Raitiovaunujen turvallisuus

Liittynyt
11 Huhtikuu 2008
Viestit
136
Onkohan raitiovaunujen turvallisuuskulttuurissa jotain mätää kun eilisen itsestään kaahailevan ratikan tapaisia onnettomuuksia pääsee tapahtumaan?

http://yle.fi/uutiset/aaveratikka_vaelsi_yli_puoli_kilometria__hkl_perustaa_tutkintaryhman/7171290

Melkoisen outoa on, että onnettomuuden jälkeen HKL itse ryhtyy tutkimaan onnettomuuden syytä sen sijaan että tutkinnan suorittaisi puolueeton taho. Tällöin on helppo lakaista mahdolliset puutteet omassa turvallisuudessa maton alle. Etenkin kun ratikoiden turvallisuutta ei valvo kukaan, paitsi HKL itse nimellisesti. Minkäännäköistä kaluston katsastusta ei tehdä, HKL saa ajella ihan vapaasti minkäkuntoisella kalustolla haluavat. Mielestäni raitiovaunujen turvallisuuden valvonta tulisi pikimiten siirtää esim. Trafin valvottavaksi ettei eilisen kaltaisia onnettomuuksia ala sattumaan useammin. Nyt päästiin vain materiaalisilla kuluilla kun ei ollut matkustajia onneksi kyydissä. Muuten olisi jälki ollut perin rumaa.
 
Melkoisen outoa on, että onnettomuuden jälkeen HKL itse ryhtyy tutkimaan onnettomuuden syytä sen sijaan että tutkinnan suorittaisi puolueeton taho.

Mikäköhän olisi Suomessa se sellainen puolueeton taho, jolla olisi tietoa ja kokemusta raitiovaunuista?

Kalusto katsastetaan ja läpipääsylle on tietyt kriteerit - luonnollisesti. Katsastuksesta vastaa HKL, joka toimii siis viranomaisen roolissa, ja on muuten sama taho, joka katsastaa metrovaunut.

Korjatkaa, asiasta paremmin tietävät, jos olen väärässä, tai jos on jotain lisättävää.
 
Tiedotteen mukaan myös poliisia pyydetään osallistumaan tutkintaryhmän toimintaan.

Ruoholahden suunnalla taitaa olla pahaa karmaa ilmassa, sillä kun raitiovaunu viimeksi karkasi kuljettajalta muutama vuosi sitten, tapahtui tämä niinikään Salmisaaressa linjalla 8.
 
Eikö Onnettomuustutkintakeskuksen kuuluisi tutkia asia, kun kerran kyseessä on vakava raideliikenneonnettomuus? Vai onko niin että Helsingin kaupungin rataverkot eivät ole raideliikennettä valtion näkökulmasta?
 
Melkoisen outoa on, että onnettomuuden jälkeen HKL itse ryhtyy tutkimaan onnettomuuden syytä sen sijaan että tutkinnan suorittaisi puolueeton taho. Tällöin on helppo lakaista mahdolliset puutteet omassa turvallisuudessa maton alle. Etenkin kun ratikoiden turvallisuutta ei valvo kukaan, paitsi HKL itse nimellisesti. Minkäännäköistä kaluston katsastusta ei tehdä, HKL saa ajella ihan vapaasti minkäkuntoisella kalustolla haluavat. Mielestäni raitiovaunujen turvallisuuden valvonta tulisi pikimiten siirtää esim. Trafin valvottavaksi ettei eilisen kaltaisia onnettomuuksia ala sattumaan useammin. Nyt päästiin vain materiaalisilla kuluilla kun ei ollut matkustajia onneksi kyydissä. Muuten olisi jälki ollut perin rumaa.

No eipäs liioitella. Onhan HKL:llä itselläänkin oikeus selvittää omiksi tarpeikseen tapahtumien kulku. Se on jopa suorastaan suotavaa. Ulkopuolisenkin tarkastus on tietenkin tarpeen ja tässä tapauksessa sen tehnee poliisi, sillä tapauksessa on vähintäänkin syytä epäillä liikenteen törkeää vaarantamista. Onnettomuustutkimuskeskuskin voi ottaa asian tutkittavakseen, käsittääkseni oman harkintansa mukaan tässä tapauksessa, sillä suuronnettomuuden tai sen riskin kynnys ei kuitenkaan tainnut ylittyä.

