Raitiovaunulinjasto 2015

Tässä alustava ehdotukseni linjaston muutoksista jpg:nä. Tämä siis korvaisi linjat 1,1A,2,3,7A,7B sekä merkittävästi bussiliikennettä. Olisikohan tuossa ehdotuksessa uutta raidetta vähän toistakymmentä kilometriä?
...
Muut linjat pysyisivät ennallaan.

Mitenkä tässä mentäisiin Mäkelänkadulta Pasilan asemalle tai kirjastoon? Ajatukset korvata seiskat ei tunnu kovin hauskoilta.
 
Tulin tänään ajatelleeksi, että linjanumeroinnissa ei pääsääntöisesti noudata mitään logiikkaa. Alla olen hahmotellut linjanumeroinnin, joka pyrkii luomaan kolme kappaletta kolmen linjan nippuja sekä antamaan peräkkäiset numerot linjoille, joilla on jaettu reittiosuus. Kaikki linjat ajavat Oopperan tai Hakaniemen kautta ja yksi linja molempien kautta (vaihtamatta linjanumeroa). Linjanumerointi on luotu tältä pohjalta.

Kakkonen, nelonen ja kutonen säilyttävät linjanumeronsa.
1>9, 3>8, 7A/B>5A/B, 8>1, 9>7, 10>3

Jako Oopperan ja Hakaniemen linjoihin:
Oopperalla linjojen 1–5 pysäkit (nyk. 2, 4, 7, 8, 10)
Hakaniemessä linjojen 5–9 pysäkit (nyk. 1, 3, 6, 7, 9)

Kolmen linjan niput:
Lasipalatsilta suoraan Oopperalle 3–5 (nyk. 4, 7, 10)
Kaivokadulta Hakaniemeen 6–8 (nyk. 3, 6, 9)
Hakaniemestä Kallioon 7–9 (nyk. 1, 3, 9)

Lisäksi:
Kaivokadulta Kallioon ja Alppilaan 7–8 (nyk. 3, 9)
Hakaniemestä Hämeentielle 5A/B ja 6 (nyt jo looginen)
Kaivokadulta Hietalahteen 6–7 (nyk. 6, 9)
Töölön tullille 3–4 (nyk. 4, 10)
Lasipalatsilta Senaatintorille 4 ja 5A/B (nyk. 4, 7A/B)
Runeberginkatua 1–2 (nyk. 2, 8) (2 ei muutu)
Tehtaankatua 8 ja 9A (nyk. 1A ja 3)

Miinukset nykyiseen linjanumerointiin nähden:
2/3-kahdeksikko muuttuu 2/8-kahdeksikoksi. Kolmonen on ollut kahdeksikon linjatunnuksena historian hämäristä asti.
Kurviin menee nyt linjat 6–8, muutoksen jälkeen 1, 5 ja 6.
Kauppatorille menee nyt virka-aikaan linjat 1(A) ja 2, muutoksen jälkeen 2 ja 9(A). Linjalla 1(A) vähän käyttäjiä.

Vaikka linjoja muutettaisiin, toivoisin noudatettavan linjanumeroinnissa jonkinlaista logiikkaa edellisen esimerkin tapaan. Nykyinen numerointi on kehittynyt vähitellen 1920-luvulta alkaen, mikä tietysti tekee siitä sattumanvaraisen.
 
Viimeksi muokattu:
HSL:n linjastoblogi elää aikamoista hiljaiseloa. Rengaslinjapostaukseen tuli parikymmentä kommenttia, mutta suunnittelijat eivät ole yhtäkään niistä kommentoineet. Postaus on ollut luettavissa nyt reilu kolme viikkoa.

Lokakuun viimeinen päivä toi uuden postauksen, josta ei kuitenkaan lähetetty viestiä niille, jotka ovat sähköpostitse tällaisen ilmoitusviestin tilanneet. Kommentteja tämä uusi postaus on kerännyt kahdessa päivässä vain yhden. Itse postauksen sisältö on aika lailla itsestäänselvä – toivottavasti konsultti ei ole kovasti laskuttanut tuollaisen linjaston "suunnittelusta".

En tiedä, mikä tuon blogin tavoite HSL:n näkökulmasta on, mutta näin yleisön näkökulmasta se ei tunnu antavan kovin paljon.
 
Itse postauksen sisältö on aika lailla itsestäänselvä – toivottavasti konsultti ei ole kovasti laskuttanut tuollaisen linjaston "suunnittelusta".

Ainakin julkisten tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan HSL:n viime vuosina hankkimat linjastosuunnitteluun liittyvät konsulttityöt ovat käsittäneet lähinnä avustavia ja suunnittelua tukevia töitä. Konsultin tehtävänä on ollut muun muassa toimia kokousten sihteerinä, tuottaa lähtötiedoista materiaalia suunnittelun tueksi, koodata uusi linjasto liikennemalliin, laskea kustannuksia ja kirjoittaa raportti. Itse linjastosuunnittelu on tarjouspyyntöjen mukaan ollut HSL:n omien suunnittelijoiden vastuulla. Onko tässä ratikkalinjastoprojektissa siis toimittu toisin ja ulkoistettu suunnitteluvastuu konsultille?

Mitä tuohon itse blogissa esiteltyyn linjastoluonnokseen tulee, niin kyseessähän on 0+ -vaihtoehto, jossa jo lähtökohtana on selvitä tulevista laajennuksista mahdollisimman vähäisillä muutoksilla nykyiseen linjastoon. Myöhemmin esiteltävissä muissa linjastovaihtoehdoissa voisi kuvitella olevan radikaalimpia ehdotuksia.
 
Onko tässä ratikkalinjastoprojektissa siis toimittu toisin ja ulkoistettu suunnitteluvastuu konsultille?

En tiedä. Olet varmaan ihan oikeassa, ja hyvä niin.

Noin yleisellä tasolla minusta olisi mielenkiintoista nähdä laskelma siitä, kannattaako ylipäätään hankkia jatkuvasti työpanosta konsulteilta, kun väen voisi palkata taloon vakituiseen tai määräaikaiseen projektiluonteiseen työsuhteeseenkin. Mitä lisäarvoa tuo se, että palvelu ostetaan ulkopuoliselta? Ehkä tehokkuutta?
 
Tulin tänään ajatelleeksi, että linjanumeroinnissa ei pääsääntöisesti noudata mitään logiikkaa. Alla olen hahmotellut linjanumeroinnin, joka pyrkii luomaan kolme kappaletta kolmen linjan nippuja sekä antamaan peräkkäiset numerot linjoille, joilla on jaettu reittiosuus. Kaikki linjat ajavat Oopperan tai Hakaniemen kautta ja yksi linja molempien kautta (vaihtamatta linjanumeroa). Linjanumerointi on luotu tältä pohjalta.

Turha muuttaa muuttamisen ilosta. Kymmenen linjaa hallitsee ilman mitään erityistä logiikkaa, eikä edes tarvitse hallita, kun tietää millä ratikalla pääsee sinne, minne haluaa mennä. Turha muuttaminen vain sekoittaisi ihmisiä eikä olisi takeita, että logiikka säilyisi uusissa muutoksissa.

Jako Oopperan ja Hakaniemen linjoihin:
Oopperalla linjojen 1–5 pysäkit (nyk. 2, 4, 7, 8, 10)
Hakaniemessä linjojen 5–9 pysäkit (nyk. 1, 3, 6, 7, 9)

Jako olisi oleellinen lähinnä Stockmannin pysäkkiä ajatellen. Ne, jotka nousevat Kaivokadulta tai Lasipalatsilta ovat jo valinnan tehneet. Miksi oletat, että muut ajattelisivat sinun logiikkasi mukaan? Sen sijaan mallissasi selvä logiikka kakkosen ja kolmosen välillä katoaa.
 
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Tällä hetkellä HSL:n blokissa on kaksi linjastovaihtoehtoa
Linjastovaihtoehto 0+ (Nykyiset vuorovälit)
1 Käpylä-Mäkelänkatu-Hämeentie-Hakaniemi-Kauppatori
1A Käpylä-Mäkelänkatu-Hämeentie-Hakaniemi-Kauppatori-Eira
2 Olympiaterminaali-Aleksanterinkatu-Mikonkatu-Kamppi-Töölö-Nordenskiöldinkatu (Nykyinen reitti)
3 Olympiaterminaali-Eira-Erottaja-Rautatieasema-Kallio-Nordenskiöldinkatu (Nykyinen reitti)
4 Munkkiniemi-Mannerheimintie-Katajanokka, Merisotilaantori (Nykyinen reitti)
5 Itä Pasila(7-linjan jatke)-Länsi Pasila-Nordenskiöldinkatu-Mannerheimintie-Senaatintori-Katajanokan terminaali
6 Arabia-Hämeentie-Rautatieasema-Erottaja-Hietalahden tori-Hernesaari
7 Itä Pasila(5-linjan jatke)-Mäkelänkatu-Hämeentie-Hakaniemi-Senaatintori-Mikonkatu-Rautatieasema-Kamppi-Ruoholahti-Välimerenkatu-Länsiterminaali
8 Arabia-Sörnäinen-Töölö-Ruoholahti-Länsiterminaali (Nykyinen reitti)
9 Ilmala-Pasila-Kallio-Kamppi-Länsiterminaali
10 Pikku Huopalahti-Kirurgi (Nykyinen reitti)

Linjastovaihtoehto A
1 Käpylä-Mäkelänkatu-Sörnäinen-Töölöntori-Kamppi-Rautatieasema-Mikonkatu-Kauppatori-Olympiaterminaali-(Jatkaa linjana 3)
2 Itä Pasila (Nyk. 9:n) silmukka-Länsi Pasila-Nordenskiöldinkatu-Topeliuksenkatu-Runeberginkatu-Arkkadiankatu(ei Kampin kautta-Rautatieasema-Hakaniemi-Linjat
3 (Linja 1)-Olympiaterminaali-Eira-Erottaja-Rautatieasema-Kallio-Nordenskiöldinkatu-Reijolankatu-Meilahti (Päätepisteen sijainti auki)
4 Munkkiniemi-Mannerheimintie-Katajanokka, Merisotilaantori (Nykyinen reitti)
4T Munkkiniemi-Mannerheimintie-Katajanokka, Terminaali (Nykyinen reitti)
5 Paavalin kirkko-Sturenkatu-Kallio-Hakaniemi-Kruunuhaka-Kauppatori-Eira (Nyk 1A:n päätepysäkki)
6 Arabia-Hämeentie-Rautatieasema-Erottaja-Hietalahden tori-Hernesaari
7 Kuusitie(Silmukka)-Mannerheimintie-Reijolankatu-Nordenskiöldinkatu-Länsi Pasila-Itä Pasila-Mäkelänkatu-Hämeentie-Hakaniemi-Senaatintori-Mikonkatu-Rautatieasema-Kamppi-Ruoholahti-Välimerenkatu-Länsiterminaali
8 Arabia-Sörnäinen-Töölö-Ruoholahti-Länsiterminaali (Nykyinen reitti)
9 Ilmala-Pasila-Kallio-Kamppi-Länsiterminaali
10 Pikku Huopalahti-Kirurgi (Nykyinen reitti)

Lisäksi bussilinjan 23 reitti lyhenee Hakaniemen torille eli väli Hakaniemi-Rautatientori jää pois

Nämä löytyy täältä
http://hslraitioliikennelinjasto.blogspot.fi/2013_11_01_archive.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin ratikkaverkon laajentaminen

Tämä A-vaihtoehto pitää sisällään paljon kiemurtelevia linjoja ja ilmeisesti pyrkii tarjoamaan mahdollisimman paljon vaihdottomia yhteyksiä joka puolelta joka puolelle. Voisi sitten olettaa, että B-vaihtoehtona tullaan tarjoamaan pienempää määrää selkeästi runkolinjoja, siis suhteellisen suoraan kulkevia, mutta tiheällä vuorovälillä. Tämä olisi ainakin järkevää, koska tässähän ne ovat kaksi periaatteellista tapaa rakennella linjastoa. Jos näin on, niin tarkoitus olisi A ja B -vaihtoehdoilla naulata kaksi ääripäätä ja sitten valita toteutettava malli jostain näiden välistä.
 
Kun tuota linjasto A:ta on yön yli ihmetellyt, niin se herättää minussa seuraavanlaisia ajatuksia:

+ Siinä tarjotaan kolmelle valitulle runko-osuudelle kahden linjan yhteisvuoroväli; ilmeisesti pyritään myös aikataulullisiin tahdistuksiin. Toistaiseksi tahdistus ei ole onnistunut esimerkiksi linjojen 6 ja 8 yhteisellä osuudella, mutta tietysti sopii toivoa, että se jatkossa onnistuisi.

+ Erityisesti OP-SÖ-välin lisääntyvä tarjonta miellyttää.

+ Nykyisiä rataosia ei jätetä ilman liikennettä. Sen sijaan linjaliikenteelle avataan uudelleen Arkadiankatu ja Linjat.

+ Pidän perusajatuksesta jatkaa 3 Reijolankatua pitkin länteen. Mutta jos katsotaan Reijolankadun länsipuolen tarpeita, niin yhteyksistä keskeisempi olisi Pasilaan ja vähemmän keskeinen (Alppilaan ja) Hakaniemeen. Siispä 3 ja 7 vaihtakoot pohjoisia päätepysäkkejä keskenään (ja 7 jatkukoon Munkkiniemeen -> bus 58).

± Käpylä saanee kokopäiväisen liikenteen, tosin ihmettelen kovasti, miksi tuollaisella bussien kanssa yhä päällekkäisemmällä Käpylän linjalla olisi matkustajia hiljaisina aikoina kun ei nykyiselläkään linjalla ole. Tuleeko tuosta ensimmäinen säästökohde, kun taas on rahat loppu?

± Linjat 4 ja 10 säilyvät ennallaan, jostain syystä niillekin on kaavailtu 12 min vuoroväliä sunnuntaisin, vaikka jo nyt olisi ehdottomasti tarvetta 10 min vuoroväliin. Arkeen on kaavailtu "nykyisenkaltaista" mikä ei tule riittämään, jos nämä linjat yksin hoitavat Manskun.

± Linja 6 on sinänsä OK mutta vaatisi tahdistuksen linjaan 8 pohjoisessa ja linjaan 7 Sörkassa. Pitäisi onnistua, mutta ei toteudu nytkään.

± Ihan OK, ettei sorkita Kalasatamaa ja Laajasaloa. Niistä muodostuu kaikkein parhaiten oma kokonaisuutensa, kun joskus toteutuvat.

– Tämä sortuu siihen samaan visiointitouhuun, johon meillä aina tunnutaan sortuvan. Suunnitellaan jotain niin kauas tulevaisuuteen, ettei siitä oikeasti tarvitse kantaa vastuuta, sillä vuosien kuluessa se kuitenkin unohtuu ja tilanne sitten 2024 on joka tapauksessa aivan toisenlainen kuin tänään kuvitellaan. Sen vuoksi tuonne on esimerkiksi piirretty raitiolinja 2, joka varmaan on ajateltu käyttöönotettavaksi "sitten heti kun Topeliuksenkadun raitiotie valmistuu" eli ei koskaan, ainakaan tällä suunnittelutahdilla.

– Jotenkin tämä vaikuttaa siltä, että ohjenuorana on ollut "renkaat pois, Reijolankadulle rata, Käpylälle pitää tehdä jotain". Lopputuloksena nuo tavoitteet on kyllä saavutettu, mutta välillä aika teennäisin keinoin.

– Linja 7 on kamala. Se kiertele ja kaartelee joka paikassa, yhtyy ja erkanee suurin piirtein kaikkien muiden linjojen kanssa ja siten sotkee niiden kulkua. Missä sen eteläinen päätepiste on ennen Välimerenkadun rataa? Miksi se kulkee Kruununhaan kautta sen sijaan että muodostaisi tahdistetun parin linjan 9 kanssa etelässä? Krunassa on jo 2 ja 5, kyllä ne sinne riittävät. Vai onko 2 ajateltu vain vitsiksi, jota ei oikeasti tulekaan? Miksi 7 menisi Pasilasta Kuusitielle, kun kysyntä on Meilahden sairaalaan ja Munkkiniemeen? Jos 7 kulkisi sinne, säästettäisiin valtavasti rahaa, kun 58 voisi lyhentyä alkamaan esimerkiksi Ilmalasta. Onko ratikkapuoli keskustellut bussipuolen kanssa?

– Oikeastaan Reijolankadun-Munkan reitille sopisi 9 paremmin kuin 7. Se korvaisi 58 Flemarille asti. Jos 58 kulkisi Munkan sijaan Ilmalantorille, niin bussirahaa säästyisi valtavasti ja Ilmala voitaisiin hoitaa linjoilla 2 ja/tai 7.

– Käpylän järjestely on outo. Nykyisellä linjalla ei ole matkustajia pohjoisessa ja sen kehittäminen diagonaalilinjaksi on tuore ajatus. Mutta jos jäljelle silti jää myös nykyinen ykkönen uudelleennumeroituna ja Vallilaan lyhennettynä, niin pointti ikään kuin katoaa. Eiköhän Käpylästä silti ole enemmän kysyntää Kallion ja Hakaniemen suuntaan kuin Sörnäisten ja Töölön. Oletusarvona ei voi olla se, että bussi 51 säilyy nykyreitillään ja ratikka väistää sitä, vaan päinvastoin. Sen sijaan lähiöbussit tarjoavat jatkossakin niin tiheän yhteyden Käpylästä Kurviin, ettei ratikan kannata sen kanssa kilpailla. Pisaran aikana tilanne on eri. Onko siis tuleva Käpylän rata vielä vähämatkustajaisempi kuin nykyinen? Olisiko kokonaisuutena sittenkin fiksumpaa ajattaa tuo kartan 1 Vallilaan tai Kustaa Vaasan tietä Koskelaan ja antaa kartan 5 olla nykyinen Eira–Käpylä? Tuo 5 muuttuisi sitten Pisaran tullessa uutta tarvetta vastaavaksi. (Koskela–Kamppi-ratikka antaisi myös isot säästömahdollisuudet 70T:ltä.)

? Meille ei kerrota mitään lukuja: mikä on vaunutarve nyt ja ve A:ssa? Kuinka monta linjakilometriä ajetaan nyt ja ve A:ssa? Millaisiksi ennustetaan matkustajamäärät A:ssa?

Kokonaisuutena voisin "ostaa" tämän, jos se toteutuisi juuri sellaisena kuin se kartassa nyt esitetään. En kuitenkaan usko, että näin kävisi – vuoden-parin päästä tästä karsittaisiin "yllättävän säästötarpeen" nimissä löysät pois eli linjat 2 ja 5 lakkautettaisiin ja linja 1 päätettäisiin Vallilaan. Silloin kokonaisuus olisi jo paljon huonompi kuin nykyinen linjasto.
 
Saisikohan tästä A:sta kelvollisen niin, että

9 kulkisi Munkkiniemeen
7 kulkisi Ilmalaan

Kuusitielle
ei ole tarvetta johtaa mitään linjaa vain siksi, että siellä sattuu olemaan kääntösilmukka (joka ei sellaisenaan ole linjaliikenteen tarpeisiin soveltuva kuitenkaan). Se tarjoaisi vaihtoyhteydet Ruskeasuolta tulevilta busseilta Pasilaan, mutta tällainen vaihtoyhteys ei minusta ole kovin tarpeellinen, sillä bussit tulevat pääosin junien vaikutusalueelta, jolloin Pasilaan mennään (bussilla+) junalla. Unohdetaan siis se Kuusitie.

Ilmalasta ei pääsisi seiskalla Kallioon, mutta 23:lla kuitenkin. En usko, että 23 kokonaan poistuu edes siinä tilanteessa, kun Ilmalan rata joskus otetaan käyttöön. Se kuitenkin palvelee sekä Ruskeasuo–Pasila-yhteyttä että Linjat–Pasila-yhteyttä. Sen sijaan 7 tarjoaisi Pasilasta yhteydet Mäkelänkadun busseihin ja Kurviin. Se, että vuonna 1990 on piirretty ysilinja Ilmalaan, ei ole peruste sitoa käsiä enää vuonna 2013, joten ysin pohjoinen päättäri ei minusta ole mikään itsestäänselvyys.

Munkkiniemestä ja Meilahdesta pääsisi Pasilaan ja aina Flemarille asti ratikalla, joka korvaisi bussirunkolinjan 500 läntisen osan.

Sitten pitäisi löytää 58:lle/500:lle joku luonteva päättäri Pasilan länsipuolelta. Sellainen voisi olla esimerkiksi Ilmala. Tällöin Herttoniemen ja Ilmalan välillä kulkisi kolme poikittaislinjaa (22, 58, 59), joista kaksi jatkaisi sitten Ilmalasta eteenpäin. Kun 58/500 lyhenee lännessä, se voisi vastavaasti pidentyä idässä eli jatkua nykyiseen tapaan Itikseen, jolloin sitä uutta liityntäbussilinjaa ei tarvittaisi. En tiedä, estääkö joku ideologinen syy 500:n jatkon Itikseen enkä tiedä sitäkään, saako ratikkaposse sohia runkobussisuunnittelijoiden pesää, vai astutaanko tässä liikaa jonkun varpaille. Toivottavasti suunnittelu ei kuitenkaan lähde sellaisista lähtökohdista.

3 voisi jäädä suunnitellusti Meilahteen, se on ihan hyvä ja looginen tuollaisena.

1 ja 5 hämäävät minua edelleen. En tullut ajatelleeksi, että ykkösen linjauksen yhtenä tavoitteena on luoda 5 min vuoroväli Kurvista Mäkelänkatua pohjoiseen. Sehän ei toteudu, jos 1 viedään Hämeentietä Paavalille ja nykyinen 1A säilyy nykyisenä (numerolla 5). Olisiko kokonaisuutena kuitenkin parempi pyrkiä siihen, että 1 kääntyisi Pasilassa ja Käpylään kulkisi 5? Tähän vaikuttaa tietysti sekin, miten tuota Mäkelänkadulle syntyvää tiheää vuoroväliä on tarkoitus hyödyntää eli kuinka monta välipysäkkiä lähiöbusseilta poistetaan. Jos paljon, niin sitten tuo HSL:n malli saattaa olla parempi – kunnes Pisara tulee.
 
Vaihtoehto B on myös julkaistu tänään:

Se taitaakin olla sitten se absurdi vaihtoehto. Näissähän pitää aina olla mukana joku ihan hassu. Nyt, kun on vain kaksi vaihtoehtoa, niin toinen on sitten se hassu. Siitä paistavat läpi samat lähtötehtävät kuin A:ssakin, eli renkaat pois, Reijolankatu tehdään ja Käpylälle "jotain". Siinä vaan sitten käy niin, että kun hinnalla millä hyvänsä pidetään näistä kiinni, niin lopputuloksesta ei saa luontevaa.

Käpylä on tässä selkeä voittaja – kunnes juustohöylä lyhentää sen "yllättävien säästöpaineiden" alla Vallilaan. Myös Munkinseutu kiittänee – femmaa on helppo jatkaa Munkkivuoreen ja sopeuttaa sitten 14/18/39 kysyntää vastaavasti. Isoilla vaunuilla kapasiteettikin saattaa riittää 7,5 min vuoroväleillä, jos kahdella linjalla mennään Laajalahden aukiolle asti ja toinen jatkaa Munkkivuoreen. Eikä ole paineita teettää sitä Topeliusta, joka tuntuu olevan niin vastenmielinen virkamiehille, ettei se etene, ei sitten millään.

Sen sijaan seiskan länsipää on uppo-outo vitsi ja kolmonen melkein yhtä hauska – ei mistään ei mihinkään ja Meilahden sairaalakin kierretään sopivan kaukaa.

Luulen, ettei tätä kannata sen enempää ruotia.
 
Tämä sortuu siihen samaan visiointitouhuun, johon meillä aina tunnutaan sortuvan. Suunnitellaan jotain niin kauas tulevaisuuteen, ettei siitä oikeasti tarvitse kantaa vastuuta, sillä vuosien kuluessa se kuitenkin unohtuu ja tilanne sitten 2024 on joka tapauksessa aivan toisenlainen kuin tänään kuvitellaan. Sen vuoksi tuonne on esimerkiksi piirretty raitiolinja 2, joka varmaan on ajateltu käyttöönotettavaksi "sitten heti kun Topeliuksenkadun raitiotie valmistuu" eli ei koskaan, ainakaan tällä suunnittelutahdilla.

Tavallaan ymmärrän kritiikkisi, mutta minusta on kuitenkin tärkeää, että suunnittelun lähtökohtana on esim. juuri noin 10 vuoden päähän ulottuva suunnitelma. Tätä sitten vaan pitää täydentää niin, että tehdään myös 2-3 lyhyemmän aikavälin suunnitelmaa ja seuraavan vuoden suunnitelma, joiden avulla tullaan toteuttamaan tuota 10 vuoden suunnitelmaa. Näiden toteutumista pitäisi sitten ensisijassa virastojen ja liikelaitosten johdon ja viime kädessä kaupunginvaltuuston valvoa ja tarvittaessa puuttua toimintaan, jos noissa välitavoitteissa ei pysytä.

Disclaimer: En mielelläni ota tässä kantaa kunnallislakiin tai muuhun kuntabyrokratiaan. Tuon vain esille käsitykseni siitä, että miten rakennushankkeiden aikatauluissa (ja kustannusarvioissa) voidaan ylipäätään pysyä.
 
Tavallaan ymmärrän kritiikkisi, mutta minusta on kuitenkin tärkeää, että suunnittelun lähtökohtana on esim. juuri noin 10 vuoden päähän ulottuva suunnitelma.

Teoriassa olen samaa mieltä kanssasi. Mutta kun silloin pitäisi suunnitella realistisesti sinne 10 vuoden päähän. Meillä on hirvittävän pitkä perinne siitä, että siellä 10 vuoden päässä on kaikkea kreisiä, jonka toteutumistodennäköisyys on puhdas nolla. Näin tapahtuu joka ikinen kerta. Kuin lapsi, joka maalailee tulevaisuuteen lentäviä autoja ja muuta mukavaa, josta ei tarvitse koskaan kantaa mitään vastuuta, koska sitten 10 vuoden päästä kukaan ei enää muista, mitä oli tullut "luvattua". Se edellinen, jo unohdettu vuoden 2009 pumaska oli juuri tuollainen ja niin olivat kaikki edellisetkin parinkymmenen edeltävän vuoden ajalta.

On tämä vaihtoehto A nyt kuitenkin aika lailla järkevämpi ja maltillisempi kuin menneiden vuosien utopiat. Lähinnä nuo 2 ja 5 ovat siellä sellaisia, joihin en usko, enkä pidä Käpylään asti ulottuvaa 1:a pitkäikäisenä. Tietysti 2 on vanhan seiskan toinen puolisko, ja se voi kulkea Manskua kun Topeliusta ei ole, mutta silti tuntuu, että tuossa on väen väkisin avattu seiskan rengas ja tehty se tavalla, joka on niin kallis, että tosipaikan tullen sitä ei kuitenkaan toteuteta ainakaan noin. "On Sovitulla" kun on tapana ottaa punakynä esille sitten, kun päätöksiä pitäisi tehdä.
 
Lähinnä nuo 2 ja 5 ovat siellä sellaisia, joihin en usko, enkä pidä Käpylään asti ulottuvaa 1:a pitkäikäisenä.

En minäkään usko linjoihin 2 ja 5, 2 olisi liian hyvää ollakseen totta ja 5 turha. Sen sijaan jos ykkönen alkaa kulkea järkevää reittiä ja järkevillä vuoroväleillä ja liikenöintiajoilla, voi sen matkustajamäärä nousta. Varmaan kutosenkin matkustajamäärä saataisiin hyvin laskemaan ajamalla sitä 21 minuutin välein Kauppatorille ja vain virka-aikaan.
 
Takaisin
Ylös