Helsingin raitioliikenteen kilpailuttaminen

Vaikka osa ratatöistä kilpailutetaan ja teetetään ulkopuolella, niin osanhan HKL-Rata tekee myös itse. Minusta tämä on hyvä balanssi – on tärkeää, että laitos itse rakentaa, jotta tietotaito ja nimenomaan käytännön asiantuntemus säilyvät omissa käsissä. Toisaalta ratatöiden määrä vaihtelee vuosittain suuresti, joten ei ole järkevää pitää isoa omaa reserviä, vaan kun töitä on paljon, voidaan ostaa ulkopuoliselta.

En tiedä, kumpi on kustannusmielessä edullisempaa; oma työ vai kilpailutettuna ostettu. Oman työn osuutta voisi kyllä nyt melko turvallisesti lisätä, kun kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa ratatöitä ja varsinkin uudisrakentamista on tarkoitus tehdä 2010-luvulla ja sen jälkeenkin aika reippaalla vauhdilla.

Sen sijaan kaluston ja liikenteenhoidon (kuljettajat) ja etenkin huollon kilpailuttamisessa ei minusta ole juurikaan järkeä. Tilanne on eri perustamattomilla raitioteillä, eli esim. Tampereella tai Turussa kannattaa etukäteen huolellisesti arvioida, kumpi on järkevämpää kaupungin kannalta – kalusto ja henkilökunta kaupungilla vai kilpailupakettina. Rakennustyöt menevät kilpailutuksen kautta joka tapauksessa, kun ei kaupungeilla ole tietotaitoa valmiina.

Tukholmassa yritettiin cityspårvägenille kokonaispakettia, jossa sama firma rakentaisi radan, toimittaisi vaunut ja hoitaisi liikennöinnin. Tarjouksia ei jätetty. En tiedä, miksi kokonaispaketti ei kiinnostanut.
 
Vs: Raide-Jokeri

"Kuntapoliitikkojen taustakeskusteluissa on myös pohdittu HKL:n mahdollista pilkkomista ja myymistä. Jäljelle jäisi raiteet ja varikot omistava kalustovarasto.

Esimerkin tarjoaa HKL:n bussiliikenne, joka yhtiöitettiin vuonna 2005 ja myytiin myöhemmin yksityiselle liikennöitsijälle.

HKL:n toimitusjohtaja Lehmuskoski vastustaa myyntipuheita.

”Se toisi vain lisää hankaluuksia ja tehottomuutta uusien yhtiöiden välille. HKL kykenee tarjoamaan parempaa joukkoliikennettä kun hoidamme liikennöinnin, kaluston ja infran yhtenä kokonaisuutena”."

Mutta kummasti tämän mallin on ajateltu tehostavan toimintaa rautateillä. :lol:
 
Vs: Raide-Jokeri

Mutta kummasti tämän mallin on ajateltu tehostavan toimintaa rautateillä. :lol:

Tehostamisen varaa varmaan on, mutta koskapa ratainfra ei ole kunnossa ja Suomi on asukasmäärältään pieni maa, eivät kilpailukiimaisten märät päiväunet toteudu rautateillä.
 
Vs: Raide-Jokeri

Lehmuskosken mukaan raitioliikenne on rajattu markkina. Vaihtoehtoina olisivat joko julkinen monopoli tai yksityinen monopoli.

Tässä onkin asian ydin. Onko seudun raitioliikenne mahdollista kilpailuttaa ilman, että muodostuu yksityinen monopoli? Yksityistämisessähän on järkeä vain jos markkinoilla on kilpailua. Bussiliikenteessä kilpailun on mahdollistanut juuri se, ettei liikennettä ole kilpailutettu yhtenä kokonaisuutena ja yksityiset liikennöitsijät eivät voi kerrallaan voittaa kuin tietyn osan kilpailutettavasta liikenteestä. Kysymys kuuluukin, että onko raitioliikennettä tarpeeksi, että se voidaan pilkkoa pienemmiksi linjakokonaisuuksiksi, joita kilpailutetaan erikseen, kuten bussiliikenteessä. Raide-jokeri onkin jo tällainen kokonaisuus kun sillä on oma varkkokin. Samoin Laajasalo. Mutta vaikka kantakaupungin liikenteen jakaisi varikkojen mukaan ja ehkä Koskelan liikenne kahtia, 6 kilpailutettavaa kohdetta tuskin on tarpeeksi, jotta saadaan pidettyä 2-3 liikennöitsijää markkinoilla. Kalusto kannattaa säilyttää julkisessa omistuksessa ja vuokrata liikennöitsijöille, kun hankintahinta on hyvin korkea ja estäisi muiden kuin suurten ulkomaisten toimijoiden markkinoilletulon. Samoin radat ja varikot ovat luonnollinen monopoli, kuten artikkelissakin taidettiin jo sanoa.

