Raitiovaunujen turvallisuus

Korkeintaan tässä tulee mieleen, onko kuolleenmiehenkytkimen ohittaminen liian helppoa ja voisiko taikka pitäisikö sitä vaikeuttaa. Paitsi tahallisesti, voiko sen ohituksen tehdä vahingossa? Voiko esimerkiksi ohjaamoon huolimattomasti heitetty reppu osua niin, että kytkin tulkitsee kuljettajan olevan paikalla?
Osuitkin aika oikeaan teoriassasi:

Metro.fi - ""Haamuratikan" mysteeri ratkesi – kuljettaja teki kolme virhettä"

http://www.metro.fi/uutiset/a1387801883318
 
No nyt uutisoitiin, että kuljettaja oli heittänyt laukkunsa ohjaamoon tauolle lähtiessään ja tämän oli kytkin jotenkin tulkinnut niin, että kuljettaja olisi kyydissä. (Ilmeisesti siellä on sitten jalkatilassa jokin poljin?) Ulos menneessän kuljettaja oli myös vahingossa tönäissyt ajokahvaa ja jättänyt virta-avaimen paikalleen. Ja oven sulkeuduttua vaunu oli sitten lähtenyt liikkeelle.

Eli syy onkin päinvastainen kun arveltiin: ajonestojärjestelmät ovat mieluumminkin liian hyviä, niin hyviä, että kuljettajat eivät aina välitä itse sulkea virtaa, laittaa jarrua päälle yms. Eli luotetaan liikaa tekniikkaan, eikä oteta enää itse vastuuta turvallisuudesta. Eli suo siellä, vetelä täällä. Turvallisuustekniikka ja -johtaminen, kaikkea muuta kuin helppo ala!
 
No nyt uutisoitiin, että kuljettaja oli heittänyt laukkunsa ohjaamoon tauolle lähtiessään ja tämän oli kytkin jotenkin tulkinnut niin, että kuljettaja olisi kyydissä. (Ilmeisesti siellä on sitten jalkatilassa jokin poljin?) Ulos menneessän kuljettaja oli myös vahingossa tönäissyt ajokahvaa ja jättänyt virta-avaimen paikalleen. Ja oven sulkeuduttua vaunu oli sitten lähtenyt liikkeelle.

Eli syy onkin päinvastainen kun arveltiin: ajonestojärjestelmät ovat mieluumminkin liian hyviä, niin hyviä, että kuljettajat eivät aina välitä itse sulkea virtaa, laittaa jarrua päälle yms. Eli luotetaan liikaa tekniikkaan, eikä oteta enää itse vastuuta turvallisuudesta. Eli suo siellä, vetelä täällä. Turvallisuustekniikka ja -johtaminen, kaikkea muuta kuin helppo ala!

Aika nolo juttu kuskin kannalta kaiken kaikkiaan, mutta tapahtuu muillakin laitteilla mopoista lähtien kaikenlaista. Onnea tässä oli kuitenkin se että henkilövahingoilta vältytttiin.

t. Rainer
 
Voi vain kuvitella epäonnisen kuljettajan fiilistä, kun näkee työkalunsa lähtevän omia aikojaan ja tietää, ettei tästä seuraa mitään hyvää...
 
Kun tätä laukku + huitaisu -juttua lukee, niin osaa ehkä enemmän ymmärtää metrojunien turvalaiteratkaisuita: sifa-poljin kun vaatii pitämisen keskiasennossa, jotta liikkuminen onnistuu; pohjaan painuneena tai ylös nousseena jarrut pysyvät kiinni (tai jarrutus alkaa parissa sekunnissa). On hyvin epätodennäköistä, että laukun edes aseteltuna saisi jäämään polkimen päälle siten, että jarrut vapautuisivat. Ja sekin vaatii vielä samanaikaisen suunnan; ja suuntalukon henkilökohtaisen avaimen pois ottaminen ohjaamosta poistuttaessa on kyllä niin ML:llä niin vahva käytäntö ja rutiini, että eipä sekään paikoilleen jää. Kolmanneksi, ajokahvan huitaisu vetopuolelle ei sekään riitä, vaan vedon ottaminen vaatii samanaikaisesti kahvan nupin painamista (M200:ssa ajokahva puolestaan palautuu keskiasentoon). M200:ssa on vielä lisäksi tiettyjä logiikoita sille, missä järjestyksessä mikäkin näistä tapahtuu.

Eikä kyllä voi sanoa, että nuo mitenkään kuljettajaa liiaksi kahlitsevilta tuntuisivat: niihin tottuu hyvin nopeasti, kuten tlajunen omasta vinkkelistäänkin jo kirjoitteli. Jalka-sifan käytölle ei kyllä ajatusta tarvitse uhrata, ja siihenkin on alusta saakka tottunut, että kiihdytys nyt vaan vaatii jatkuvaa käden oloa ajokahvalla. Suuntalukon nollallelaitto on selkärankatoiminto penkiltä noustaessa.
 