Se on tietenkin totta, että kiskokaluston katsastuksiin yms. liittyviä kysymyksiä olisi varmaan syytä selkeyttää ja poistaa HKL:n kaksoisroolia liikennöitsijänä ja katsastajana. Mutta näitähän käsittääkseni juuri nyt pohdiskellaan, kun oikeusasiamies kehotti ministeriötä tähän.
 
Eikö Onnettomuustutkintakeskuksen kuuluisi tutkia asia, kun kerran kyseessä on vakava raideliikenneonnettomuus? Vai onko niin että Helsingin kaupungin rataverkot eivät ole raideliikennettä valtion näkökulmasta?

Kyseessä oli kylläkin keskisuuri raideliikenneonnettomuus.
 
Kyseessä oli kylläkin keskisuuri raideliikenneonnettomuus.

Hätäkeskuslaitoksella/pelastustoimella ja onnettomuustutkintakeskuksella lienee kuitenkin eri määritelmät onnettomuuksien vakavuus-/suuruusluokille. Edellisellä siihen vaikuttaa tarvittavan pelastusmuodostelman suuruus, jälkimmäiseen inhimilliset ja materiaaliset vahingot tai niiden riskit.
 
Tällä hetkellä tutkitaan ja epäillään kuolleen miehen kytkimen ohittamista:

http://www.metro.fi/uutiset/a1387801825864

Jos tällainen on oikeasti tapana nuorten kuskien keskuudessa, HKL:n turvallisuuskoulutuksessa on valtavia puutteita.

Mielestäni koulutuksessa ei ole puutteita, jokainen kuljettaja tietää koulutuksen jälkeen tasan tarkkaan, miten pitää toimia ja miten ei saa toimia.
Kyse on yksittäisten kuljettajien harkitusta ohjeiden ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Näiden kuljettajien kannattaisi miettiä, haluavatko he matkustaa junassa tai lentokoneessa, jossa veturinkuljettaja tai koneen kapteeni tietoisesti ohittaa turvallisuusjärjestelmiä tai toimii muuten sääntöjen vastaisesti. Tuoreita esimerkkejä maailmalta löytyy molemmista kategorioista.

Vähän otsikosta sivuun, sama tilanne on kyseessä silloin, kun bussinkuljettaja kytkee pysäkkijarrun pois toiminnasta. Miten syyllisyyskysymykset sitten menevät, jos niissä tilanteissa tapahtuu onnettomuus?
 
Mielestäni koulutuksessa ei ole puutteita, jokainen kuljettaja tietää koulutuksen jälkeen tasan tarkkaan, miten pitää toimia ja miten ei saa toimia.
Kyse on yksittäisten kuljettajien harkitusta ohjeiden ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Korkeintaan tässä tulee mieleen, onko kuolleenmiehenkytkimen ohittaminen liian helppoa ja voisiko taikka pitäisikö sitä vaikeuttaa. Paitsi tahallisesti, voiko sen ohituksen tehdä vahingossa? Voiko esimerkiksi ohjaamoon huolimattomasti heitetty reppu osua niin, että kytkin tulkitsee kuljettajan olevan paikalla?

Onko Articeissa erilainen ja mahdollisesti vaikeammin ohitettavissa oleva systeemi kuin Varioissa?

Täytyy nyt vielä sanoa, että ainakaan minulla ei ole vielä mitään tietoa siitä, mitä tuolla Saukonpaadessa todellisuudessa on tapahtunut – kaikki kuolleenmiehenkytkimeen liittyvä on kai spekulaatiota tässä vaiheessa?
 
