Kuljettajarahastus

Tietenkin ne brändätään joksikin muuksi. Katuratikat ovat selkeästi oma tuotteensa, pysyy ykkösvyöhykkeellä ja voi olla ilmainen. Esikaupunkien pikaspårat voivat hyvin pysähdellä sen verran harvoin, että joka tolpalle riittää automaatti -tai jopa olla niin tilavia, että automaatti voi olla kyydissäkin.

Tässä vain on se mielenkiintoinen juttu, että keskusta-alueen linjakilometrit ovat ratikkaliikenteen kaikkein kalleimmat. Ne nimittäin määräävät koko linjan kustannustason.

Selitys on yksinkertainen: Kuten mikä tahansa liikenneväline, ratikkakin joudutaan mitoittamaan huippukuorman perusteella. Ratikkaliikenteen tunnusomainen piirre taas on se, että sen kuormitusprofiilia dominoivat lyhyet matkat keskustassa. Mitä suurempi niiden osuus on sen suurempi osa raskaasta kapasiteetista kulkee vajaakuormalla muun osan linjasta. Mitä edullisemmaksi keskustan ratikkaliikenne tehdään, sen suurempi investointi siis joudutaan tekemään tyhjien jakkaroiden kuljettamiseen. Siksi pitää olla jokin insentiivi sille, että kuljetaan Stokkalta Sokokselle jaloin.

Yleinen näköharha on, että "reiluinta" on veloittaa hinta, joka on suoraan verrannollinen matkan pituuteen. Näinhän ei ole, vaan melkoinen osa julkisen liikenteen kustannuksista ei tule itse liikennöinnistä vaan liikennevalmiuden ylläpidosta. Tässä suhteessa julkinen liikenne on konseptimielessä sukua vesilaitokselle, jonka kuluista 1% tulee vedestä ja 99% veden toimitukseen liittyvästä yleisestä infrastruktuurista.
 
Yleinen näköharha on, että "reiluinta" on veloittaa hinta, joka on suoraan verrannollinen matkan pituuteen. Näinhän ei ole, vaan melkoinen osa julkisen liikenteen kustannuksista ei tule itse liikennöinnistä vaan liikennevalmiuden ylläpidosta.

Sekin on toki huomioitava, että suurin osa kaupunkiliikenteen muuttuvista kustannuksista on aikaan perustuvia ja kuljetulla matkalla on pienempi merkitys kuin käytetyllä ajalla.
 
Tosin koska raitiovaunu on hidas, se voitaisiin aivan hyvin muuttaa ilmaispalveluksi. Varsinkin, kun muun joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat palvelun laatuun suhteutettuna kovat. Jos kaikki spåraliikenne mahtuu ykkösvyöhykkeen sisään, siinä maksettua kahden vyöhykkeen minimihintaa ei oikeasti voi edes perustella millään.

Se, että uudessa vyöhykemallissa pitää aina ostaa kahden vyöhykkeen verran matkaa, on pääasiassa keskustassa liikkuvalle kerta kaikkisen typerä eikä siinä ole kuin rahastuksen makua. Siitä huolimatta en raitiovaunuissakaan kannattaisi ilmaismatkustamista.
 
Sekin on toki huomioitava, että suurin osa kaupunkiliikenteen muuttuvista kustannuksista on aikaan perustuvia ja kuljetulla matkalla on pienempi merkitys kuin käytetyllä ajalla.

Ja muuttuvienkin kustannusten arvioinnissa keskeisimpänä tekijänä on poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Kun sopivasti yhdessä kohdassa lasketaan nousuja ja toisessa matkoja, voidaan todistaa melkein mitä tahansa.
 
Se, että uudessa vyöhykemallissa pitää aina ostaa kahden vyöhykkeen verran matkaa, on pääasiassa keskustassa liikkuvalle kerta kaikkisen typerä eikä siinä ole kuin rahastuksen makua.

Onko uuden vyöhykemallin hinnat jo päätetty? Kirjoituksesi perusteella kun vaikuttaa siltä, että tiedät uuden kahden vyöhykkeen lipun olevan kalliimpi kuin nykyinen Helsingin sisäinen.
 
No höh. Jos kuljettajarahastuksesta ei voi kokonaan luopua, eikö sitä voisi ainakin nopeuttaa sillä, että kuljettaja ei antaisi enää vaihtorahaa? Parantaisi siinä sivussa myös HSL:n taloutta.
 
No höh. Jos kuljettajarahastuksesta ei voi kokonaan luopua, eikö sitä voisi ainakin nopeuttaa sillä, että kuljettaja ei antaisi enää vaihtorahaa? Parantaisi siinä sivussa myös HSL:n taloutta.

Tämä olisi kannatettava asia mutta ei kai sitäkään uskalleta toteuttaa.
 
Osastolta Suomi on lamansa ansainnut. Arktisessa tietoyhteiskunnassa kaikki toimii, mutta mikään ei onnistu.
 
Eikä kellekään ole missään vaiheessa tullut mieleen, että kun käteismaksu nytkin toimii, niin automaattikin voisi olla puhdas käteisautomaatti – jos siis nielemme selityksen siitä, miten tunnusluvun suojaamisesta jotenkin voisi kaikista maailman ratikkakaupungeista juuri Helsingissä tulla ylitsepääsemätön ongelma.

Eikö siellä HSL:ssä nyt keksitä mitään luovempaa keinoa päästä ratikkamatkustajista eroon?
 
Eikä kellekään ole missään vaiheessa tullut mieleen, että kun käteismaksu nytkin toimii, niin automaattikin voisi olla puhdas käteisautomaatti

Kolikkojen tyhjenteleminen automaateista on tietty so last millennium. Tavallaan ymmärränkin tuon, eli ei haluta ostaa laajaa systeemiä valmiiksi vanhentunutta tekniikkaa. Etälukemisen mahdottomuutta sen sijaan en suostu ymmärtämään, jos se kerran toimii joka paikassa muualla paitsi arktisissa erityisolosuhteissa.
 
Kolikkojen tyhjenteleminen automaateista on tietty so last millennium. Tavallaan ymmärränkin tuon, eli ei haluta ostaa laajaa systeemiä valmiiksi vanhentunutta tekniikkaa. Etälukemisen mahdottomuutta sen sijaan en suostu ymmärtämään, jos se kerran toimii joka paikassa muualla paitsi arktisissa erityisolosuhteissa.

Veikkaisin tämän menneen niin, että HSL kysyi, onnistuuko maksaminen ilman, että PIN-koodia koskaan laitetaan, Nets (entinen Luottokunta) vastasi reaktiona "ei", koska tällä hetkellä systeemiin on laitettu tuo tietyin välein kysyvä PIN-koodi ja HSL tyytyi siihen.

Jos olen oikein ymmärtänyt, myös Lontoossa homma alkoi noin. Mutta TfL ei tuohon tyytynyt vaan neuvotteli kortinantajien kanssa ja kehittelis ratkaisua, kunnes sinne saatiin toimiva ratkaisu.

Mitään säädöstä tai periaatteelista estettähän noissa lähimaksuratkaisuissa ei ole sen suhteen, että ne eivät koskaan kysyisi tunnuslukua joukkoliikenneautomaateissa (näin on esim. Lontoossa). Kyse on vain siitä, mitä Nets on omiin käytäntöihinsä määritellyt systeemin toimintaperiaatteista - ja siitä kuinka tiukasti se niistä pitää kiinni.
 
Tämä olisi kannatettava asia mutta ei kai sitäkään uskalleta toteuttaa.

Tämä on jossain kaupungeissa käytössä ja on erinomainen nopeuttaja. Eihän se lipun tulostukseen se aika tuhraannu vaan siihen että kuljettaja kaivelee vaihtorahoja.
 
Takaisin
Ylös