Osuitkin aika oikeaan teoriassasi:

Näin kävi, tosin ihan pelkkä reppu ei saa tuota onneksi aikaan, vaan aika monta asiaa tuossa on näemmä mennyt vikaan ennen kuin vaunu pääsi itsekseen liikkeelle.

Edelleen kiinnostaisi se, millainen tai millaiset kuolleenmiehenkytkimet Articeissa on.
 
HKL:n uutistekstin mukaan raitiovaunu karkasi päätepysäkiltä n. klo. 18:08:30 ja suistui kiskoilta n. klo. 18:09:20, eli noin 50 sekuntia myöhemmin. Lisäksi siellä lukee että kuljettaja soitti puhelimellaan liikenteenohjaukseen joka kytki ilmajohtimien virrat pois, mutta vasta 30 sekuntia suistumisen jälkeen. Eli ajat yhteenlaskuettuna virrat saatiin kytkettyä pois 1 m 20 s vaunun liikkeellelähdön jälkeen.

En tunne liikenteeonohjauksen olosuhteita ja HKL:n käytäntöjä, mutta minusta vaikuttaa siltä että ilmeisesti kuljettaja viivytteli siis soittamisen kanssa sillä luulisi että jos tekisi soiton heti vaunun karattua ja liikenteenohjauksessa olisi valmiudet kytkeä sähköt heti pois, olisi sähköt ehditty kytkeä pois ennen suistuimista tuon 50 s aikana, ja suistumiselta oltaisiin mahdollisesti vältytty kun vaunu ei olisi ehtinyt esim. Crusellin sillan nyppylän yli.
 
En tunne liikenteeonohjauksen olosuhteita ja HKL:n käytäntöjä, mutta minusta vaikuttaa siltä että ilmeisesti kuljettaja viivytteli siis soittamisen kanssa sillä luulisi että jos tekisi soiton heti vaunun karattua ja liikenteenohjauksessa olisi valmiudet kytkeä sähköt heti pois, olisi sähköt ehditty kytkeä pois ennen suistuimista tuon 50 s aikana, ja suistumiselta oltaisiin mahdollisesti vältytty kun vaunu ei olisi ehtinyt esim. Crusellin sillan nyppylän yli.

Viivytteli? 1 min ja 20 s aikana? En ollut paikalla, mutta jos ajatellaan, että kuljettaja on ollut aivan vaunun vierellä ja heti nähnyt, mitä tapahtuu sekä heti tarttunut puhelimeen (joka onneksi oli mukana eikä vaunussa laukussa), niin pelkästään numeron etsimiseen puhelimen muistista, yhdistymiseen ja vastaamiseen kuluu kymmeniä sekunteja. LOK vastaa tietysti puhelimeen, mutta radiopuhelimellahan sinne kiireellisimmät yhteydenotot yleensä tehdään (mikä tässä tapauksessa ei ollut mahdollista). Ja kun LOK saa puhelun, jossa kaikkein lyhyimmillään sanotaan, että äkkiä virta pois Saukonpaadesta, niin tuskinpa siinä ihan sekunnissa ruvetaan toimimaan – sen verran erikoinen pyyntö ja erikoisella tavalla ilmoitettu. Kyllä tässä minusta on toimittu hämmästyttävän nopeasti, sekä kuljettajan että LOK:n toimesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä tässä minusta on toimittu hämmästyttävän nopeasti, sekä kuljettajan että LOK:n toimesta.

Ihan samaa ajattelin. Suorastaan epäuskottavan nopeasti. Itselläni olisivat varmaan tuossa tilanteessa näpit tärisseet niin, etten olisi kyennyt hallitsemaan kosketusnäytöllistä puhelinta lainkaan. Nyt kun tiedämme miten "hyvin" tilanteessa loppujen lopuksi kävi, on mielenkiintoista ajatella, mitä olisi voinut tapahtua, mikäli sähköt olisi ehditty katkaista jo ennen vaunun suistumista. Pahimmassa tapauksessa vaunun kulku olisi hidastunut vain sen verran, ettei se olisikaan suistunut mutkassa, vaan jatkanut seuraavankin mutkan kautta Itämerenkadulle saakka, jolloin jälki olisi voinut olla pahempaa. Tosin kaksi lähes 90 asteen mutkaa hidastanee melkoisesti rullaavaa vaunua - loivassa alamäessäkin.
 
En tunne liikenteeonohjauksen olosuhteita ja HKL:n käytäntöjä, mutta minusta vaikuttaa siltä että ilmeisesti kuljettaja viivytteli siis soittamisen kanssa sillä luulisi että jos tekisi soiton heti vaunun karattua ja liikenteenohjauksessa olisi valmiudet kytkeä sähköt heti pois, olisi sähköt ehditty kytkeä pois ennen suistuimista tuon 50 s aikana, ja suistumiselta oltaisiin mahdollisesti vältytty kun vaunu ei olisi ehtinyt esim. Crusellin sillan nyppylän yli.

En tiedä minkälainen puhelin sinulla on, mutta omassa "älypuhelimessa" menee jo puoli minuuttia siihen että saa yhteystiedot esille ja painettua vihreää luuria. Uutisessa ei myöskään mainittu onko LOK heti vastannut puheluun vai onko siellä esim. ensiksi haettu kännykkää takin taskusta ja etsitty kädessä olleelle kahvikupille vapaata tilaa työpöydältä.
 
Jos laukku oli jäänyt kuolleen miehen kytkimen päälle, niin eikö vaunun olisi pitänyt pysähtyä itsekseen n 30 sekunnin ajon jälkeen? Olettaen että kuolleen miehen kytkintä pitää polkea aina tietyin välein, vai kuinka se toimii?

t. Rainer
 
Jos laukku oli jäänyt kuolleen miehen kytkimen päälle, niin eikö vaunun olisi pitänyt pysähtyä itsekseen n 30 sekunnin ajon jälkeen? Olettaen että kuolleen miehen kytkintä pitää polkea aina tietyin välein, vai kuinka se toimii?

t. Rainer

Ilmeisesti raitioteillä ollaan vielä 60-luvulla turvallisuusajattelussa ja riittää että poljin on painettuna alas, jolloin poljin ei mikään varsinainen kuolleenmiehenkytkin edes ole. Metroissa ja junissa turvallisuusajattelu on sentään nykypäivän vaatimusten tasolla tältä osin.

Trafin olisi kyllä syytä ottaa raitioliikenteen ja kaluston turvallisuus tarkasteltavaksi, että saadaan raitioliikennekin turvallisuuden osalta tälle vuosituhannelle.
 
Ilmeisesti raitioteillä ollaan vielä 60-luvulla turvallisuusajattelussa ja riittää että poljin on painettuna alas, jolloin poljin ei mikään varsinainen kuolleenmiehenkytkin edes ole.

Tai tarkemmin, se nimenomaan on kuolleen miehen kytkin, mutta ei mitään muuta. Ks. postaukseni edelliseltä sivulta koskien termejä. :)
 
Nyt raitiovaunukuljettajat varmastikin tuntevat halua tyrmätä ajatus tuoreeltaan, tuohan se ylimääräisen toiminnon raajoille suoritettavaksi.

Olennaisin ongelma on se, että raitiovaunussa on jalalla ohjattavia hallintalaitteita: Kiskojarru ja hiekoitus.

Tästä tuli mieleen muisto Varioiden alkutaipaleelta, kun ne olivat vielä yleisiä linjalla 4 - ehkä kymmenisen vuotta sitten. Eräs kuljettaja, joka havaintojeni mukaan vieläkin toimii kuljettajana, tapasi pitää ajaessaan päässään kuulosuojaimia ilmeisesti siksi, että Varion piippaava merkkiääni (varoitusääni?) oli niin voimakas. Oletan piippauksen liittyneen kuolleen miehen kytkimeen. Kyseisen kuskin ajaessa varoitusääni kuului huomattavan paljon useammin ja pitempään kuin muiden kuljettajien kyydissä. Olisiko omintakeinen ajotapa voinut olla syynä tähän? Mikä on se piippaava merkkiääni Varioissa, joka ei liity vaihteen kääntämiseen?

Edit: Tai ehkä kuljettaja kuuntelikin musiikkia suljetuilla kuulokkeilla, eikä siksi kuullut tai välittänyt piippauksesta.

Häiritsevin on kyllä etuoven varoitusääni.

Ihan samaa ajattelin. Suorastaan epäuskottavan nopeasti. Itselläni olisivat varmaan tuossa tilanteessa näpit tärisseet niin, etten olisi kyennyt hallitsemaan kosketusnäytöllistä puhelinta lainkaan. Nyt kun tiedämme miten "hyvin" tilanteessa loppujen lopuksi kävi, on mielenkiintoista ajatella, mitä olisi voinut tapahtua, mikäli sähköt olisi ehditty katkaista jo ennen vaunun suistumista. Pahimmassa tapauksessa vaunun kulku olisi hidastunut vain sen verran, ettei se olisikaan suistunut mutkassa, vaan jatkanut seuraavankin mutkan kautta Itämerenkadulle saakka, jolloin jälki olisi voinut olla pahempaa. Tosin kaksi lähes 90 asteen mutkaa hidastanee melkoisesti rullaavaa vaunua - loivassa alamäessäkin.

Variotram kytkee seisontajarrut ja pysähtyy linjajännitteen kadotessa.

Mielenkiintoisempi tapaus olisi ollut nivelvaunun karkaaminen. Ajolangassa on nimittäin pomppu välillä Saukonpaasi-Crusellinsilta, ja voisi nipin napin olla mahdollista että vaunu rullaisi virtakatkoksen jälkeen yli sillan ja aika pitkälle Itämerenkatua. Virran katkettua nivelvaunua ei ota uudestaan ajovirtaa ennen kuin ajokytkin on käynyt nollalla. Todennäköisempänä kuitenkin pitäisin sitä että nivelvaunu ei olisi päässyt sillan yli, vaan valunut takaisin lähtöpysäkille, mahdollisesti suistuen laiturinjälkeisessä myötävaihteessa. Eli oikeastaan olisi voinut olla paljonkin Variota turvallisempi tuossa tilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös