Moderneja raitiovaunuja EU-maissa

Re: Raide-etäisyys

Compact sanoi:
Turussa on varmaankin ollut myös tuo 2,5 m alkuperäisenä raide-etäisyytenä. Onkohan kuitenkin Korppolaismäen raitiotie tehty kolmeen metriin ?
Ei. Korppolaismäen raitiotien raide-etäisyys oli aivan sama 2,5 m, kuin muuallakin verkossa. Ainoastaan Tuomiokirkkosillalla oli isompi raide-etäisyys johtuen raiteiden välissä edelleenkin seisovista valaisin/kannatinorsipylväistä.
 
Kirjastoista löytyy...

Olen nähnyt tämän teoksen myynnissä Tamperelaisessa antikvariaatissa nimeltä Lukulaari. Hinta oli kuitenkin yli sata euroa, joten en raaskinut ostaa. Kirjaston kappale on Rakennuskirja oy:n kustantama näköispainos 1982, joten kirjaa varmaan saa helpommin, kuin etukäteen voisi olettaa.
 
Vs: Raide-etäisyys

Helsingissä oli vuoteen 1949 saakka raideväli 2,5 m ... Vuonna 1950 tilattiin Mustangit ja muutostöihin raide-etäisyyden kasvattamiseksi ryhdyttiin heti. Mitaksi tuli 3 m ... Turussa on varmaankin ollut myös tuo 2,5 m alkuperäisenä raide-etäisyytenä. Onkohan kuitenkin Korppolaismäen raitiotie tehty kolmeen metriin ?
Ei. Korppolaismäen raitiotien raide-etäisyys oli aivan sama 2,5 m, kuin muuallakin verkossa. Ainoastaan Tuomiokirkkosillalla oli isompi raide-etäisyys johtuen raiteiden välissä edelleenkin seisovista valaisin/kannatinorsipylväistä.
'
Katselin juuri "Nordic Tram & Train Saga 1962, Vol 2" DVD:n ja siinä näkyy hyvin Korppolaismäen radan pieni raideväli (2,5 m). Samalla DVD:llä voi verrata tilannetta vaikkapa Ruskeasuon raitiotien leveämpään raideväliin (3,0 m), jolloin raiteet ovat selkeästi toisistaan etäämpänä.
 
Katsokaas tämä video Strassbourgista, joka on eräs tyylikkäimmistä ratikkakaupungista Euroopassa. Neljä pitkää heilurilinjaa hallitsevat kyllä lähes täysin kaupungin joukkoliikennettä; bussit ovat aika statistin roolissa niiden suhteen. Ja kaupungin ydinkeskustassa ei kulje muut kuin kevytliikenne ja pitkät, modernit ratikat. Muuallakin ne kulkevat täysin omilla väylillään ja risteyksissä 100% etuudet. Noiden raitiovaunujen muotoilu on hieman futuristinen minun makuuni, mutta järjestelmä on upea. Ja suosittu; nuo pitkät sukkulat olivat aina täynnä porukkaa.
 
Katsokaas tämä video Strassbourgista, joka ...
Hauska katsella tuttuja paikkoja mutta uusia vaunuja.

Videota katsellessa kannattaa panna merkille pari yksityiskohtaa.

Videossa ei näy vaunuja seisomassa missään muualla kuin pysäkeillä. Se ei ole valikointia, vaan Strasbourgissa vaunut eivät seiso muualla kuin pysäkeillä.

Kohdassa 4:25 näkyy, miten ratikan liikennevalot siellä toimivat. Eli miten tämä pysähtymättömyys hoidetaan. Tolpan huipulla on sininen viivaopaste (kuvassa väri näyttää vihreältä), joka kertoo meidän Helmimme vilkkuvan ledin tapaan, että järjestelmä tietää vaunun lähestyvän. Mutta toiminta on toinen. Se erottuu juuri ja juuri kohdassa 4:45 ja eteenpäin kohtaan 4:49. Siinä näkyy, miten tolppa vaihtaa seis-opasteesta aja-opastelle. Ennalta näkyy aiemmissa tolpissa myös vilkkuopasteita viestittämässä samaa kuin sininen opastin, koska tässä kohdassa itse ajo-opastin ei mutkan vuoksi näy kovin pitkältä.

Strasbourgissa vilkkuopaste tarkoittaa, että opaste vaihtuu aja-opasteeksi, kun vaunu on kohdalla. Eli ei tarvitse hiljentää vauhtia. Meillähän vilkkuledi kertoo, että sitten joskus saat tästä aja-opastetta, mutta et voi tietää milloin, joten paras jarrutella, jos tolppa näyttää vielä S:ää. Eikä vilkkuledi ylipäätään näy kovin kauas, saati että sillä olisi ennakolla kertaajaopasteita jossain.

Tässä siis näkyy ratikan 100 % valoetuus käytännössä.

Antero
 
YuoTubesta löytyi pätkä Budabestin 54-metrisistä, kahdella virrottimella varustetuista Siemens Combino Plussasta. On se komea ratikka ja julmetun pitkä!
 
25.5.: Stadlerille uusi ajolangattoman ajon maailmanennätys.
Vaununa oli Stadlerin valmistama Müncheniläinen Variobahn.
Koe tehtiin testiradalla, jossa akkujen voimalla ajettiin huikeat 16 km. Tulos tullee Ennätysten kirjaan.
Uudenmalliset litium-ioni akut painavat 380 kg.
Mûncheniin on tulossa noin kilometrin ajojohdoton osuus puiston läpi.
Kaikki Variobahnit varustetaan ko akuilla.
Lähde: T&UT.
 
25.5.: Stadlerille uusi ajolangattoman ajon maailmanennätys.

Olisko näistä apua Washinton DC:n 'on again off again' -ratikkahankkeelle, kun ainakin osassa viivytyksistä oli kiistan aiheena ajolankojen asentaminen kansallisten monumenttien edustalle. Tosin kiistaa oli vissiin lietsottu myös tarkoitushakuisesti valehtelemalla suunniteltujen linjojen sijainnista.
 
BVB, Baselissa, on hankkimassa Bombardieriltä 60-Flexity Basel-tyyppistä raitiovaunujunaa. Ensimmäistä tällaista testataan vuonna 2013 ja sarjavalmisteisten luovutukset alkanevat 2014, jolloin niitä tulee kahden vaunun kuukausitahtia.

YouTube: Flexity Basel: Das neue Tram der BVB Basler Verkehrs-Betriebe

Bielefeldin joukkoliikenne perustuu pitkälti, 1000 millimetrin raideleveään, osittain maanalaiseen kaupunkirataan (U-Stadtbahn), jonka tähän asti käytössä ollut kalusto on hankittu 1980-90-luvuilla. Nyt sinne on kuitenkin hankittu 16kpl (luovutukset käynnissä parhaillaan) uusia pikaraitiovaunuja, joiden erikoispiirteenä on, että ne ovat pysäkkikorokkeiden kohdalta 2,3 metriä leveitä, kun taas varsinaisen matkustamon kohdalla leveys on 2,65 metriä. Tämä siksi, että Bielefeldin kaupunkiradan asemien laiturit ovat korkeita, jolloin uudet junat pystyvät ongemattomasti liikennöimään niillä. Vanhempi kalusto on kokonaisuudessaan 2,3 metriä leveä. Nämä uudet junat ovat 35 metriä pitkiä ja niillä on tarkoitus liikennöidä myös kaksi yksikköä yhteenkytettynä, jolloin tällaisen pikaraitiovaunujunan yhteispituus on 70 metriä.

Uusien junien valmistajat ovat HeiterBlick (mekaaniset osat) ja Vossloh Kiepe (elektrooniset osat) ja sen tyyppimerkintä on GTZ8-B Vamos. Eikö tämä yhteenliittymä tarjonnut tuotettaan myös Helsingin uudeksi raitiovaunuksi?

Wikipedia.de: GTZ8-B Vamos

YouTube:
http://www.youtube.com/watch?v=rJ33hq0XAZs
http://www.youtube.com/watch?v=9O3wJGYzB9g&feature=related
 
Minun käsittääkseni Baselin vaunut ovat tyyppiä Flexity 2, kuten Blackpoolinkin uudet vaunut. Flexity Basel -nimitys on toki perusteltu, koska Basel on tämän version ainoa tai vähintään ensimmäinen asiakas, Blackpoolista eroaa esimerkiksi raideleveys.

Ja kyllä, Vamosin taustalla ollut yhteenliittymä oli Helsinginkin kaupasta kiinnostunut. Helsinkiin HeiterBlick ja Vossloh käsittääkseni kuitenkin tarjosivat Leoliner-matalalattiavaunuaan. Tämä edullinen mutta ainakin sellaisenaan auttamattomasti Helsinkiin liian pieni vaunutyyppi on metrin raideleveydellä käytössä jo Halberstadtissa, samassa kaupungissa jossa Helsingin Nr-vaunujen väliosat on valmistettu.
 
Ja kyllä, Vamosin taustalla ollut yhteenliittymä oli Helsinginkin kaupasta kiinnostunut. Helsinkiin HeiterBlick ja Vossloh käsittääkseni kuitenkin tarjosivat Leoliner-matalalattiavaunuaan.

Minun muistinu mukaan HeiterBlick ja Vossloh tarjosivat Helsinkiin Vamos Helsinki -nimistä konseptia? Tai ainakin tälläisestä oli jossain vaiheessa puhetta...
 
Joo, olen saanut tarkempaa tietoa asiasta. Nyt olen toisen käden tiedon varassa, mutta kumminkin: HeiterBlick tarjosi ilmeisesti kahta erilaista vaunua. Toinen olisi vastannut rakenteeltaan Transtechin vaunua, toinen taas olisi ollut kahdeksanakselinen nivelvaunu, jossa olisi ollut kaksi teliä molemmissa päätyosissa, keskiosan ollessa kokonaan telitön. Kumpaakaan ratkaisua HeiterBlick ei koskaan ole minnekään valmistanut, ja käsittääkseni näiden mallien kehittely on nyttemmin keskeytetty. On hyvin mahdollista, että jompaa kumpaa tai molempia versioita tarjottiin nimellä Vamos, mutta Bielefeldin vaunuja ne eivät matalalattiaisina missään tapauksessa vastanneet. Nykytiedon perusteella Bielefeldin korkealattiavaunut jäävät maailman ainoiksi Vamos-raitiovaunuiksi, mutta erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa, joten jäämme odottamaan.

Edit: Ja tarkennuksena, että olin siis puutteellisen tiedon varassa tuon Leoliner-kommentin kanssa, sellaisia eivät Helsinkiin tarjonneet.
 
Takaisin
Ylös