Kuljettajarahastus

Tätä lähijunien lipunmyynnin korvaamista tehokkaammalla tarkastustoiminnalla olen jo aiemmin ehdottanut toisessa viestiketjussa, ainakin ruuhkaisessa M-junassa konduktöörin eteneminen saattaa olla niin hidasta että Helsingistä lähdettäessä saatetaan olla jo Pohj.-Haagan kohdalla ennen kuin viimeisellä Helsingistä tulleella matkustajalla on mahdollisuuus ostaa lippu konnarilta! Konduktööreistä tulisi luopua ainakin metromaisilla linjoilla A,-I,-ja M.
Yksi ongelma noissa HSL:n lipunmyyntiautomaateissa tällä hetkellä on, suurinpaan osaan automaateista ei käy kuin muoviraha! Käteisellä maksamisesta automaateissa luovuttiin sen jälkeen kun automaatteja alettiin murtamaan auki ja edelleenkään käteismaksu ei taida onnistua kuin harvoilla keskustan automaateilla.

Siitä saavat jotkut syyttä itseään, mitäs ryöstivät nyt kaikki saavat rangaistuksen. Ei suomessa voi mitään tehdä tai olla, kaikki rikotaan tai ryöstetään. :cry:

Miksi kovat penkit busseissa: Siksi että pehmeät penkit rikottaisiin heti.
Miksi setelit eivät käy automaatissa: Siksi että muuten ne ryöstettäisiin.
Miksi kuljettajarahastus: Siksi että muuten entistä suurempi määrä kulkisi maksamatta.
Miksi ei ole kaksikerrosbusseja: Toinen kerros olisi ensimmiäisen käyttöpäivän jälkeen nin huonossa kunnossa että bussi olisi korjaamolla pari viikkoa.

Ja listaa voisi jatkaa vaikka miten pitkälle
 
Vaikka tuore kuljettajarahastusraportti päätyy hyvään lopputulokseen, niin koko raportin tilkkutäkkimäinen lähtökohta on hölmö. Vähän sama kuin jos housunpolvessa on läpimitaltaan 5 cm reikä, ja siihen tarjoaisi ratkaisuksi 3 cm läpimitallista paikkaa evästyksellä että saahan sillä osan paikattua.

Kuljettajarahastuksen poisto itsessään, ilman muita toimenpiteitä, vaikuttanee rv-liikenteeseen korkeintaan marginaalisesti. Se on, tai sen pitäisi olla, ehdottomasti osa suurempaa toimenpiteistöä. Ei ole järkevää pistää resursseja siihen, että tehdään 70 sivun mittainen raportti, jonka lopputulos noin vähän kärjistettynä on, että rv-liikenne nopeutuu 1% ja tuo säästäisi 1% liikennöintikuluissa, mutta automaatit maksavat enemmän.

Asia on ehdottomasti nähtävä seuraavanlaisen myönteisen noidankehän osana:

Kun kuljettajarahastus poistetaan ja kalusto yhdenmukaistetaan (vähintään yksi matala sisäänkänyti joka vaunussa), pysäkkiaikojen hajonta pienenee olennaisesti. Kun pysäkkiaikojen hajonta pienenee, voidaan liikennevaloetuuksia tehostaa merkittävästi. Tämä ei koske ainoastaan sellaisia valoja, jotka ovat heti pysäkin yhteydessä, vaan vaikutus heijastuu seuraaviinkin risteyksiin. Mitä tarkemmin vaunun kulkua voidaan ennustaa ja mitä vakioidumpaa tuo kulku on, sitä tehokkaammat etuudet ja sitä korkeampi matkanopeus.

Toisin sanoen on niin, että kuljettajarahastus on yksinkertaisesti pakko lopettaa, jotta liikenteen merkittävä nopeuttaminen valoetuuksia tehostamalla on ylipäätään mahdollista.

Tuon kaiken perustelemiseksi ei tarvita 70-sivuista raporttia, vaan puolen sivun esityslistateksti.

Vieläpä paikassa, jossa on lippuautomaatti eikä ole pitkä matka Rautatieaseman automaateille.

Kuka sitä automaattia löytää jostain kaukaa talon takaa ja katoksen alta? Metroasemien ja Lasipalatsin pysäkin automaatteja lukuunottamatta lippuautomaatien sijoituspaikat ovat ihan outoja. Veikkaan, että sijoitusperusteena on ollut se, minne saadaan sähkö helpoiten tai missä ilkivaltaa olisi vähiten eikä suinkaan se, missä matkustajan olisi mukavinta ja helpointa automaattia käyttää.

Messukeskuksen automaatti on jonkun pyörärampin alla piilossa paikassa, jonne kukaan ei takuulla mene edes vahingossa. Elielin automaatin ja 15A:n pysäkin välissä on talo. Kuka 15A:n matkustaja menee huvikseen palloilemaan jonnekin kapakkarakennuksen taakse, jos siellä vaikka sattuisi olemaan lippuautomaatti?

Jos halutaan, että automaatteja käytetään, niiden pitää olla pysäkillä, pysäkkitolpan vieressä.

Voisi olla niin kuin Lontoossa, että keskustan alueella tai paikoissa missä liput on mahdollista ostaa ennakkoon, ei olisi kuljettajalipunmyyntiä.

