Kuljettajarahastus

Asemilla ovat automaatit ovatkin sitten omaa luokkaansa epäselvyydessä. Suosikkini oli Kielin rautatieaseman lippuautomaatti joka oli niin epäselvä, että päädyin matkustamaan pummilla. Oikeaa lippua oli täysin mahdotonta löytää, koska mikään automaatin tarjoamista reittivaihtoehdoita ei tuntunut korreloivan todellisuuden kanssa. Merkittäviin vaikeuksiin olen törmännyt myös Berliinissä ja Hampurissa kun automaateista on tehty joko mahdottoman monimutkaisia ja/tai niissä ei ole ymmärrettäviä ohjeita (ymmärrettäviksi kelpaisi myös saksankielinen ohje, by the by).
Tulin toissapäivänä Berliinistä ja täytyy todeta, että raitiovaunujen lippuautomaatit siellä ovat oikeasti varsin selkeitä. Siellä myydään AB, ABC ja BC vyöhykkeiden kertalippuja täydellä hinnalla ja alennuksilla. Lisäksi voi ostaa polkypyöränkuljetuslipun ja päivälipun. Jokaiselle lipulle on oma nappula, jota painamalla ja rahat syöttämällä sen lipun saa. Ohjeet löytyy saksaksi ja englanniksi.
 
Tulin toissapäivänä Berliinistä ja täytyy todeta, että raitiovaunujen lippuautomaatit siellä ovat oikeasti varsin selkeitä.

En juuri nyt kuollaksenikaan muista mikä vaikeus oli johon Berliinissä törmäsin, mutta joka tapauksessa vaikka automaatit ja niiden ohjeet ovat päällisin puolin selkeitä onnistuin törmäämään tilanteeseen, jossa yrittäessäni ostaa jotain kone vei minut ilman mitään selityksiä takaisin aloitusruutuun vaikka sen ei olisi niin pitänyt tehdä.
 
Vs: Munkkivuoren raitiotie

Kerran ajoin seutulinjalla Autokeskuksen pysäkille. Jossain Mannerheimintiellä tuli kyytiin vanha pappa, joka kysyi kuljettajalta kadun sijaintia. Kuljettaja ei tiennyt, joten hän otti esille kartan. Sitten kuljettaja etsi sieltä kartasta papan kysymää katua. Asiakkaan palveleminen rupesi kestämään. Matkustajat alkoivat ehdottaa matkan jatkamista. Heidän asiakaspalvelunsa keskeytyi.

Nousin ylös penkistäni ja menin kysymään voinko auttaa. Sitten selvisi että pappa on menossa Vähäntuvantielle. Ohjasin hänet oikeaan taloon. Minäkin mokasin kun en heti mennyt auttamaan. Kuski halusi palvella pappaa. Toisaalta oikein. Minä sitten kirjaimellisesti saatoin kuljettajan asiakaspalvelutehtävän loppuun. Mutta hankala kuljettajan on neuvoa rajoitteiselle ihmiselle kuinka Vihdintie turvallisesti ylitetään ja mennään sitten Vähäntuvantielle.

Bussin 39 kuljettajan ei tarvitse tietää, missä on Käärtipolku tai Rikhard Nymanin tie. Tämä jo pelkästään siksi että linjan kuljettajista joka toisella on äidinkieli joku muu kuin suomi.

Nyt on joissakin busseissa kuljettajilla oma osittainen korotettu pleksi. Sitä kutsutaan turvaohjaamoksi. Se päivä on tulossa, jolloin myös busseissa kuljettajilla on asianmukainen suljettu ja ilmastoitu työtila eli ohjaamo. Se papan palvelu järjestetään sitten toisella tavalla.

Palvelulinjat on oma kokonaisuutensa ja niistä minulla on 99 % positiiviset kokemukset. Mutta tuotteen nimikin sen jo kertoo.

Tässä Salomaan kommentissa oli mielestäni hyvä pointti koska nämä potentiaaliset palvelulinjojen asiakkaat (minäkin 20 vuoden päästä tuleva asiakas) "eksyvät" ties mihin kulkineeseen kyytiin ja sitten alkaa se arpominen mihinkäs sitä oltiin menossa ja olikos rahaa ollenkaan mukana että saisi kyydin maksettua. HSL-alueella (laajemmin katsottuna koko Uudenmaan alueella) tulee lähiaikoina olemaan entistä enemmän iäkästä tai muuten "huonojalkaista" asiakaskuntaa.

Nykyiseltä asuinpaikaltani eräs esimerkki: Hyvinkään keskustasta saman kaupungin "lähiöön" Ridasjärvelle on bussivuoroissa varsin usein ns. huonojalkaisia kanta-asiakkaita. Nykyiset joukkoliikennepalvelut ovat aina korkealattiaisia busseja ja koska kaupunki ei ole muuta tilannut niin palvelutaso on sellainen, että ilman taksia eivät monet nestorit pärjää. Kysynnän ja tarjonnan laki taitaa olla täälläkin?
 
Kuljettajarahastusta pohditaan . Mm tuleeko Raide-Jokerille kuljettajarahastus. Jos joku tietää koska raitiovaunuissa loppuu kuljettajarahastus, niin kertokoon. Ei voi olla oikein vaunuja seisotetaan alle 5 % matkustajaryhmän palvelemiseksi.
 
Kuljettajarahastusta pohditaan . Mm tuleeko Raide-Jokerille kuljettajarahastus. Jos joku tietää koska raitiovaunuissa loppuu kuljettajarahastus, niin kertokoon. Ei voi olla oikein vaunuja seisotetaan alle 5 % matkustajaryhmän palvelemiseksi.

Vuonna 2008 unelmoitiin ratikoiden kuljettajarahastuksen päättyvän parin vuoden kuluttua, eli noin vuonna 2010. Nyt vuonna 2013 rahastuksesta luopumista suunnitellaan aikaisintaan 2016, tämä aikataulu liittyy kai samaanaikaan toteutettavaan taksa -ja lippujärjestelmäuudistukseen. Mitään pitäviä päätöksiä asiasta ei kai kuitenkaan vielä ole, eli aikataulu "elää" jatkuvasti.
 
Tämä on yksi niistä lukuisista raitioliikenteen sujuvuuteen vaikuttavista asioista, joita joku jostain syystä jarruttaa. Tekosyitä on milloin minkäkinlaisia – tuolla lippujärjestelmäuudistuksella, joka tulee myöhästymään reippaasti, ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Muualla maailmassa myydään esimerkiksi pysäkeillä kertalippuja täsmälleen samoista koneista, jotka meillä myyvät parkkilippuja. Aivan sama millainen lippujärjestelmä, sen kun syöttää sinne pari euroa ja saa lipun. Ei se sen vaikeampaa ole. Edes Helsingissä.
 
Tämä on yksi niistä lukuisista raitioliikenteen sujuvuuteen vaikuttavista asioista, joita joku jostain syystä jarruttaa. Tekosyitä on milloin minkäkinlaisia – tuolla lippujärjestelmäuudistuksella, joka tulee myöhästymään reippaasti, ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Mutta ainahan voidaan vedota järjestelmäuudistukseen vaikkei se oikeasti asiaan mitenkään vaikuttaisikaan. Eihän matkakortin nettilataustakaan voida toteuttaa vasta kun uusi lippujärjestelmä on otettu käyttöön. Siis mitä ilmeisimmin aikaisintaan joskus 2017. En tiedä HSL:n tietoteknisistä järjestelmistä mutta ainakin Tampereella kausikortin voi jo ladata netissä.
 
Pitäisiköhän HSL:n perustaa lippukioskeja? Kioskeista saisi 1 ja 10 matkan raitiovaunulippuja sekä toki kaikkia muita lipputuotteita - miksei matkaevästäkin, HSL voisi samalla kontrolloida syömistä jättämällä sotkevat elintarvikkeet pois valikoimista. Kioskit korvaisivat isot yksittäiset isot palvelupisteet toimien "yhden tiskin palvelupisteinä". Samalla ratkaistaisiin odotustilojen olemattomuus, kioskien sisätiloissa saisi istuskella ratikkaa odottaen - ja ratikoita voisi sitten liikennöidä hiljaisempinakin aikoina 15-30 minuutin välein surutta. Lisäksi nämä kioskit toki korvaisivat suurimman osan suunnitelluista automaateista. Ensin toki valjastettaisiin kaikki Helsingin kioskit myymään ratikkalippuja, "infrahan" onkin jo valmiina - ja HSL-kioskeja ripoteltaisiin vain harvakseltaan ja/tai kioskittomille paikoille. Syrjäisimmille spårapysäkeille jäisi "vain" automaatti ja aivan hiljaisimmilla osuuksilla olisi automaatti vain koppipysäkeillä. Muista kioskeista, kuin HSL:n omista, ei saisi toki kaikkia nykyisiä palvelupisteen palveluita, mutta raitiovaunu- ja matkailijalippuja sekä kortin latausta ja ehkä aikataulukirjaa.
 
tämän viestiketjun ensimmäinen viesti on vuodelta 2005. Sen jälkeen keskustellaan kuljettajarahastuksesta luopumiesesta vuosina 2007 ja 2008 sekä 2009.

Johtopäätös on että kuljettajarahastuksesta ei aiotakaan luopua. Tämä vaan kerrotaan meille foorumilaisille jollain asialla joka sen "estää".

Mutta ketkä sitten ovat nämä jarruttajamiehet ja miksi he näin näppärästi onnistuvat joka kerta siirtmään asian hamaan tulevaisuuteen ?
 
Johtopäätös on että kuljettajarahastuksesta ei aiotakaan luopua. Tämä vaan kerrotaan meille foorumilaisille jollain asialla joka sen "estää".

Mutta ketkä sitten ovat nämä jarruttajamiehet ja miksi he näin näppärästi onnistuvat joka kerta siirtmään asian hamaan tulevaisuuteen ?

Tämän minäkin haluaisin tietää. Kuka selvittää?
 
Vs: Kuljettajarahastus, Käteiskassa lisämyyntiä

Olen lukenut lehtikirjoituksen, jossa lipunmyyntiä vaunuissa perusteltiin lisätulolla. En muista enää lehteä, enkä ajatuksen esittäjää. Teoria oli kuitenkin sellainen että rahalla vaunussa myyty lippu olisi lisätuloa. Siis jossain määrin sellaista , mitä ei saataisi , jos lipun joutuisi hankkimaan etukäteen. Mihnin teoria voisi perustua ? Kuvitelma: 35-vuotias työsuhdebemarikuski ottaa lounaalla pari viskiä ja haluaa palata kotiin. Jos lippu olisi vaikea satunnaisellle käyttäjälle hommata, niin hän voisi myös ottaa taksin tai kävellä tai matkustaa pummilla. Tai pyytää työkaverin viemään.

Huono teoria tuokin, mutta keksikää ihmeessä parempi, sillä johonkin täytyy lipunmyynnin kuljettajarahastuksen perustua.
 
Vs: Kuljettajarahastus, Käteiskassa lisämyyntiä

Olen lukenut lehtikirjoituksen, jossa lipunmyyntiä vaunuissa perusteltiin lisätulolla.
Tulee varmaan, koska ilman tuota mahdollisuutta satunnaisesti joku matkustaisi pummilla. Mutta tuo lisätulo tuskin mitenkään riittää kattamaan sitä tappiota, joka syntyy, kun vaunullinen ihmisiä odottaa lipunmyyntitapahtuman ajan (ja mahdollisesti seuraavat valot) pysäkillä.
 
Messuilla tänään halliin oli ajettu runkolinjan bussi sekä kutsuplus-pikkubussi sekä hieman lipunmyyntilaitteitteita. Osastolla HSL:n edustajan kanssa käydyssä keskustelussa tuli selkeästi ilmi, että ei kuljettajarahastusta olla lopettamassa.

Olisikohan parasta alkaa siis elää ajatuksen kanssa, että Helsingissä kuljettajat rahastavat edelleen - raitiovaunuissakin.
 
Tämän minäkin haluaisin tietää. Kuka selvittää?
Paras ratkaisu rahastajat bussiin, Sopvat aikataulut,Päättärillä ehtisi bölsiä, ei tarvisisi syödä kuormasta. Tällä vanhalla tavalla matka sujuu nopeammin ja pysytään aikataulussa. Rahasajalla on ajonaikana selvittää lippuongelmat, eli pysähdykset pysäkeillä lyhenisivät. ex kuski
 
Takaisin
Ylös