ykkösen ratikka ei nauti suosiotaan Käpylässä? Yksi luonnollinen syy lienee se, että linja ei kulje raitiovaunuverkon keskellä vaan oikeastaan sen reunalla. Bussiverkosto palvelee alueella raitiovaunuverkkoa paremmin ja kulkee useampaan suuntaan ja tämä näkyy selvästi linjan kuormituksessa: Mäkelänkadun bussipysäkkien kuormitus on liki kaksinkertainen raitiovanupysäkkeihin verrattuna. Käpylän asema-alueen kehittymisen myötä linjan 1 reitti alkaa yhä enemmän pudota asutuksen ja työpaikkojen painopisteestä. Nykyisin alueen joukkoliikennepalvelua voi kuvata hajautuneeksi.

Toinen mahdollinen syy voi olla se, että ykkösen ratikalla ei pohjoispäässään pääse luontevasti minnekään. Päätepysäkki on Pohjolanaukiolla, joten matkat rautatieasemalle ja Itä-Pakilan suuntaan luontevampaa matkustaa suoraan bussilla, kuin vaihtamalla ajoneuvoa Pohjolanaukiolla.
Linjastovaihtoehtojen muodostamisessa Käpylän liikennettä alettiin miettiä seuraavaa kysymystä:


Pitäisikö Käpylän raitioliikenne keskittää yhdelle reittikadulle?

Nykytilanteessa Käpylästä keskustaan matkustettaessa pitää valita, meneekö bussiin vai jääkö yksin pysäkille odottamaan ratikkaa. Raitiovaunun vuoroväli on hajanainen. Niinpä sattumalta raitiovaunupysäkille lähtiessään voi tulla pysäkille juuri ratikan mentyä ja hetken päästä voi nähdä läheisellä kadulla bussin ajelemassa kohti keskustaa, mutta siihen ehtiminen on jo mahdotonta.

Yleinen joukkoliikenteen suunnitteluratkaisu on keskittää samaan paikkaan kulkevat linjat yhdelle kadulle eikä linjata reittejä muutaman korttelin välein. Etu syntyy siitä, että keskittämällä vuorot voidaan tarjota aiempaa tiheämpi vuoroväli ja toisaalta matkustajan ei tarvitse päättää, minkä linjan pysäkille hän menisi. Joukkoliikenteen käytettävyys paranisi tarjonnan keskittämisen tuoman havainnollisuuden ja helppouden myötä.


Linjojen keskittäminen yhdelle reittikadulle mahdollistaa tiheämmän vuorovälin (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005)


Helsingissä ja kourallisessa muita eurooppalaisia Helsingin suuruusluokan kaupunkeja tehdyssä haastattelututkimuksessa (BEST-tutkimus 2011) matkustajat olivat valmiimpia kävelemään hieman pidemmän matkan saavuttaakseen tiheämmin kulkevan joukkoliikennevälineen. Tämä tutkimustulos puoltaisi keskittämistä.

Tämän suunnitteluperiaatteen käyttö Käpylässä johtaisi nykyisen matkustuskysynnän, nykyisen ja tulevan maankäytön ja katuverkon perusteella siihen, että raitioliikenne kannattaisi keskittää Mäkelänkadulle.

2Fk40wC.jpg
Suunnitelmavaihtoehto, jossa Käpylän raitioliikenne on keskitetty Mäkelänkadulle.
Tällöin Mäkelänkadulla kulkisi raitiolinja 7A/7B nykyistä tiheämmin. Linja 1 ei liikennöisi, mutta Mäkelänkatua kulkisi edelleen kattava bussitarjonta. Raitiolinjan 7A/B pysäkit sijaitsevat varsin lähellä asutuksen painopisteitä. Kävelymatkat lähimmille raitiovaunupysäkeille pitenisivät pääosin alle kilometrillä, mutta tämän seurauksena pidentynyt matka-aika kompensoituisi vastaavasti lyhyempänä keskimääräisenä odotusaikana pysäkillä.

Eniten palvelutaso heikkenisi Mäkelänkadun pohjoispäässä ja Pohjolankadun, Osmontien ja Panuntien muodostamassa kolmiossa. Näillä alueilla kävelymatkat lähimmälle keskustaan vievän raitiolinjan pysäkille pitenisivät merkittävästi. Bussilinjat toimisivat korvaavana liikenneyhteytenä keskustaan nykyiseen tapaansa, mutta varsinkin ruuhka-aikoina vuoroväliä saatettaisiin joutua tihentämään korkean kuormituksen vuoksi.

Raitioliikennettä ei voi poistaa tyystin Helsingistä ja tämä tarkastelu koskeekin vain Käpylää, jossa bussi- ja raitiolinjat kulkevat lähellä toisiaan. Muu Helsinki on oma suunnittelukysymyksensä.

Suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla on käytännössä aina vaihtoehtoja. Niin myös tälläkin. Linjaa 1 koskeneen muutoksen myötä yhteyksiä Käpylästä ja Mäkelänkadulta Kallion, Kaartinkaupungin ja Eiran suuntaan voi olla tarpeen täydentää uudella bussilinjalla. Minkä paikkojen välillä linjan 19 pitäisi kulkea?

Näistä suunnitelmavaihtoehdoista on mahdollista esittää kommentteja ja kysymyksiä suunnittelun tueksi. Tämänkaltaisten suunnitteluratkaisujen tekeminen suuntaa koko linjastokokonaisuuden suunnittelua. Suunnittelutyön aikana on jo ilmennyt vastaavia muitakin haastavia kohteita, joissa joudutaan tekemään kompromissejä sen suhteen miten liikennöinnin resursseja käytetään. Hyvällä suunnittelulla resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niistä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa olisivat olleet.
 
Valokeilassa linja 6:

Ratikkalinjaston suunnittelussa ollaan päästy hyvään vauhtiin ja aluksi keskityttiin tunnistamaan nykyisen raitiolinjaston vähiten toimiviin osuuksiin. Suunnitelman laadinnan alkumetreiltä oli selvää, että on myös kokonaisia toimimattomia linjoja.

Linjan 6 reittiä seurailee Bulevardilla linja 20 sekä keskustan pohjoispuolella kokonaisuudessaan linjat 68 ja 71.

Bussiverkosto palvelee alueella raitiovaunuverkkoa paremmin ja kulkee useampaan suuntaan, jos linja 20 yhdistetään linjaan 68 tai 71. Nykyisin alueen joukkoliikennepalvelua voi kuvata hajautuneeksi. Kulkeehan Bulevardilla linja 20 ja Hämeentiellä 68 ja 71, Kumpulan kampukselta etelään vieläpä tukku muita linjoja.

Kuormitus Hietalahden silmukasta on vähäistä. Arabiassa linjojen 68 ja 71 yhteenlaskettu kuormitus ylittää linjan 6 kuormituksen. Hämeentiellä Kumpulan kampukselta etelään jo yksistään metron kuormitus ylittää linjan 6 kuormituksen.

Linjastovaihtoehtojen muodostamisessa linjan 6 liikenneteen osalta alettiin miettiä seuraavaa kysymystä:


Pitäisikö Bulevardin ja Hämeentien liikenne keskittää yhdelle linjalle?

Nykytilanteessa Bulevardilta tai Hämeentieltä keskustaan matkustettaessa pitää valita, meneekö odottamaan bussia vai raitiovaunua. Raitiovaunun vuoroväli on keskustan pohjoispuolella kokonaisuudessaan heikompi kuin linjojen 68 tai 71 yhteenlaskettu vuoroväli. Lisäksi osaa alueesta palvelee metro. Niinpä sattumalta raitiovaunupysäkille lähtiessään voi tulla pysäkille juuri ratikan mentyä ja hetken päästä voi nähdä jopa samalla kadulla bussin ajelemassa kohti keskustaa, mutta siihen ehtiminen on jo mahdotonta.

Yleinen joukkoliikenteen suunnitteluratkaisu on keskittää samaan paikkaan kulkevat linjat yhdelle kadulle eikä linjata reittejä muutaman korttelin välein. Etu syntyy siitä, että keskittämällä vuorot voidaan tarjota aiempaa tiheämpi vuoroväli ja toisaalta matkustajan ei tarvitse päättää, minkä linjan pysäkille hän menisi. Joukkoliikenteen käytettävyys paranisi tarjonnan keskittämisen tuoman havainnollisuuden ja helppouden myötä.


Linjojen keskittäminen yhdelle reittikadulle mahdollistaa tiheämmän vuorovälin (Nielsen G. et al., HiTrans Best practice guide 2 - Planning the network, 2005)

Tämän suunnitteluperiaatteen käyttö linjan 6 varrella johtaisi nykyisen matkustuskysynnän, nykyisen ja tulevan maankäytön ja katuverkon perusteella siihen, että linjaa 6 käyttävä karjalauma kannattaisi kokonaisuudessaan siirtää yhdistetylle linjalle 20+68 tai 20+71. Lisäksi matkustajien käyttettävissä olisivat edelleen linja 8 ja metro.

Bussilinjat toimisivat korvaavana liikenneyhteytenä keskustaan nykyiseen tapaansa, mutta varsinkin ruuhka-aikoina vuoroväliä saatettaisiin joutua tihentämään korkean kuormituksen vuoksi.

Korvaava bussilinja on noin 5 minuuttia nopeampi kuin linja 6. Linjan 6 lakkauttaminen lisäisi näin ollen matkustajamääriä 17 %.

Raitioliikennettä ei voi poistaa tyystin Helsingistä ja tämä tarkastelu koskeekin vain linjaa 6, jossa bussi- ja raitiolinjat kulkevat lähellä toisiaan. Muu Helsinki on oma suunnittelukysymyksensä.

Suunnittelussa tehtävillä ratkaisuilla on käytännössä aina vaihtoehtoja. Niin myös tälläkin. Uusi bussilinja saattaisi olla epätäsmällinen Kaivokadun ruuhkaisuuden takia. Linjojen yhdistäminen voidaan jättää tekemättä, sillä kävelymatka Erottajalta Rautatientorille on vähäinen ja sitä paitsi mentävissä linjalla 3. Tällöin ainoa muutos nykytilanteeseen olisi linjan 6 lakkautus.

Näistä suunnitelmavaihtoehdoista on mahdollista esittää kommentteja ja kysymyksiä suunnittelun tueksi. Tämänkaltaisten suunnitteluratkaisujen tekeminen suuntaa koko linjastokokonaisuuden suunnittelua. Suunnittelutyön aikana on jo ilmennyt vastaavia muitakin haastavia kohteita, joissa joudutaan tekemään kompromissejä sen suhteen miten liikennöinnin resursseja käytetään. Hyvällä suunnittelulla resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä niistä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin muissa vaihtoehdoissa olisivat olleet.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy sanoa että kahden viimeisen viestin lukeminen hieman ihmetytti. Sen sijaan että yritettäisiin oikeasti kehittää ratikkaverkostoa, niin mieluummin ehdotetaan ratikkalinjojen korvaamista busseilla! Koska Mäkelänkadulla ja Hämeentiellä on runsas bussitarjonta, niin sillä perusteella voidaan lakkauttaa linjat 1 ja 6.Mun mielestä kutonen puolustaa paikkaansa bussilinjastoa täydentävänä vaihtoehtoa. Linja on myös oman kokemukseni mukaan melko hyvin kuormittunut joten en käsitä miksi tällainen linja pitäisi lakkauttaa ja ihmiset sulloa jo valmiiksi täysiin busseihin. Bussiliikennettä on määrätietoisesti poistettu tukkoiselta Kaivokadulta ja nyt esitetään Yhdistettyjä bussilinjoja 20+68 tai 20+71 joka korvaisi kutosen. Kaiken järjen mukaan tuollaisen linjan pitäisi kulkea juurikin sitä tukkoista Kaivokatua. Ykkösellekin kannattaisi miettiä sellaisia ratkaisuja joilla niitä matkustajia saataisiin lisää, nyt ratkaisu on linjan lakkautus ja matkustajien siirtäminen busseihin. Mun mielestä ykkösestä pitäisi tehdä vahva runkolinja Käpylän ja Keskustan välille ja nimenomaan pyrkiä vähentämään sitä bussirallia.
 
Ykkösellekin kannattaisi miettiä sellaisia ratkaisuja joilla niitä matkustajia saataisiin lisää, nyt ratkaisu on linjan lakkautus ja matkustajien siirtäminen busseihin. Mun mielestä ykkösestä pitäisi tehdä vahva runkolinja Käpylän ja Keskustan välille ja nimenomaan pyrkiä vähentämään sitä bussirallia.

Ykkösen voisi kyllä lakkauttaa, tilalle sitten korvaava linja reittiä Punavuori - Töölö - Pasila - Koskela - Oulunkylän asema. Toki tuota varten pitää rakentaa uusia kiskoja Fredalle, Topeliuksenkadulle ja linjan loppupäähän. Kasikin vetää porukkaa, miksei tuokin.

Samoin 23 raiteille, jolloin ratikka menee linjojen, Alppilan sekä Keski-Pasilan läpi Ilmalaan. Lisäksi uusi poikittaislinja reittiä Kalasatama - Pasila - Meilahti.

Vielä kun rakentaa radan Korkeavuorenkadulle ja uudet kääntöpaikat (Olympiaterminaali ja Kompassi) etelään, 2/3 ja seiskat voidaan lopettaa ja korvata koko etelän ja Pasilan ratikkatarjonta heilureilla. Etelästä voidaan tuon jälkeen poistaa bussilinjat 14, 17, 18 ja 24. Myös suurempi osa Pasilan bussiliikenteestä siirtyy raiteille eli sieltäkin tulee liikennekustannussäästöjä.
 
Niinpä. Sitten voi ja pitää kysyä, miten tällainen tehtävänanto on syntynyt, miksi ja kenen toimesta. (Jos tarkkoja ollaan, niin pieniä radanpätkiä saa tehdä – Reijolankatu lie maksimeissa, Esterinportti voisi olla mahdollinen, samoin uudet kääntymissuunnat.)

Oliko syynä nyt se, että tämä on puhdas HSL:n hanke ja ratainfra on kaupungin vastuulla?

Mutta hyvä etenemistie varmastikin olisi miettiä tavoitelinjasto, johon kuuluisi myös uudet osuudet ja tämän jälkeen suunnitella etenemispolku kohti tätä linjastoa. Ja tässä etenemispolussa luonnollinen ensimmäinen askel voisi todellakin olla ne muutokset, jotka voidaan tehdä "heti", siis ilman muutoksia rataverkossa, seuraavana taas vähäisiä muutoksia vaativat ja niin edelleen.

Sinällään pitää antaa positiivista palautetta, että suunnittelun kulusta kerrotaan jo näin varhaisessa vaiheessa ja vieläpä avataan suunnittelufilosofiaa. Näinhän on helpompi antaa mielekästä palautetta ja esittää vaihtoehtoja, jotka HSL voisi myös kokea järkeviksi. Tämä kertoo myös, että suunnittelijoilla itsellään on terve itseluottamus, kun he eivät yritä suojella pohdintojaan salaamalla. Toivottavasti tämä kertoo myös taustalla olevasta ammattitaidosta!

Poliittista tukea todellakin tarvittaisiin, vaikkapa selkeä päätös siitä, että rataverkkoon investoidaan. Sehän on edellytys sille, että raitiotiestä tulee joukkoliikenteen pääkulkumuoto kantakaupungissa. Pohjaksi voisi HSL esittää muutamia alustavia tulevaisuuden verkostoja, alkaen vaatimattomista laajennuksista päättyen kaikkiin mielekkäisiin laajennuksiin. Tältä pohjalta voisi poliitikot sitten päättää, miten kunnianhimoisia ollaan, eli paljonko halutaan rahaa käyttää ja suunnittelutyön pohjaksi saataisiin periaatepäätös siitä, kuinka paljon vuosittain keskimäärin käytetään rahaa laajennuksiin. Silloin olisi mahdollista tehdä uskottava etenemispolkukin, joka määrittelisi myös, missä järjestyksessä laajennuksia tehdään.
 
Ikävä kyllä ovat tainneet aika pitkälle päättää jo, mitä tapahtuu, oli blogia tai ei.

Siis oikeasti, jos ongelman asettelu on, että "nykymuotoinen kakkos-kolmonen ei toimi pohjoisosassaan", ja ainoat vaihtoehdot siihen ovat "Korvataan busseille" ja "jätetään ennalleen". Ei vakuuta. Tällä menolla ykkönenkin jää sille sijalleen, kunnes se lopetetaan kannattamattomana, sitä kun ei kannata kehittää, koska se on kannattamaton.
 
Täytyy sanoa että kahden viimeisen viestin lukeminen hieman ihmetytti. Sen sijaan että yritettäisiin oikeasti kehittää ratikkaverkostoa, niin mieluummin ehdotetaan ratikkalinjojen korvaamista busseilla!

Ensimmäinen noista viesteistä alkaa sanoilla "HSL:n blogi vuonna 2015", tarkoittaen, että kirjoittaja pelkää, että kolmosen lopettamisen jälkeen lopetusvuorossa on ykkönen vuonna 2015. Toinen mainitsemistasi viesteistä on selkeästi jatkoa tälle - käyttäen osin jopa ihan samoja ilmaisuja. Molemmissa on siis nähdäkseni kyse satiirista.
 
Kakkosen ja kolmosen muodostama lenkki voitaisiin jossain vaiheessa hajottaa. Tässä on yksi mahdollinen tulevaisuuden versio: https://mapsengine.google.com/map/edit?mid=zEgAkBS9U_V4.klVYVW-s98Ng. Tällä hetkellä ei pääse Porvoonkadulta Sturenkadulle pohjoisen suuntaan ja tämän järjestäminen voi ylipäätään olla ongelma. Tuo kakkosen pohjoisessa oleva päättärin sijainti on päättämättä. Kolmosen päättäri voisi sijaita Munkkiniemessä, mutta turhan päällekäisyyden välttämiseksi sille voisi tehdä päättärin myös Meilahteen. Tässä Kolmonen jatkaa Hernesaareen jossain vaiheessa lähivuosina rakennettavia kiskoja pitkin ja kakkonen käyttää nykyistä 1A:n päättäriä, mutta toki voi jatkaa Hernesaareen, jos esimerkiksi ajantasaus aiheuttaa ongelmia. Kakkonen on laitettu kulkemaan jo Topeliuksenkatua pitkin. Linjojen reitti tiivistettynä:
2 (Hernesaari-)Eiran sairaala-Makasiiniterminaali-Kaivokatu-Kamppi-Linnanmäki-Kumpula
3 Hernesaari-Kaivokatu-Karhupuisto-Linnanmäki-Meilahti(-Munkkiniemi)
 
Ensimmäinen noista viesteistä alkaa sanoilla "HSL:n blogi vuonna 2015", tarkoittaen, että kirjoittaja pelkää, että kolmosen lopettamisen jälkeen lopetusvuorossa on ykkönen vuonna 2015. Toinen mainitsemistasi viesteistä on selkeästi jatkoa tälle - käyttäen osin jopa ihan samoja ilmaisuja. Molemmissa on siis nähdäkseni kyse satiirista.

Niinpä näyttääkin olevan kun ei siellä virallisella HSL:n blogisivustolla mitään tietoa ollut noista ykkösen ja kutosen suunnitelmista. Oli vaan niin aidon näköistä tekstiä että menin halpaan:) Toivoa sopii ettei nuo todeksi muutukaan.
 
Hmmm. Linkkiä pukkaa, mutta tuo sivusto näkyy olevan auki vain gmail-käyttäjille. Voisiko noita kuvia mitenkään tuoda tänne kuvina, kun en kyllä viitsisi tuota varten uutta sähköpostitiliä perustaa?
 
Tässä alustava ehdotukseni linjaston muutoksista jpg:nä. Tämä siis korvaisi linjat 1,1A,2,3,7A,7B sekä merkittävästi bussiliikennettä. Olisikohan tuossa ehdotuksessa uutta raidetta vähän toistakymmentä kilometriä?

Ratikkaverkon muutoksia.jpg

Muut linjat pysyisivät ennallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kovin perinteisiä. Minä ehdotan sitä, että otetaan 11 päätepistettä verkoston reunoilta ja yhdistetään ne 11 linjalla siten, että kaikilta päätepysäkeiltä lähtee kaksi linjaa ja kaikki kulkevat kaupungin halki. Päätepisteet olisivat Munkkiniemi, Pikku-Huopalahti, Pasila, Käpylä, Arabia, Katajanokka, Olympialaituri, Kaartinkaupunki, Eira, Hietalahti ja Länsisatama.

Alustavasti linjat olisivat

1 - Länsisatama-Mechelininkatu-Ooppera-Nordeskiöldinkatu-Pasila
2 - Pasila-Puukkobulevardi-Hakaniemi-Kaivokatu-Kamppi-Hietalahti
3 - Hietalahti-Bulevardi-Kaivokatu-Kallio-Käpylä
4 - Käpylä-Kurvi-Senaatintori-Eira
5 - Eira-Freda-Bulevardi-Kaivokatu-Kallio-Sturenkatu-Arabia
6 - Arabia-Kurvi-Ooppera-Kaartinkaupunki
7 - Kaartinkaupunki-Mannerheimintie-Munkkiniemi
8 - Munkkiniemi-Ooppera-Töölö-Mikonkatu-Kauppatori-Olympialaituri
9 - Olympialaituri-Tehtaankatu-Freda-Mannerheimintie-Pikkuhuopalahti
10 - Pikkuhuopalahti - Mannerheimintie - Aleksanterinkatu - Katajanokka
11 - Katajanokka - Hakaniemi - Kallio - Nordenskiöldinkatu - Ooppera - Töölö - Kamppi - Länsisatama

Pariin kolmeen paikkaan kaiketi tarvittaisiin uusi kääntymissuunta.
 
Takaisin
Ylös