Kuljettajarahastus

Itse asiassahan Nr I -sarjan vaunuissa on paikka myös rahastajan aitiota varten, vaikka näitä aitioita kai ei ole koskaan asennettu.
Historia on kyllä ihan toinen. Sarjassa 31 - 70 oli rahastajan aitio takana takaovien etupuolella samassa kohdassa kuin esimerkiksi Ratti-Kariassa. Aitio poistettiin sarjan vaunuista 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla kuljettajarahastuksen laajentuessa. Se on kyllä totta, että tässä sarjassa rahastajan aition vastapäätä olevassa kohdassa ei vieläkään ole istuinta, koska siinä piti aikanaan olla väljää tilaa rahastusruuhkien takia. Kakkossarjassa (71 - 112) yksittäisistuimien jono jatkuu taaemmaksi.
 
Historia on kyllä ihan toinen...

Kiitos tarkennuksesta. Se hyvä puoli tällaisessa foorumissa on, että joku aina tietää tarkat yksityiskohdat. Joka tapauksessa lippuautomaatin paikka olisi juuri siinä missä se rahastajan koppi oli. Ja homma toimisi ongelmitta. Ongelmia olisi luultavammin varioiden kanssa.
 
Automaatille olisi tilaa oivasti nivelen kohdalla, välipaloissa etummaisen nivelen kohdalla. Siinä se veisi pari seisomapaikkaa, olisi saavutettavissa sopivasti joka ovelta ja olisi kuljettajan näköpiirissä.
Aiemmin olen myös ollut GT8N:n tavoin sitä mieltä, että automaatin oikea paikka olisi pysäkillä, mutta olen lämmennyt vaunuun sijoittamisen kannalle. Pysäkkiaika kun saattaa paukkua silloinkin, kun isompi jengi hogaa vaunun, ryhtyy vasta sitten ostamaan pysäkillä lippua – ja yksi jengistä seisoo ovien välissä odottamassa, että kaikki saa lipun. Siksi olisi hyvä, että porukka saadaan nopeasti vaunuun ja saavat sitten luvan ostaa lipun sieltä.
 
Tässä vaiheessa pitää älytä tilata mahdolisimman yksinkertainen automaatti. Muuten se jengi on siinä automaatilla viiden pysäkinvälin verran harkitsemassa sopivaa lippuvaihtoehtoa ja tarkastajat miettivät, koska tarkastuksen voi aloittaa.
 
Tässä vaiheessa pitää älytä tilata mahdolisimman yksinkertainen automaatti. Muuten se jengi on siinä automaatilla viiden pysäkinvälin verran harkitsemassa sopivaa lippuvaihtoehtoa ja tarkastajat miettivät, koska tarkastuksen voi aloittaa.

Näinhän Saksassa toimitaan. Vaunuissa on yksinkertainen automaatti, josta voi ostaa lähinnä kertalippuja. Asemilla ja isoimmilla pysäkeillä on sitten automaatteja, joista saa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia lippuja kaikilla mahdollisilla maksutavoilla.
 
Näinhän Saksassa toimitaan. -- Asemilla ja isoimmilla pysäkeillä on sitten automaatteja, joista saa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia lippuja kaikilla mahdollisilla maksutavoilla.

Asemilla ovat automaatit ovatkin sitten omaa luokkaansa epäselvyydessä. Suosikkini oli Kielin rautatieaseman lippuautomaatti joka oli niin epäselvä, että päädyin matkustamaan pummilla. Oikeaa lippua oli täysin mahdotonta löytää, koska mikään automaatin tarjoamista reittivaihtoehdoita ei tuntunut korreloivan todellisuuden kanssa. Merkittäviin vaikeuksiin olen törmännyt myös Berliinissä ja Hampurissa kun automaateista on tehty joko mahdottoman monimutkaisia ja/tai niissä ei ole ymmärrettäviä ohjeita (ymmärrettäviksi kelpaisi myös saksankielinen ohje, by the by).
 
Asemilla ovat automaatit ovatkin sitten omaa luokkaansa epäselvyydessä. Suosikkini oli Kielin rautatieaseman lippuautomaatti joka oli niin epäselvä, että päädyin matkustamaan pummilla. Oikeaa lippua oli täysin mahdotonta löytää, koska mikään automaatin tarjoamista reittivaihtoehdoita ei tuntunut korreloivan todellisuuden kanssa. Merkittäviin vaikeuksiin olen törmännyt myös Berliinissä ja Hampurissa kun automaateista on tehty joko mahdottoman monimutkaisia ja/tai niissä ei ole ymmärrettäviä ohjeita (ymmärrettäviksi kelpaisi myös saksankielinen ohje, by the by).

Kuulemani mukaan parhaimmat lipunmyyntiautomaatit löytyvät Sveitsistä. Itse en ole käynyt, mutta eräs ystäväni kertoi niistä aika tyhjentävästi. Turistien avuksi niissä oli mahdollisuus ostaa lippu myös niin päin, että automaatin ohjelmisto ensin kysyi, minne on matkalla ja sen perusteella tarjosi lippua. Lisäksi se tässä kohtaa kertoi erilaisten päivä, viikko, yms. -lippujen olemassaolosta ja tarjotteli myös niitä sopiville vyöhykkeille. Monessakin asiassa oppia olisi paras hakea Sveitsistä, jossa moni asia on tehty saksalaisiakin paremmin.
 
Kuulemani mukaan parhaimmat lipunmyyntiautomaatit löytyvät Sveitsistä. Itse en ole käynyt, mutta eräs ystäväni kertoi niistä aika tyhjentävästi. Turistien avuksi niissä oli mahdollisuus ostaa lippu myös niin päin, että automaatin ohjelmisto ensin kysyi, minne on matkalla ja sen perusteella tarjosi lippua. Lisäksi se tässä kohtaa kertoi erilaisten päivä, viikko, yms. -lippujen olemassaolosta ja tarjotteli myös niitä sopiville vyöhykkeille. Monessakin asiassa oppia olisi paras hakea Sveitsistä, jossa moni asia on tehty saksalaisiakin paremmin.

Pari syytä tähän.

1. Sveitsissä on rahaa. Rahalla saa kunhan sitä on tarpeeksi. Eikä kaikkea pilata voiton maksimoinnilla = ostetaan halvalla kuraa.
2. Kulttuuriero. Kaikkea ei rikota heti säpäleiksi. Porukka on henkisesti parempaa kuin Suomessa.
 
Rahalla saa kunhan sitä on tarpeeksi.

Nykymaailman (kosketusnäyttö)automaateissa hyvin suunniteltu käyttöliittymä ei ole välttämättä kalliimpi kuin huono. Esim. VR:n uudesta viritelmästä käytettävyysvikojen korjaaminen olisi luultavasti erittäin pieni juttu ja vähän osaavampi toimittaja ei olisi vikoja tehnytkään. Foorumille on jossain kohtaa linkattu suomalaisen käytettävyyskonsultin omalla ajallaan tekemä selvitys systeemin puutteista.
 
Kuulemani mukaan parhaimmat lipunmyyntiautomaatit löytyvät Sveitsistä. Itse en ole käynyt, mutta eräs ystäväni kertoi niistä aika tyhjentävästi. Turistien avuksi niissä oli mahdollisuus ostaa lippu myös niin päin, että automaatin ohjelmisto ensin kysyi, minne on matkalla ja sen perusteella tarjosi lippua. Lisäksi se tässä kohtaa kertoi erilaisten päivä, viikko, yms. -lippujen olemassaolosta ja tarjotteli myös niitä sopiville vyöhykkeille. Monessakin asiassa oppia olisi paras hakea Sveitsistä, jossa moni asia on tehty saksalaisiakin paremmin.

Ainakin Zürichissa on automaatit, joissa katsotaan listasta kohdepysäkin nelinumeroinen koodi joka naputetaan automaatin näppäimistölle. Tämän jälkeen automaatti kertoo tarvittavan rahamäärän, rahat sisään ja lippu käteen. Simppeliä kuin mikä. Automaateista saa myös päivälippuja ja alennuslippuja painamalla muutamaa nappulaa.

Rautatieasemilla oli automaatit johon naputetaan kohdeaseman nimi, 1/2 luokka, matkustajamäärä. Raha sisään ja lippu käteen. Lisänappuloita painamalla saa eri matkustuspäivän sekä kohdekaupungin paikallisliikenteen lipun samalle lipulle. Itse automaatit ovat kosketusnäytöllisiä ja todella selkeitä ja helppokäyttöisimpiä mitä on tullut vastaan.

Automaatin toimintaa voi kokeilla SBB:n nettisivun Demo-automaatilla Oikeissa automaateissa löytyy lipunostomahdollisuus myös englanniksi kielirajoitteisille.
 
Ainakin Zürichissa on automaatit, joissa katsotaan listasta kohdepysäkin nelinumeroinen koodi joka naputetaan automaatin näppäimistölle.

Meillähän on myös nuo (kuntatunnus+)nelinumeroiset pysäkkinumerot, joten samanlainen järjestely olisi hyvä meilläkin. Mutta HSL-alueen pysäkkejä on niin lukematon määrä, että niiden listaus veisi tuhottomasti tilaa. Onko Zürichissä siis erillinen paperilista automaatin vieressä vai miten?

Tässä kohtaa lienee syytä hifistellä: määränpää-pysäkin voisi syöttää automaattiin joko tekstinä tai pysäkkinumerona (Reittioppaastahan muuten saa vähän viitettä, miten homma voisi toimia: siihen voi pysäkin nimen sijaan syöttää myös pysäkkinumeron.) Ja sen jälkeen valittaisiin lippujen määrä (aikuiset+lapset yms.) ja rahat sisään, kuten sanoit.

Baselissa on myös helpohkokäyttöinen automaatti, Sveitsissä kun edelleen ollaan; Info-lehdykkä saksan taitoisille.
 
(Reittioppaastahan muuten saa vähän viitettä, miten homma voisi toimia: siihen voi pysäkin nimen sijaan syöttää myös pysäkkinumeron.).

Tuli viikonloppuna sattumalta huomattua, että reittioppaaseen voi syöttää myös slangia ja puhekiltä. Kun sinne kirjoittaa Munkka ja Epekepe niin se tarjoaa sujuvasti yhteyttä Munkkiniemestä Espoon keskukseen. Espoon centin se tulkitsee Espoontoriksi, mikä myös menee aika lähelle. Myös Vuokki oli sille tuttu, muita en jaksanut alkaa kokeilla.
 
Tuli viikonloppuna sattumalta huomattua, että reittioppaaseen voi syöttää myös slangia ja puhekiltä. Kun sinne kirjoittaa Munkka ja Epekepe niin se tarjoaa sujuvasti yhteyttä Munkkiniemestä Espoon keskukseen. Espoon centin se tulkitsee Espoontoriksi, mikä myös menee aika lähelle. Myös Vuokki oli sille tuttu, muita en jaksanut alkaa kokeilla.

Ylämummostahan voi valkata halutun kielen: Taskuversio – På svenska – In English – Slangi – По-русски
Hyvin oot pysynyt nykyslangissa mukana, mä luovutin jo silloin kun aikuistuin. :)
 
Tuli viikonloppuna sattumalta huomattua, että reittioppaaseen voi syöttää myös slangia ja puhekiltä.

Itse huomasin samanlaisen ilmiön SL:n reittioppaassa, kun noin vuosi sitten tuli naputeltua Liljeholmenin sijaan Liljis, ja kas vain, sillähän löytyi oikea osoite. Perään kokeilin sitten muitakin, kuten Medborgarplatsen - Medis ja Gubbängen - Gubbis. Luulen ominaisuuden tulleen mukaan ikään kuin puolivahingossa, virheentunnistuskoodin tai piilotetun automaattisen tekstinkorjaajan ansiosta, ja ominaisuuden myöhempi sisällyttäminen hakumoottoriin on saattanut tapahtua puolitahallaan, pienten mobiilipäätteiden yleistymisen sekä ajan vähenemisen aiheuttavasta tarpeesta.
 
Reittiopas approksimoi paikannimen 'Vitunviheltämäaapa' (sijaitsee ilmeisesti Sallassa) osoitteeksi 'Vithällsvägen 1'.
 
Takaisin
Ylös