Metroa tuskin edes pystyy pyörittämään useampi kuin yksi liikennöitsijä kerrallaan, mutta sen ollessa raskasraide liikennöinnistä voisi ilman suuria soveltamisia kilpailla rautateiden liikennöitsijät.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Raide-Jokeri

Tässä onkin asian ydin. Onko seudun raitioliikenne mahdollista kilpailuttaa ilman, että muodostuu yksityinen monopoli? Yksityistämisessähän on järkeä vain jos markkinoilla on kilpailua. Bussiliikenteessä kilpailun on mahdollistanut juuri se, ettei liikennettä ole kilpailutettu yhtenä kokonaisuutena ja yksityiset liikennöitsijät eivät voi kerrallaan voittaa kuin tietyn osan kilpailutettavasta liikenteestä. Kysymys kuuluukin, että onko raitioliikennettä tarpeeksi, että se voidaan pilkkoa pienemmiksi linjakokonaisuuksiksi, joita kilpailutetaan erikseen, kuten bussiliikenteessä. Raide-jokeri onkin jo tällainen kokonaisuus kun sillä on oma varkkokin. Samoin Laajasalo. Mutta vaikka kantakaupungin liikenteen jakaisi varikkojen mukaan ja ehkä Koskelan liikenne kahtia, 6 kilpailutettavaa kohdetta tuskin on tarpeeksi, jotta saadaan pidettyä 2-3 liikennöitsijää markkinoilla. Kalusto kannattaa säilyttää julkisessa omistuksessa ja vuokrata liikennöitsijöille, kun hankintahinta on hyvin korkea ja estäisi muiden kuin suurten ulkomaisten toimijoiden markkinoilletulon. Samoin radat ja varikot ovat luonnollinen monopoli, kuten artikkelissakin taidettiin jo sanoa.

Metroa tuskin edes pystyy pyörittämään useampi kuin yksi liikennöitsijä kerrallaan, mutta sen ollessa raskasraide liikennöinnistä voisi ilman suuria soveltamisia kilpailla rautateiden liikennöitsijät.

Olet todennut oikeita reunaehtoja kilpailutukselle. Minä puolestani kysyn jälleen kerran, onko kilpailutuksessa järkeä, jos:

-tilaaja (tai tilaajan taustavoima=yhteiskunta tässä tapauksessa) omistaa radat, kaluston ja varikot huoltotoimintoineen, sekä hoitaa liikenteen ohjauksen ja valvonnan
-em resursseja voidaan käyttää vain kyseisen kilpailutuksen kohteessa
-tilaaja määrittelee aikataulut ja liikennöintisuoritteet ilman, että operaattori voi niihin vaikuttaa
-tilaaja hoitaa lippujärjestelmän ilman, että operaattori voi siihen vaikuttaa
-kyseessä on niin rajattu kohde, että vain yksi operaattori voi kerrallaan toimia

Mikä on tällaisen kilpailutuksen "pihvi", jos ainoa kilpailukeino on henkilöstökulut? En silloin näe muuta lopputulemaa kuin kilpailutuksen irvikuvan, joka johtaa henkilöstön pahoinvointiin. Tällainen "kilpailutus" on silti jo käynnissä HSL-alueen lähijunaliikenteessä. Sen väitetään olevan liikenteenhoidon kilpailutus, mutta todellisuudessa se on henkilöstön kyykytyksen kilpailutus. Aivan yhtä hyvin olisi voitu kilpailuttaa henkilöstönvuokrausfirmoja, kuka toimittaa halvimmat kuljettajat.
Ja tämän kilpailutuksen voittaja onkin käytännössä henkilöstönvuokraaja, ei muuta.

Tämän hetkisen käsitykseni mukaan tällaisten rajattujen kohteiden liikenteenhoitoon on paras malli kuitenkin HKL-tyyppinen liikelaitos, jonka toimintaa tehostetaan ja kehitetään henkilöstöä arvostaen. Benchmarking on tälloinkin mahdollista ja myös välttämätöntä, HKL ei ole maailman ainoa liikelaitos alallaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös