Kuljettajarahastus

En ole lukenut ketjua kokonaan, mutta tällä hetkellä kännykkälipuissa tuntuisi olevan ainakin kahdenlaista ongelmaa. Ensimmäinen on se, että puhelimia on miljoonaa erilaista, joista jotkut ymmärtävät multimediaviestejä ja jotkut eivät. Lippua voi olla hankala standardoida. Toinen probleema on siinä, että ainakaan tänä päivänä kuljettajalla ei ole pienintäkään mahdollisuutta varmistaa lipun aitoutta. Kaiken maailman tekstiviestit on todella helppo kopioida ja väärentää. Joku tarkistuskoodihan niissä on nykyäänkin, mutta niistä tietävät vain lipuntarkastajat.
 
Vakioasiakkaat eivät kertalippupalveluja tarvitse. Tosin on lohdullista, että jos vakioasiakas mokaa ja kuukausilipun päivät kuluvat umpeen, niin hänkin saa sen verran armoa, että pääsee kolikkoineen aamulla töihin ja kausilippuostoksille. Vakioasiakkaalle voisi jäädä paha maku suuhun, jos kuukausilippu loppuu yllättäen ja edessä on siksi kilometrien kävely – kiitoksena uskollisesta asiakassuhteesta.

En lähtisi sinänsä puhumaan yksityisautoilijoista, mutta satunnaisista joukkoliikenteen käyttäjistä kuitenkin. Heitäkin pitää palvella, mutta missä määrin se palvelu on kohtuullista tuottaa vakioasiakkaiden kustannuksella?

Ikävä fakta on vielä sekin, että Helsingissä, kaiketi naapurikunnista poiketen, kertalipputulot ovat merkittävä osa lipputuloja. Joukkoliikenteen vakioasiakkaat kun tuottavat lipputuloja aika vähän ja käyttävät palveluita paljon, mutta yhden matkan tekevä, siitä 2,70 euroa maksava satunnaisasiakas tuo kassaan kivasti rahaa. Lipputulokertymän kannalta nämä satunnaiset asiakkaat ovat siis hyviä, elleivät peräti parhaita asiakkaita. Heitäkin on siis palveltava. Eli asia on monimutkainen, mutta ne vaunujen lippuautomaatit ratkaisevat asian kyllä ihan hyvin.

Näinhän se menee. Viime kädessä joukkoliikenteen pyörittäminen on kompromissien tekoa, tarpeeksi tarkkaan kun pilkotaan, joka ainoa käyttäjäryhmä on pieni vähemmmistö. Tavoite ei ole tarjota sille, tälle ja tuolle täydellistä palvelua, vaan suurimmalle osalle (riittävän) hyvää palvelua. Kuljettejan lipunmyynti tai erillinen rahastaja olisi sitä täydellistä palvelua turisteille, mutta lippuautomaatti, jollainen löytyy helposti ja joka hyväksyy myös käteista rahaa, on sitä hyvää palvelua. Jos automaatteja on tiheästi, niin mahdollisuus ostaa irtolippuja ennakkoon ei ole niin tärkeä. Mutta olen monesti kyllä miettinyt, mitä tehdä, jos Helsingin reissulla olisi yötä jossain sukulaisten luona esikaupungissa. Miten saisin päivälipun? Monesti olen reissuilla ollut yötä Suomenlinnassa ja onnellisen sattuman kautta juuri siinä lauttalaiturissa on lippuautomaatti. Mutta joskus olen ajatellut, että jospa olisin yötä Park Hotel Käpylässä. Pitäisikö minun siinä tapauksessa kävellä aamusta Pasilan asemalle? Tai hyväksyä, että pitää ostaa päivälipun lisäksi myös yksi irtolippu (ja kallis sellainen)? Tosin nyt pitempiaikaisesta oleskelusta johtuen olen hankkinut matkakortin, joten minulla ei enää pitäisi olla ongelmia. Nyt ehkä arvostaisin mahdollisuutta ostaa kortille lippuja ja arvoa Tampereellakin, vaikka verkkokaupasta...

