Raitiovaunujen ja bussien liikennöintikustannusvertailu

Re: Yksinkertaista ja monimutkaista

kuukanko sanoi:
Ei tuollainenkaan vertailu johda mihinkään yleispätevään lopputulokseen. Joissakin tapauksissa ratikka on bussia halvempi, joissakin ei. Tilanteita pitää katsella aina tapauskohtaisesti. 17:n korvaaminen ysillä on yksi tälläinen tapaus (jossa ehkä voidaan päätyä siihen lopputulokseen, että siinä bussi olisi halvempi), 17:n ja 23:n yhdistäminen ratikkalinjaksi 9 taas toinen tapaus (ja siinä ratikka voisi olla halvempi).
Toki bussi-, raitiotie-, metro- ja lähijunalinjat ovat joissain erikoistapauksissa toisillensa vaihtoehdot, mutta yleensä eivät. Metrojen ja junien kohdalla tämä lieneen helpointa ymmärtää, mutta ratikoiden kohdalla ei, erityisesti jos ei tunne muuta kuin helsinkiläisen raitioliikenteen sovelluksen.

Mutta Helsingissäkin olisi vaikea ajatella, että raitioliikenne korvattaisiin bussiliikenteellä - jos se muka olisi halvempaa. Jos näin tehtäisiin, Aleksanterinkatu ja Mannerheimintie Postitalon ja Erottajan välillä pitäisi ajatella uudelleen. Kävelypainotteinen Aleksi ei olisi mahdollinen, eikä riittävää määrää bussilinjoja luultavasti pystyttäisi johtamaan Kolmen sepän aukiolle ja sen ohi.

Juuri näiden asioiden ymmärtämättömyys - tahallaan tai vahingossa - on yksi täkäläisen joukkoliikennesuunnittelun ongelma. Ja siksi meillä on metrokin, joka perustuu liityntään, koska kaupunkirakenne on tehty bussiliikenteelle, josta osa vain on yksinkertaisesti muutettu metroksi. Näin ei ole saatu niitä hyötyjä, joita metro ja siihen sovitettu kaupunkirakenne tarjoaisivat. On ainoastaan muutettu joukkoliikenteen palvelu asiakkaan kannalta hankalammaksi ja saavutettu jonkin verran säästöä liikennöintikustannuksissa. Vastapainona on tehty valtavat investoinnit ja mitä ilmeisemmin menetetty varsin suuri osa matkustajista ja tuloista.

On väärin sanoa, että joskus ratikka on edullinen ja joskus bussi. Raitioliikenne on aina matkustajapaikkaa kohden edullisempi kuin bussi. Hyvin harvassa kaupunkirakenteessa matkustajapaikkoja tarvitaan vähemmän, jolloin bussin kapasiteetti riittää. Mutta liikenteen hoito tulee matkustajaa kohden kalliimmaksi kuin raitiovaunulla.

Tämän asian ymmärtäminen ja uskominen ovat älykkään joukkoliikennesuunnittelun perusta. Ja kun suunnitellaan joukkoliikenneverkkoa radeliikenteen pohjalta, se tehdään eri tavalla kuin bussiliikenteen pohjalta. Bussiliikenneverkko lähtee autoliikenteen verkosta, raitioliikenne erillisistä joukko- ja henkilöautoliikenteen verkoista. Näillä on keskeinen ero sekä liikennesuunnittelun että yhdyskuntasuunnittelun kannalta. Ja itse asiassa näiden erojen vaikutukset ovat hyvin laajakantoiset, eivät vain kysymys siitä, missä on lähin pysäkki.

Antero
 
kuukanko sanoi:
Lähiöistä keskustaan tulevilla bussilinjoilla on runsaasti vapaata kapasiteettia kantakaupungissa.
Käytännöss väitän, että busseista tulisi silloin vähintään yhtä kalliita kuin raitiovaunut ovat nyt.

Kapasiteettia kyllä on, mutta raitiovaunuilla tehtävät matkat ovat lyhyitä, matkustajamäärät suuria ja vaihtuvuus vielä suurempaa. Bussien kulku siis hidastuisi rajusti ja silloin nousevat kustannukset.

Rotterdamin kokemusten mukaan prosentti lisää keskinopeuteen säästi prosentin kustannuksia (ei toki lineaarisesti), kun aloitettiin 18 km/h keskinopeudesta. Nopeuttamistoimien ja nopeiden lähiöhaarojen nostettua keskinopeuden 23 kilometriin tunnissa, kulut putosivat yli 25%.

Jos taas matkustajamäärät vähenisivät ja nopeus ei siksi putoaisi, menetettäisiin suuri määrä hyvin rahaa tuovia kertalippulaisia. Ratikathan ovat nousua kohden edullisia ja tienaavat siksi itse asiassa leipänsä melko hyvin. Kysymys kuuluu voidaanko lähiölinjoilla kompensoida vähäisemmät nousut suuremmalla nopeudella. Tietysti myös joidenkin mielestä on väärin maksattaa liikenne lyhytmatkalaisilla.
 
Re: Yksinkertaista ja monimutkaista

kuukanko sanoi:
Joissakin tapauksissa ratikka on bussia halvempi, joissakin ei. [...] 17:n korvaaminen ysillä on yksi tälläinen tapaus (jossa ehkä voidaan päätyä siihen lopputulokseen, että siinä bussi olisi halvempi), 17:n ja 23:n yhdistäminen ratikkalinjaksi 9 taas toinen tapaus (ja siinä ratikka voisi olla halvempi).
Luulen, että olemme päässeet nyt yhteisymmärrykseen. Tynkä-ysi bussin 17 korvaajana on vuoden 2007 tilanteessa kallis ratkaisu, mutta lopullinen ysi bussien 17 ja 23 korvaajana ja Konepajan liikennejärjestelynä on edullinen ratkaisu.

Nyt pitäisi painostaa lautakuntaa niin, että siellä päätettäisiinkin tehdä ysi Ilmalaan asti kerralla eikä kikkailla minkään kalliin tilapäisratkaisun kanssa.
 
Re: Yksinkertaista ja monimutkaista

339-DF sanoi:
Nyt pitäisi painostaa lautakuntaa niin, että siellä päätettäisiinkin tehdä ysi Ilmalaan asti kerralla eikä kikkailla minkään kalliin tilapäisratkaisun kanssa.
Tämä pitää kertoa lautakuntalaisille. Parhaiten se menisi niin, että asian esittelijä kertoo sen, sillä lautakunta uskoo aina esittelijää. Siis ensisijaisesti pitäisi saada esittelijä asian puolelle. Jos se ei onnistu, eli esittelijä ei kerro, sitten jonkun muun pitää ystävälliseen ja rakentavaan sävyyn kertoa tämä. Jotta lautakunta uskoo tätä ulkopuolista kertojaa.

Se ei riitä, että täällä todetaan asian olevan näin. Lautakunta ei lue eikä usko, mitä JLF:llä sanotaan. Lautakuntaa on lähestyttävä yhteydenotoin puhelimitse, paperikirjeellä, sähköpostilla tms. Lautakunnalle lähetetty posti jaetaan lautakunnalle, ja lautakunnan on esityslistallaan tämä posti tavalla tai toisella käsiteltävä. Esimerkiksi johonkin asiaan liittyvänä tai erillisenä pykälänä. Lautakunnan jäsenille lähetetty posti ei ole lautakunnalle lähetettyä postia, joten sitä ei oteta lautakunnan listalle.

Kun ulkopuolinen haluaa viestinsä lautakunnalle ja sen jäsenten tietoon ja huomioon, on aina parempi, mitä useampi henkilö on viestiä viemässä eli allekirjoittamassa.

Antero
 
Re: Yksinkertaista ja monimutkaista

Antero Alku sanoi:
Erityinen helsinkiläinen ongelma on vakaa usko vuorovälin tärkeyteen. On toki selvä, että jos ainoana tärkeänä asiana pidetään mahdollisimman lyhyttä vuoroväliä, silloin päädytään aina siihen, että bussi on edullinen, koska bussit ovat pieniä. Mutta tässä ollaan Helsingissä väärässä, ainakin jos uskotaan siihen, mitä kokemuksia on muualta maailmasta. Sillä jos vuoroväli olisi ainoa tärkeä asia, miksi sitten bussiteollisuuskin suunnittelee ja tarjoaa 2-nivelisiä mahdollisimman suuria busseja? Entä miksi Helsingissäkin ajetaan telibusseilla, sillä jokaisen linjan vuorovälin voisi lyhentää kolmas- tai neljäsosaan, kun ajettaisiin pienillä palvelulinjabusseilla.
Näitä kapasiteettijuttuja voi muuten karkeasti hahmotella samoilla kaavoilla kuin tietoverkkojen kapasiteettia. (Tarkemmissa laskuissa pitää tietysti huomioida kunkin liikennemuodon erityispiirteet.) Verkko se on joukkoliikenneverkkokin, ja bussin, ratikan, junan tms. kulkuvälineen voi käsittää "paketiksi" joka kuljettaa "bittejä", matkustajia...

...niin muuten, yleensä tietoverkoissa pyritään bitit kuljettamaan mahdollisimman isoissa paketeissa, jotta paketista saataisiin hyötykuorman osuus mahdollisimman isoksi ja paketit perille nopeasti ja ilman ruuhkia... :shock:

j.siren
...mä mitään tiedä, mä vaan selitän...
 
Aivan niin. Joukkoliikennesuunnittelussa "paketin koolle" pitää hakea toimiva optimi.

Helsingin seudulla bussi- ja raitioliikenteessä on käytössä vain 70, 90 ja 140 matkustajan "paketit" - tosin pian myös 180 matkustajan "paketti" eli matalalattiaosalla pidennetty nivelraitiovaunu.

Tämä poikkeaa melkoisesti useista eurooppalaisista kaupungeista, joissa pintaliikenteen "pakettien" koko vaihtelee välillä 50 - 500 matkustajaa. Se mahdollistaa melkoisesti tehokkaamman optimoinnin.
 
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

kuukanko sanoi:
HKL:n maksamiin liikennöintikorvauksiin (eli siis oikeasti Helsingissä toteutuneisiin kustannuksiin).

Osaavatko herrat Alku, Pitkänen ja Laaksonen kommentoida, onko näissä korvaksissa "ilmaa" vai mistä johtuu ettei raitioliikene olekaan bussiliikennettä edullisempaa? Helsingissä käytetty väärä vaunujen koko? Infrakustannukset?

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

Eri henkilöiden selityksiä näkee lukemalla tämän foorumin vanhempia viestejä, joissa se on kerrottu jo kymmeniä kertoja.
 
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

R.Silfverberg sanoi:
Osaavatko herrat Alku, Pitkänen ja Laaksonen kommentoida, onko näissä korvaksissa "ilmaa" vai mistä johtuu ettei raitioliikene olekaan bussiliikennettä edullisempaa?

Sanoisin, että monelta osin perusteena on tarkoitushakuinen laskentatapa. Raitioliikennettä ja busseja verrataan keskimääräisillä luvuilla. Infrakuluja HKL:n vertailuissa taas ei lainkaan ole mukana. Väite lippujen hinnan pudottamisesta metron avulla perustuu puhtaasti liikennöintikuluihin. Infran maksaa "joku muu".

Helsingin raitioliikenteessä on myös rakenteellisia ongelmia, jotka esiintyvät lähinnä kovana kilometrikustannuksena eli huollon hintana. Syitä tähän ei varmuudella tunneta, mutta keskustaliikenteen kuluttavuudella lienee osansa asiassa. Muilta osin yksikkökustannukset ovat suunnilleen sellaiset kuin pitää, joskin päiväkustannuksia (kaluston määrä) syntyy hitauden takia enemmän kuin voisi. Bussit ovat kyllä keskustassa yhtä lailla hitaita, mutta kalusto on halvempaa.

Suurin ongelma on näkemys joukkoliikenteestä pelkkänä kuluna. Kun tarkastelu tehdään kulujen ja tulojen suhteessa, keskustan raitioliikenne maksaa itsensä.
 
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

late- sanoi:
Helsingin raitioliikenteessä on myös rakenteellisia ongelmia, jotka esiintyvät lähinnä kovana kilometrikustannuksena eli huollon hintana. Syitä tähän ei varmuudella tunneta, mutta keskustaliikenteen kuluttavuudella lienee osansa asiassa. Muilta osin yksikkökustannukset ovat suunnilleen sellaiset kuin pitää, joskin päiväkustannuksia (kaluston määrä) syntyy hitauden takia enemmän kuin voisi. Bussit ovat kyllä keskustassa yhtä lailla hitaita, mutta kalusto on halvempaa.
Olisin itse kuvitellut kustanusten olevan suht samoja, tai ei ainakaan noin suurta eroa. Erottaako HKL lainkaan kustannuslaskelmissaan keskustabussiliikenteen lähiöbussiliikenteestä? Onko Variotrameista johtuvat ongelmat vaikuttanut raitioliikenteen kustannuksiin minkä verran? Vaikka valmistaja korjaa niitä takuutyönä, niin niistä on varmaan aiheutunut jonkin verran kustannuksia koska seisoneet ja jouduttu jatkamaan ajoa vanhoilla "laihialaisilla" ja turvatumaan muihin ylimääräisiin järjestelyihin.

late- sanoi:
Suurin ongelma on näkemys joukkoliikenteestä pelkkänä kuluna. Kun tarkastelu tehdään kulujen ja tulojen suhteessa, keskustan raitioliikenne maksaa itsensä.
Muuten, onko mielestäsi siinä mitään järkeä että kertalippu raitiovaunuun on erihintainen kuin muihin joukkoliikennevälineisiin? Muualla olen törmännyt vain entisessä itä-Euroopassa että ratikalla matkustaminen on halvempaa kuin bussilla, mutta se johtunee siitä että ratikat ovat siellä aika paljon hitaampia kun bussit. Mihin se idea oikein Helsingissä perustuu? Ei se ainakaan spårien imagoa paranna.

t. Rainer
 
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

R.Silfverberg sanoi:
Erottaako HKL lainkaan kustannuslaskelmissaan keskustabussiliikenteen lähiöbussiliikenteestä?
Tässä aluksi vastaus Rainerin kysymykseen: ei erota.

Tämä onkin kiintoisa kustannusseurannan piirre. Ensinnäkin suurin osa bussiliikenteestä ajetaan esikaupungeissa ja niille johtavilla moottoriteillä/-kaduilla. Ruuhkat eivät kiusaa, voidaan ajaa tasaista nopeutta, ylimääräisiä pysähdyksiä on kaiken kaikkiaan hyvin vähän. Raitioliikenteen tilanne on täysin päinvastainen. Yhtenä esimerkkinä tämän asian merkittävyydestä voi todeta, että keskustaliikenteessä bussin naftankulutukseksi lasketaan 55 l/100 km, esikaupunkilinjoille 35 l/100 km. Ja kun ajatellaan liikennöinnin kustannusten muodostumista ylipäätään, keskustaliikenteessä se riippuu enemmän pysähdysten määrästä kuin kuljetusta matkasta.

Toinen oleellinen asia on, että liikennöinnin kustannuksia pitää laskea matkustajapaikkaa, ei vaunua/junaa kohden. HKL on esim. vertaillut 140-paikkaista raitiovaunua 80-paikkaiseen bussiin ja laskenut, että samalla aikataululla ratikka tulee kalliimmaksi. Lisäkapasiteetilla ei ole arvoa. Tällä logiikalla metrojuna on ylivoimaisesti kallein liikennemuoto, sillä yksi bussi kulkee todellakin halvemmalla kuin metrojuna.

Kiintoisa tulos saadaankin, kun verrataan HKL:n kiskoliikennettä bussiliikenteeseen sekoittamalla kiskoliikenne keskustassa ja esikaupunkeihin samalla tavoin kuin on tilanne bussien kanssa.

Tässä tulos, hinnat euroa.
kustannusosa, raideliikenne, bussi, ero %
Ajopäivä, 1,58, 1,94, +23 %
Ajotunti, 0,204, 0,381, +87 %
Ajo-km, 0,00509, 0,00692, +36 %

Sekoitettu keskusta+esikaupungit bussiliikenne on siis taulukon prosenttien osoittamassa suhteessa kalliimpaa kuin sekoitettu keskusta+esikaupungit raideliikenne. Metron ja ratikan kustannusero kuvaa keskustan ja esikaupunkien raideliikenteen kustannuseroa.

Lukujen lähde on HKL:n omat tilastot.

Late totesi viestissään, että kustannuksista huolimatta raitioliikenne kattaa kulunsa. Ja tämä onkin HKL:n talouden kannalta oleellisinta, ei pelkästään kulut. Keskustaliikenteestä voikin sanoa, että se saakin maksaa enemmän, koska sillä on kuitenkin enemmän tuloja. Tulot ovat meillä per matka, ei per matkan pituus. Siksi toiseksi jo 1960-luvulla laskettiin, että raitioliikenteen korvaaminen busseilla olisi tullut kalliimmaksi, siksi raitioliikennettä ei suunnitelmista huolimatta lopetettu.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

Kiitos vastauksista. Onko olemassa virallista tai epävirallista tietoa kustannuksista toteutuneiden matkustajakilometrien mukaan?

Esikaupunkilikenteen kustannusten vertaaminen ratikoiden ja bussien välillä on varmaan vaikeampaa koska Helsingissä ei ymmärtääkseni ole esikaupunkiliikennettä ratikoin? Ja jos joskus tulee, niin vaunutyypithän eivät ole samat, mahdollisesti varikotkin eri ja voi olla pitkiä pätkiä ilman pysähdyksiä joka lisää kilometrejä (esim kruunuvuorenselkä)

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: HKL:n uusi suunnittelupäällikkö tuplaisi metrolinjaston

R.Silfverberg sanoi:
Kiitos vastauksista. Onko olemassa virallista tai epävirallista tietoa kustannuksista toteutuneiden matkustajakilometrien mukaan?

On. Juuri tähän perustuu ilmoitettu kustannussuhde. Metrolla 0,104, junilla 0,134, seutubussilla 0,157, sisäisellä bussilla 0,198 ja ratikalla 0,388.

Luvut riippuvat vahvasti keskinopeudesta. Näiden lukujen valossahan junakin on edullinen eikä kallis, mutta HKL ei sellaista tulkintaa silti tee.

R.Silfverberg sanoi:
Ja jos joskus tulee, niin vaunutyypithän eivät ole samat, mahdollisesti varikotkin eri ja voi olla pitkiä pätkiä ilman pysähdyksiä joka lisää kilometrejä (esim kruunuvuorenselkä)

Olet asian ytimessä. HKL ei tällaista eroa tunne. Yksi syy on ratikoiden korkea kilometrikustannus, joka ei riipu ajonopeudesta sinänsä (kilometrejä on aina yhtä paljon). Kuitenkin monien kaupunkien kokemusten mukaan kilometrikustannuksen muodostuminen on vahvasti sidoksissa ajonopeuteen koska se kuvaa kaluston kulutusta (energia ja mekaaninen kulutus).

Nousijaa kohden metro on 0,758, ratikka 0,81, sisäinen bussi 0,951, juna 1,220 ja seutubussi 1,579.
 
Nyt on siis virallinen totuus, että ratikkaliikenne on neljä kertaa ja bussiliikenne kaksi kertaa niin kallista kuin metroliikenne. Valitettavasti tätä käytetään suunnittelun perusteena ja kurjistetaan muuta kuin metroliikennettä. Näitä lukuja on helppo käyttää perusteena, kun on jo etukäteen päätetty mitä halutaan ja mitä ei. Kuten täälläkin on jo aikaisemmin todettu, metromatka ei enää olekaan niin halpa, jos mukaan lasketaan liityntäliikenteen kustannus. Mutta niinhän ei haluta tehdä. Voidaan todeta, että ratikkaliikenne on kallista ja hidasta, eikä sitä sen takia haluta oikeasti kehittää. Pienilläkin toimenpiteillä voitaisiin sujuvoittaa ratikkaliikennettä ja pienentää kustannuksia. Mannerheimintiellä Kuusitieltä Tullinpuomille on vapaa ratikkakaista, mutta erityisesti jalankulkuvalot estävät sujuvan matkanteon, vaikka usein niissä kulkee vain yksittäinen jalankulkija. HELMI-järjestelmäkin tulee kohtuuttoman kalliiksi, jos siitä ei oikeasti ole hyötyä. Nyt näyttääkin olevan vallalla vaarallinen kehityssuunta, että panostetaan metroon kaiken muun kustannuksella.
 
Heka, tuo oli mielestäni erinomainen tiivistys nykytilanteesta. Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että ratikkaliikennettä päästään aidosti nopeuttamaan lähiaikoina kun uudet tuulet alkavat tosisaan puhaltaa. Siinä säästetään rahaa rutkasti. Sikäli kun raitioliikenteen kustannuksissa näkyy matalalattiavaunujen epäluotettavuus niin sekin paranee ajan myötä, kun vaunut toivottavasti saadaan Saksan-reissun jälkeen toimintavarmemmiksi.

Huolimatta siitä, että ratikkaliikenne on tuplasti busseja kalliimpaa, pitää aina muistaa, että ratikkaliikenne on itsekannattavaa, bussiliikenne raskaasti tappiollista. Edelleen on muistettava myös se, että bussiliikenteen kustannukset kasvavat (ihan jo virallisenkin totuuden mukaan) yleistä kustannustason nousua enemmän, sen sijaan ratikkaliikenne halventunee. Kustannusselvitys saattaa niin ollen olla jo nyt osin vanhentunut, ja parin vuoden kuluttua tilanne todennäköisesti on jo toinen. Toivotaan, että silloin laaditaan uusi ja vähemmän tarkoitushakuinen selvitys!
 
Takaisin
Ylös