Korkeintaan tässä tulee mieleen, onko kuolleenmiehenkytkimen ohittaminen liian helppoa ja voisiko taikka pitäisikö sitä vaikeuttaa. Paitsi tahallisesti, voiko sen ohituksen tehdä vahingossa? Voiko esimerkiksi ohjaamoon huolimattomasti heitetty reppu osua niin, että kytkin tulkitsee kuljettajan olevan paikalla?

Toinen puoli on, onko kytkimen käyttö liian vaivalloista. Kun sitä kytkintä pitää käyttää koko ajan ja vielä useita kytkimiä, niin melko pienikin ominaisuus voi muuttua todella ärsyttäväksi ja tämä saa keksimään, kuinka kytkimen, varoäänen yms. saa kytkettyä pois. Ideaalisesti kytkintä pitäisi pystyä käyttämään ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää lainkaan huomiota ja sen ohittamisen pitäisi olla hyvin työlästä. Näiden yhdistäminen vaan on joskus vaikeaa, sillä helpoin tapa tehdä ohittamisesta vaikeaa on tehdä kytkimen käyttämisestä monimutkaista.
 
Toinen puoli on, onko kytkimen käyttö liian vaivalloista. Kun sitä kytkintä pitää käyttää koko ajan ja vielä useita kytkimiä, niin melko pienikin ominaisuus voi muuttua todella ärsyttäväksi ja tämä saa keksimään, kuinka kytkimen, varoäänen yms. saa kytkettyä pois. Ideaalisesti kytkintä pitäisi pystyä käyttämään ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää lainkaan huomiota ja sen ohittamisen pitäisi olla hyvin työlästä. Näiden yhdistäminen vaan on joskus vaikeaa, sillä helpoin tapa tehdä ohittamisesta vaikeaa on tehdä kytkimen käyttämisestä monimutkaista.
En tunne kikkoja ohittaa kuolleen miehen kytkimet, mutta ohjaamoa ja sen varusteita on suunniteltu sekä Variossa että Articissa yhdessä kuljettajien kanssa. Eli ettei tehdä sellaista, jonka käyttö on vaikeaa tai ikävää. Kuljettajan kannalta varsin vaivaton kuolleen miehen kytkin on ajokahva, josta on pidettävä kiinni. Se sujuu aika luonnollisesti. Vastaavan ratkaisun voi tehdä muuallekin, vaikka oikean käden tukikahvaan (ajokahvaa käytetään vasemmalla kädellä meidän raitiovaunuissamme). Yksi ratkaisu on ajoittain painettava jalkakytkin. Ajoittain siksi, että kuolleen miehen jalkahan voi jäädä kytkimen päälle, eli toiminnan pitää olla sellainen, että se onnistuu nimenomaan vain elossa ja hereillä olevalta kuljettajalta.

Tulee vaan tästä mieleeni autoissa yleistyvä vakionopeussäädin. Autoilulle tyypilliseen tapaan tämänkään varusteen kohdalla ei ole pohdittu turvallisuutta. Kaasupoljin on yhdenlainen kuolleen miehen kytkin, koska kaasupolkimen päällä on pidettävä jalkaa jännityksessä. Mutta jos kytkee vakionopeussäätimen päälle ja kuukahtaa, auto jatkaa kunnes ajaa päin toisia tai ulos tieltä. Raideliikenteessä jo vuosikymmeniä itsestään selvä asia ei autoilussa tule mieleenkään. Eikä vakionopeussäädin ole suinkaan uusi keksintö.

Antero
 
Yksi ratkaisu on ajoittain painettava jalkakytkin. Ajoittain siksi, että kuolleen miehen jalkahan voi jäädä kytkimen päälle, eli toiminnan pitää olla sellainen, että se onnistuu nimenomaan vain elossa ja hereillä olevalta kuljettajalta.

Rautateillä, ainakin kansainvälisesti, erotellaan nämä kaksi eri toimintoa toisistaan. "Dead man's switch" eli kotoisammin "kuolleen miehen kytkin" on siis kytkin, jonka virtapiirin katkeaminen aiheuttaa (mahdollisesti viivästetysti) jarrutuksen tai vastaavan. Eli pohjassa pidettävä poljin tai painike, ajokahvan kosketustunnistin tai vaikkapa moottorikelkan ranneremmi. Erikseen on "driver's vigilance device", eli vapaasti suomennettuna "valppaudenmittauslaite", jollainen on vaikkapa tietyin väliajoin painettava painike tai poljin, tai esimerkiksi ohjainlaitteiden liikuttaminen. Ennen muinoin kalustossa on usein ollut vain ensin mainittu kuolleen miehen kytkin, mutta nykyään usein modernimpi valppaudenmittauslaite, tai molemmat.

Suomalaisessa modernissa rautatiekalustossa nämä toiminnot on yhdistetty yhteen polkimeen, ja lisäksi vähintään yhteen painikkeeseen jalan lepuuttamiseksi. Mikäli poljinta tai painiketta ei pidetä alaspainettuna tai poljinta tai painiketta on pidetty liian pitkään alaspainettuna, käynnistyy sykli: varoitusvalo -> merkkiääni -> hätäjarrutus. Uusimmassa kalustossa lisäksi hallintalaitteiden liikuttaminen "kuittaa" aikalaskurin, eli vastaa polkimen käyttämistä ylhäällä.

Ehkä tällainen kävisi raitiotiellekin? Nyt raitiovaunukuljettajat varmastikin tuntevat halua tyrmätä ajatus tuoreeltaan, tuohan se ylimääräisen toiminnon raajoille suoritettavaksi. Mutta huoli pois, jalan liike muodostuu hyvin nopeasti automaatioksi, jota ei tarvitse ajatella lainkaan. (Vanha kasku kertoo, että veturinkuljettajan tunnistaa siitä, että hänen sänkynsä jalkapääty on oikean jalan kohdalta kulunut...)
 
Mielestäni koulutuksessa ei ole puutteita, jokainen kuljettaja tietää koulutuksen jälkeen tasan tarkkaan, miten pitää toimia ja miten ei saa toimia.
Kyse on yksittäisten kuljettajien harkitusta ohjeiden ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta.

Jos ongelma on tiedossa, siihen tulisi myös esimiesten puuttua. Mikään huomautus ei minusta riitä, vaan turvallisuuslaitteiden poiskytkemisestä pitää tulla vähintään kirjallinen varoitus taikka sitten suoraan potkut. Kannattaa myös muistaa esimiehen vastuu tällaisissa tilanteissa: väärään toimintaan on puututtava, jos sitä havaitaan. Jos ei, niin homma eskaloituu ennemmin taikka myöhemmin, niinkuin tässä nyt kävi. Onneksi kukaan ei jäänyt alle.

Mutta niinkuin tässä keskustelussa on jo tullut ilmi, niin kummallista jos kytkin on toteutettu siten, että sen voi kiilata paikoilleen eikä se reagoi siihen.
 
Mikäli poljinta tai painiketta ei pidetä alaspainettuna tai poljinta tai painiketta on pidetty liian pitkään alaspainettuna, käynnistyy sykli: varoitusvalo -> merkkiääni -> hätäjarrutus.

Tästä tuli mieleen muisto Varioiden alkutaipaleelta, kun ne olivat vielä yleisiä linjalla 4 - ehkä kymmenisen vuotta sitten. Eräs kuljettaja, joka havaintojeni mukaan vieläkin toimii kuljettajana, tapasi pitää ajaessaan päässään kuulosuojaimia ilmeisesti siksi, että Varion piippaava merkkiääni (varoitusääni?) oli niin voimakas. Oletan piippauksen liittyneen kuolleen miehen kytkimeen. Kyseisen kuskin ajaessa varoitusääni kuului huomattavan paljon useammin ja pitempään kuin muiden kuljettajien kyydissä. Olisiko omintakeinen ajotapa voinut olla syynä tähän? Mikä on se piippaava merkkiääni Varioissa, joka ei liity vaihteen kääntämiseen?

Edit: Tai ehkä kuljettaja kuuntelikin musiikkia suljetuilla kuulokkeilla, eikä siksi kuullut tai välittänyt piippauksesta.
 
Takaisin
Ylös