Jos tuossa lippuautomaattiasiassa edetetään pitkän kaavan kautta, niin minä suosittelisin kyllä hankkimaan sellaiset lukijalaitteet, joissa on 2D-viivakoodin lukija. 2D-koodin kykenee lukemaan jokainen älypuhelin, joten mikään iso kustannus tuo ei ole. Sen jälkeen voitaisiin ryhtyä myymään lippuina noita koodeja, jolloin niitä voitaisiin myydä ennakkoon missä vain ja miten vain. VR:n liput ovatkin jo tällaisia: sama lippu voidaan tulostaa asiakkaalle myyntitilanteessa perinteiseen tapaan, tai se voidaan toimittaa sähköisesti. On sitten eri asia, että VR on halunnut muulla tavalla rajoittaa järjestelmänsä käytettävyyttä. (Kaksi vinkkiä: liput reilusti sähköpostiin ja osa lippuautomaateista voisi hyväksyä käteistä rahaa)
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Katajanokan terminaalillakin on jo automaatti - kuten monissa muissakin paikoissa siis nimenomaan terminaalilla, terminaalirakennuksen seinän vieressä paikassa jossa sitä ei huomaa, ei pysäkillä.

Kas, niinpä onkin. En ole omin silmin kyseistä tarueläintä nähnyt, niin pääsi unohtumaan :) Eli 11-12 uutta automaattia tarvitaan nykytilanteeseen nähden
 
Ensimmäinen on se, että puhelimia on miljoonaa erilaista, joista jotkut ymmärtävät multimediaviestejä ja jotkut eivät. Lippua voi olla hankala standardoida. Toinen probleema on siinä, että ainakaan tänä päivänä kuljettajalla ei ole pienintäkään mahdollisuutta varmistaa lipun aitoutta. Kaiken maailman tekstiviestit on todella helppo kopioida ja väärentää. Joku tarkistuskoodihan niissä on nykyäänkin, mutta niistä tietävät vain lipuntarkastajat.

MMS:t ovat turhinta räpellystä. Jos nykymuotoinen tekstarilippu ei kelpaa, niin standardi .jpg sähköpostiin toimii.

Tarkistamisessa ongelma on se, että väärä ihminen on laitettu tekemään lipuntarkastajan työtä. Eihän kuljettaja pysty nykyisiäkään lippuja tarkastamaan muulta osin kuin että ovatko ne voimassa nousuhetkellä. Ainoastaan tarkastaja näkee, onko lippu oikealla haltijallaan ja milloin vaihto-oikeus on päättynyt, jos se on päättynyt.

Tarkastajat tarkastamaan, kuljettajat kuljettamaan.
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Muita pysäkkejä varten on automaatti vaunussa. Kun se sijoitetaan sopivan etäisyyden päähän ohjaamosta, niin ilkivalta on harvinaista, ja kuten sanottua, ne pääsevät huoltoon päivittäin. Eikä sen tosiaan tarvitse oviaukossakaan olla.

Oli missä oli, mutta kun helsinkiläiset raitiovaunut ovat sisätiloiltaan ahtaita. Jos lippuautomaatti laitetaan vaikkapa keskiovelle, niin sitten pitää ottaa penkkiä pois, että sen saa johonkin asetetettua.

Tänä päivänä noiden matalalattiavaunujen ansiosta liikkuu paljon ihmisiä lastenvaunujen kanssa. Kiva mennä sinne ostamaan lippua, kun variossa on kahdet vaunut vierekkäin ja automaatti jossain niiden takana..
 
Muistanko oikein että kahden valuutan takia euron käyttäänoton yhteydessä vaunuissa ei myyty lippuja.

Vaunussa myytiin lippuja ainoastaan silloin, kun tarkastajat saapuivat paikalle. Kuljettajalta ei lippua saanut, mutta tarkastajalle piti olla varattuna matkalippuun riittävä summa, muuten räpsähti tarkastusmaksu. Vaihtorahasääntöä en muista, mutta olettaisin, että ohjeistuksessa edellytettiin tasarahaa.
 
Vaunussa myytiin lippuja ainoastaan silloin, kun tarkastajat saapuivat paikalle. Kuljettajalta ei lippua saanut, mutta tarkastajalle piti olla varattuna matkalippuun riittävä summa, muuten räpsähti tarkastusmaksu. Vaihtorahasääntöä en muista, mutta olettaisin, että ohjeistuksessa edellytettiin tasarahaa.

Kiitos Vesa. Tätä en tiennyt. Tässähän saatiin sitten viranomaisen tulkinta tarkastusmaksulain kohtuullisuusaspektista ainakin vuonna 2002; vaikka tuolloin sai kioskeista ihan oikeita, tavallisia ja edullisia kertalippuja, niin tarkastusmaksua ei määrätty. Viranomainen on siis katsonut, että lippua ei ole kohtuullisesti voinut hankkia, kun sitä ei ole saanut vaunusta(/pysäkiltä).
 
Kiitos Vesa. Tätä en tiennyt. Tässähän saatiin sitten viranomaisen tulkinta tarkastusmaksulain kohtuullisuusaspektista ainakin vuonna 2002; vaikka tuolloin sai kioskeista ihan oikeita, tavallisia ja edullisia kertalippuja, niin tarkastusmaksua ei määrätty. Viranomainen on siis katsonut, että lippua ei ole kohtuullisesti voinut hankkia, kun sitä ei ole saanut vaunusta(/pysäkiltä).

Jos kkyseessä oli kuitenkin HKL :n tilapäinen sääntö tuota 2 kk varten ?
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Oli missä oli, mutta kun helsinkiläiset raitiovaunut ovat sisätiloiltaan ahtaita. Jos lippuautomaatti laitetaan vaikkapa keskiovelle, niin sitten pitää ottaa penkkiä pois, että sen saa johonkin asetetettua.

Sekään ei ole lipunmyynnin ongelma, vaan vaunut todellakin on laitettu liian täyteen jakkaroita jo nykytilannettakin ajatellen. NRV2010:ssä on enemmän avointa tilaa kuin nykyvaunuissa ja ruuhkakapasiteetin nostamiseksi toivottavasti vanhojakin vaunuja kalustetaan uusiksi jossain vaiheessa.

Jos kkyseessä oli kuitenkin HKL :n tilapäinen sääntö tuota 2 kk varten ?

HKL:ää ei pummien ruoskiminen muutenkaan ole kiinnostanut pitkiin aikoihin. Rahat operointiinhan tulevat viime kädessä poliitikoilta, oli lipputulot ja kuormitukset mitä tahansa.
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Sekään ei ole lipunmyynnin ongelma, vaan vaunut todellakin on laitettu liian täyteen jakkaroita jo nykytilannettakin ajatellen. NRV2010:ssä on enemmän avointa tilaa kuin nykyvaunuissa ja ruuhkakapasiteetin nostamiseksi toivottavasti vanhojakin vaunuja kalustetaan uusiksi jossain vaiheessa.

Ratikoissa on todellakin ongelma, että ne ovat liian ahtaita eikä neljää istumapaikkaa mahdu rinnakkain. Tarvittaisiinkin pidempiä ratikoita, jotta voitaisiin tarjota paremmin istumapaikkoja.
 
Miksi pysäkille sijoitetut automaatit mielestäsi pysyisivät paremmin kunnossa? Vaunuissa olevathan sentään ajetaan joka päivä varikolle, jossa ne on helppo huoltaa, ja ilkivalta on vaikeampaa.

Pysäkillä olevan automaatin ongelma on nimenomaan siihen mahdollisesti kohdistuva ilkivalta. Se onkin vaunuun sijoittamista puoltava tekijä. Muuten on parempi, että automaatti on pysäkillä. Esimerkikisi Genèvessä on automaatit kaikilla pysäkeillä, myös melko syrjäisilläkin bussipysäkeillä ja homma toimii. En sitten tiedä automaattien tuhoamiskustannuksia. (Vai osaavatko keski-eurooppalaiset käyttäytyä paremmin?)

Kun tällähetkellä Helsingin museoraitioliikenteessä liikennöidään auttamattomasti liian lyhyillä 20-26,5m raitiovaunuilla, veisi automaatin sijoittaminen suhteessa melkoisen tilan. Esim. Nr I -vaunuun ei saa automaattia mitenkään järkevästi ilman, ettei se veisi useita istumapaikkoja ja lisäksi lippua ostavat matkustajat tukkisi kulkua ovilla ja/tai käytävällä.

Miksi pysäkillä epäkunnosta olevasta automaatista tuottaja tarjoaisi ilmaisen matkan, mutta vaunussa olevasta ei? Pysäkillä olevahan ei ole liikenteen tuottajan vastuulla, vaan tilaajan. Ja pysäkillä olevan automaatin kuntoa ei edes voi vaunuun astunut tarkastaja tarkistaa, toisin kuin vaunuun sijoitetun.

Jos automaatti on hajalla, on periaatteessa sama onko se tilaajan vai tuottajan. Silloin katsottaneen lipunoston olleen "kohtuutonta". Jos ajatellaan, että pysäkillä olevat uuden lippujärjestelmän automaatit olisivat HSL:n omistamia. Järjen mukaan olisi niihin lisättävissä toiminto, joka ilmoittaa HSL:n järjestelmään, jos laite on epäkunnossa. (Ettei se olisi samanlaista arpapeliä, kun nyt paristokäyttöisten pysäkkinäyttöjen kanssa.) Tällöin tarkastajat voisivat tarkistaa automaatin toimivuuden esimerkiksi kännykällä HSL:n intranetin ajantasaisesta "risat automaatit" kartasta.
 
Onko byrokratia niin kankeaa että museovaunu ei voi muodostaa poikkeusta. Museovaunun sisätilan interioööri on pilalla , jos sinne sijoitetaan automaatti. Eikös museovaunun ideaan nimenomaan kuulu että kielitaitoinen vanhaan virka-asuun pukeutuva rahastaja heittää läppää lasten, turisttien ja tekniikan miesten kanssa.
 
Onko byrokratia niin kankeaa että museovaunu ei voi muodostaa poikkeusta. Museovaunun sisätilan interioööri on pilalla , jos sinne sijoitetaan automaatti. Eikös museovaunun ideaan nimenomaan kuulu että kielitaitoinen vanhaan virka-asuun pukeutuva rahastaja heittää läppää lasten, turisttien ja tekniikan miesten kanssa.

Kontekstuaalisuutta ja luetun ymmärtämistä, arvon Salomaa. Nimimerkkin GT8N:n heitto "museoraitiovaunuliikenteestä", jossa liikennöidään reilu parikymmenmetrisillä vaunuilla, lienee ollut sarkastinen heitto Helsingin raitiovaunuliikenteen nykytilaa kohtaan. Ei mitään tekemistä siis varsinaisen museoraitiovaunuliikenteen kanssa.
 
Pysäkillä olevan automaatin ongelma on nimenomaan siihen mahdollisesti kohdistuva ilkivalta. Se onkin vaunuun sijoittamista puoltava tekijä.

Kyllä. Ihmettelen vain, että miksi sitten halusit juuri tuoda esiin Norrköpingin raitiovaunuihin sijoitettujen automaattien kunnossa pysymisen. Ja että halusit esittää niiden huonon kunnossa pysymisen juuri tekijänä sijoittaa ne pysäkille.

---------- Viesti lisätty kello 22:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:26 ----------

Jos automaatti on hajalla, on periaatteessa sama onko se tilaajan vai tuottajan.

Totta kai. Ihmettelin vain, miksi juuri tuottajan pitäisi tarjota ilmainen matka, kun tilaajan lippuautomaatti on epäkunnossa.
 
Kun tällähetkellä Helsingin museoraitioliikenteessä liikennöidään auttamattomasti liian lyhyillä 20-26,5m raitiovaunuilla, veisi automaatin sijoittaminen suhteessa melkoisen tilan. Esim. Nr I -vaunuun ei saa automaattia mitenkään järkevästi ilman, ettei se veisi useita istumapaikkoja ja lisäksi lippua ostavat matkustajat tukkisi kulkua ovilla ja/tai käytävällä.

Itse asiassahan Nr I -sarjan vaunuissa on paikka myös rahastajan aitiota varten, vaikka näitä aitioita kai ei ole koskaan asennettu. Rahastajan paikka on takasillalla. Sen takiahan sekä Nr I että Nr II -sarjoissa on takasilta tyhjä ja tilava. Sinne sopii helposti pysäkillinen ihmisiä. Hommahan toimii silloin niin, että kyytiin noustaan joko etuovesta tai takaovesta ja poistutaan keskiovista. Lippua ostavat odottavat vuoroaan takasillalla ja siirtyvät lipun saatuaan eteenpäin. Vanhoissa vaunuissa on siis hyvinkin luonteva paikka lippuatomaatille. Tosin kun ihmiset ovat tottuneet lippua ostaesssa nousemaan etuovesta, niin siinäkin päässä olisi hyvä olla automaatti. Siellähän turhaa tilaa ei tosiaankaan ole, kun etusillalla on ohjaamo. Ja varioissahan takasillalla on penkit ja niiden poistamisen jälkeenkin tilaa taitaisi olla vähänlaisesti.
 
Takaisin
Ylös