Moderneja raitiovaunuja EU-maissa

Tuolla ei ollut (vielä) mianittu Strasbourgin raitioteitä, johon olen itse hullaantunut. Tutustumisen arvoinen, esimerkillinen järjstelmä!
Kuva 1, kuva 2, kuva 3
 
vriston linkit ovat komeita vaunuja kaikki. Teknologisessa mielessä niiden ansiot ovatkin sitten kyseenalaisempia, tietysti Köln poislukien. Mutta yhtä kaikki, matkakuumehan siinä tulee kun vähänkin eksoottisemman kuvan näkee.

Tuo sivusto European Railway Server on kyllä erittäin hyvä kuvavalikoimaltaan. Ainakin jonkintasoisia kuvia löytyy enemmän tai vähemmän kaikista Euroopan raitioteistä.
 
vristo sanoi:
Uusia Manneja kotikaupungissaan (huomaa raideväli: 1000mm).
Kölnin lightrail.
Raideväli on raideliikenteessä rinnakkain kulkevien raiteiden keskiviivojen välinen etäisyys. Se ei ole Mannheimissa 1000 mm, vaan luokkaa 3500 mm.

Se 1000 mm on raideleveys.

Autopuolella puhutaan raidevälistä, joka tarkoittaa auton pyörien etäisyyttä toisistaan leveyssuunnassa, mutta automaailmassahan moni muukin asia on päin mäntyä. :D

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Raideväli on raideliikenteessä rinnakkain kulkevien raiteiden keskiviivojen välinen etäisyys. Se ei ole Mannheimissa 1000 mm, vaan luokkaa 3500 mm.

Se 1000 mm on raideleveys.
Kiitos oikaisusta; asiavirhe on korjattu.
 
Antero Alku sanoi:
Raideväli on raideliikenteessä rinnakkain kulkevien raiteiden keskiviivojen välinen etäisyys. Se ei ole Mannheimissa 1000 mm, vaan luokkaa 3500 mm.
Ihan vaan vertailun vuoksi:
a) Mikä oli raideväli Turussa, ja Helsingissä ennen?
b) Mikä on raideväli Helsingissä nykyään?
 
Eira sanoi:
Ihan vaan vertailun vuoksi:
a) Mikä oli raideväli Turussa, ja Helsingissä ennen?
b) Mikä on raideväli Helsingissä nykyään?
En näitä ulkoa muista. Mutta Hesassa raideväli on kasvanut aikojen saatossa. Eräillä uusimmilla osuuksilla kuten Porkkalankadulla se on jo luokkaa 4,5 metriä. Samalla uralla kun ajetaan busseilla, ja raide on kaistan ulkoreunalla, jotta se on sopivalla etäisyydellä laiturista.

Suoralla radalla raideväli voi olla kapeimmillaan. Hyvä ohje on, että vaunujen väliin jää 60 cm tilaa. Jos siis joskus on ajettu 2,1 m leveillä vaunuilla, raideväli on voinut olla 2,7 m.

Strasbourgissa vaunujen leveys on 2,4 m kuten meillä. Pariraide on siellä hauskan näköinen, sillä kaikki neljä kiskoa ovat suunnilleen samalla etäisyydellä toisistaan. Raideväli on siten noin 2,9 m.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Eräillä uusimmilla osuuksilla kuten Porkkalankadulla se on jo luokkaa 4,5 metriä. Samalla uralla kun ajetaan busseilla, ja raide on kaistan ulkoreunalla, jotta se on sopivalla etäisyydellä laiturista.
Mitenkään näsäviisastelematta vaan ihan tarkentaen, tarkoittanet Itämerenkatua? Eli siis pysäkkejä, joita 8 ja 15A käyttävät?
 
mv sanoi:
Antero Alku sanoi:
Eräillä uusimmilla osuuksilla kuten Porkkalankadulla se on jo luokkaa 4,5 metriä. Samalla uralla kun ajetaan busseilla, ja raide on kaistan ulkoreunalla, jotta se on sopivalla etäisyydellä laiturista.
Mitenkään näsäviisastelematta vaan ihan tarkentaen, tarkoittanet Itämerenkatua? Eli siis pysäkkejä, joita 8 ja 15A käyttävät?
Porkkalankadun jo purettu raitiotie oli kaiken lisäksi yksiraiteinen suurimmaksi osaksi, jolloin tässä keskustelussa tarkoitettua raideväliä ei edes voitu määritellä... :wink:
 
mv sanoi:
Mitenkään näsäviisastelematta vaan ihan tarkentaen, tarkoittanet Itämerenkatua? Eli siis pysäkkejä, joita 8 ja 15A käyttävät?
Joopa joo. Vaikeata on tämä kotikaupunkimaantiede. Eräs toinen asiantuntija puhui Itämerenkadusta myös väärällä nimellä, vaikka oli ollut Itämerenkadulla töissäkin.

Onneksi kuitenkin muistan, että oopperatalo sijaitsee Eirassa Hämeentien ja Porthaninkadun risteyksessä, ja siinä lähellä on myös Ruskeasuon ratikkavarikko ja vaunukorjaamo. :oops:

Antero
 
Rattivaunu sanoi:
mv sanoi:
Antero Alku sanoi:
eräillä uusimmilla osuuksilla kuten Porkkalankadulla
tarkoittanet Itämerenkatua
Porkkalankadun jo purettu raitiotie oli kaiken lisäksi yksiraiteinen suurimmaksi osaksi
Historiaa vähemmän tunteville: Itseasiassa Salmisaaren yksiraiteinen raitiotie kulki Porkkalankadun ulkopuolella, tosin mainitun kadun suuntaisena. Ratapenkka ei sijainnut katutasossa vaan peräti kadunvarren jalkakäytävän takana syrjässä omissa oloissaan. Pienempien poikkikatujen ajoneuvoliikenteen ylityspaikat oli tehty Vignol-kiskoisen puupölkytetyn raitiotien yli puulankutetuin tasoristeyksin. Todella rautatiemäinen systeemi :)
 
Raide-etäisyys

Eira sanoi:
Ihan vaan vertailun vuoksi:
a) Mikä oli raideväli Turussa, ja Helsingissä ennen?
b) Mikä on raideväli Helsingissä nykyään?
Helsingissä oli vuoteen 1949 saakka raideväli 2,5 m. Silloin asiasta käytettiin termiä "raide-etäisyys", joka on aika hyvä ja ellei peräti parempikin kuin tämä "raideväli". Vuonna 1950 tilattiin Mustangit ja muutostöihin raide-etäisyyden kasvattamiseksi ryhdyttiin heti. Mitaksi tuli 3 m. Vuosittain kapeampia osuuksia saatiin levennetyksi ja missä uutta rataa tehtiin tai yksiraiteisia muutettiin kaksiraiteisiksi, kolmen metrin mitalla työt tehtiin. Vuonna 1955 kun aloitettiin liikennöidä Mustangeilla ja VTS:illä, muutostyöt olivat vielä pahasti kesken ja kaikkialle ei niillä voitu liikennöidä. Saattoi olla piukoissa paikoissa merkein osoitettuja kohtauskieltoalueita ja sallitut rataosuudet oli erikseen lueteltu. Ratatöiden edetessä sallitut osuudet lisääntyivät nopeasti. Vuonna 1959 muutostyöt oli tehty. Kolmen sepän - Marian rataosuutta (linja 6) ei ryhdytty lainkaan muuttamaan vaan siellä siirryttiin linja-autoliikenteeseen.

Turussa on varmaankin ollut myös tuo 2,5 m alkuperäisenä raide-etäisyytenä. Onkohan kuitenkin Korppolaismäen raitiotie tehty kolmeen metriin ?
 
O. I. Meurmanin asemakaavaopissa (1947) mainitaan, että raiteen molemmin puolin tarvitaan tilaa 0,75 m, joten kaistanleveys on 2,5 m. Tästä saadaan raideväliksi 2,5 m, mikä on yhtäpitävää muiden antamien tietojen kanssa. Kun Asemakaavaopissa puhutaan yleensä raitioteistä, niin voidaan päätellä, että tätä normia on sovellettu Turkuun. Kirjassa kuitenkin todetaan, että pariraiteen keskelle tulisi voida jättää ylinmääräinen metri, "jotta sähköjohdinta kannattavat pylväät voitaisiin saada mahtumaan raiteiden väliin." Tämä taas tarkoittaisi 3,5 m raideväliä. Voi siis hyvinkin olla, että uudempien ratojen raideväli Turussa olisi tuo suorempi. Siihen siis pyrittiin jo ennen kuin käyttöön tuli leveämpiä vaunuja.

Kun nyt tässä kirja on auki, niin seuraava lainaus näyttäköön, että pikaraitiotiet tunnettiin jo 60 vuotta sitten. Asemakaavaopista: "Missä siihen on mahdollisuuksia, on raitiotielle varattava oma, mieluiten nurmipäällysteinen jalkakäytävän tavoin muusta ajoradasta korotettu kulkualueensa taikka kadusta kokonaan erillinen oma penkereensä sitä varten varatulla liikennealueella. Sellaisella raitiotievaunu voi liikkua nopeammin ja turvallisemmin häiritsemättä muuta katuliikennettä." Kirjassa myös todetaan, että omalle penkereelleen rakennettu raitiotie voi myös korvata kaupunkiradan.

EDIT: 'painovirhe' korjattu
 
Re: Raide-etäisyys

Compact sanoi:
Kolmen sepän - Marian rataosuutta (linja 6) ei ryhdytty lainkaan muuttamaan vaan siellä siirryttiin linja-autoliikenteeseen.
Ja korvaava linja-autolinja (ensin h50, sittemmin h55) ei suinkaan ryhtynyt kulkemaan pullonkaulaosuutta Kalevankatu - Annankatu - Eerikinkatu - Lapinlahdenkatu, vaan aivan muuta reittiä, jonne muuten nyt isolta osin ollaan johtamassa tätä kuuluisaa Kampin raitiotietä. Vain osuus Kampintori - Lapinlahdenkadun risteys jää puuttumaan (ja tietty Lapinlahdenkadun vanhat kiskotkin on nostettu ylös kadusta jo 1960-luvun loppuun mennessä).
 
Meurmanin asemakaavaoppi

Ville O. Turunen sanoi:
O. I. Meurmanin asemakaavaopissa (1947) mainitaan, ... Kun nyt tässä kirja on auki, niin seuraava lainaus..
Mistä olet tuon kirjan saanut? Minäkin haluaisin tämä klassikon, jonka oppi ei ole tainnut vanhentua yhtään - vaikka mm. eräs maljakkosuunnittelijakin on yrittänyt. :wink:

Antero
 
Takaisin
Ylös