Tuo on liian monimutkaista. Joko kuljettaja myy lippuja tai sitten ei. Eihän kaikki bussinkuljettajat edes muista, millä pysäkeillä niiden pitäisi pysähtyä, miten ne voisi muistaa, missä ne saa myydä lippuja ja missä ei? Saatikka sitten matkustajaparka, jonka pitäisi ruveta opettelemaan jotain listaa lipunmyyntipysäkeistä ja lipunmyynnittömistä pysäkeistä.

Lisäksi kannatan sitä, että matkakortilla voi ostaa matkoja "velaksi" vaikka 3 euroon saakka - Takaisinmaksu suoriutuisi latauksen yhteydessä -arvolipuista vähentyisi velka ladattavasta summasta ja aikalipussa pitäisi maksaa velka pois ostetun ajan lisäksi. Jos velkaa ei maksaisi, se ei johtaisi toimenpiteisiin mutta matkakorttia ei toki voi käyttää jos siihen ei lataa lisää aikaa/arvoa. Ja uusi kortti maksaa enemmän.

Tämä on käytäntö esim. Bay Arean uudella Clipper-kortilla.

Lisäksi tuohon I-Tuovisen havaintoon 15A-linjan lipunostajista; mun mielestä ei olisi matkustajalta liikaa vaadittu tasarahan varaaminen. Itse kun matkustelen busseilla tai ratikoilla, matkustan kertalipuilla ja aina koitan ottaa tasasumman valmiiksi. Havaintojeni mukaan moni muukin tekee niin, mutta ei tosiaan kaikki. Aikaa palaa ihan turhaan.

Kyllä se on liikaa vaadittu. Niistä 15A:n matkustajista, jotka Elielillä ostaa kertalipun, ei kukaan ole helsinkiläinen. Jos olisi, kertalippu olisi ostettu jo kotipysäkillä tai matka maksettaisiin matkakortilla. Ei-helsinkiläiseltä ei voi olettaa, että hän tietäisi, mitä kertalippu maksaa. Minulla ei ole hajuakaan siitä, mitä maksaa kertalippu Tallinnassa, Tampereella, Tukholmassa tai ylipäätään missään muuallakaan, eikä ole kohtuullista olettaa, että tuollainen pikkujuttu otetaan selville ennen matkaa. Kyllä se selviää sitten, kun automaatti tai kuljettaja pyytää rahaa.

Jenkeissä on tavanomaista, että bussissa voi maksaa kertamatkan kolikoilla (joskus myös $1 setelillä), mutta vain tasarahalla. Ekstraakin saa tietysti maksaa, jos tasarahaa ei ole. Kokemukseni useastakin kaupungista on, ettei tuo todellakaan jouduta matkantekoa, sillä kertamaksun maksajia on suhteellisesti valtava osa kaikista matkustajista. Harvoin systeemi kuitenkaan aiheuttaa hankaluuksia, sillä kertamaksun suuruus tiedetään ja maksajalla on raha valmiina bussiin noustessa.

Minusta näistä kaikista ehdotuksista paistaa läpi se, että ne ovat sellaisten matkustajien tekemiä, jotka itse käyttävät joukkoliikennettä säännöllisesti ja tottuneesti. Mutta kun kertalippulaisten kanssa haaste on juuri päinvastainen: täytyy kyetä palvelemaan niitä, jotka käyttävät joukkoliikennettä satunnaisesti tai ehkäpä vain jokusen yksittäisen kerran elämässään. Silloin ei voi tehdä matkustajan kykenemisestä ja oivaltamisesta samantyyppisiä oletuksia kuin voidaan tehdä vaikkapa kausilippulaisesta. Kun vielä suht iso osa lipputuloista saadaan kalliista kertalipuista, on kertalippujen myynti nähtävä asiakaspalvelutapahtumana, joka on tehtävä mahdollisimman vaivattomaksi ja helpoksi. Silloin se käytännössä tarkoittaa lipun ostamista joko kuljettajalta tai selkeästä, käyttöliittymältään yksinkertaisesta automaatista (jollainen nykyinen ns. monilippuautomaatti ei todellakaan ole).
 
Viimeksi muokattu:
Jenkeissä on tavanomaista, että bussissa voi maksaa kertamatkan kolikoilla (joskus myös $1 setelillä), mutta vain tasarahalla. Ekstraakin saa tietysti maksaa, jos tasarahaa ei ole. Kokemukseni useastakin kaupungista on, ettei tuo todellakaan jouduta matkantekoa, sillä kertamaksun maksajia on suhteellisesti valtava osa kaikista matkustajista. Harvoin systeemi kuitenkaan aiheuttaa hankaluuksia, sillä kertamaksun suuruus tiedetään ja maksajalla on raha valmiina bussiin noustessa.
Tuossa on kyllä se kätevyys että kuski vain katsoo että rahaa on tarpeeksi ja heittää rahat vaikka pussiin. Jos joku maksaa 20e setelillä niin maksakoon, vaihtorahaa ei anneta. Näin myös vältytään rahojen lajittelemiselta, vaihtorahan laskemiselta ja raharenkiryöstöiltä (pussia voi pitää jalkatasossa matkustajien ulottumattomissa)
 
Tuossa on kyllä se kätevyys että kuski vain katsoo että rahaa on tarpeeksi ja heittää rahat vaikka pussiin. Jos joku maksaa 20e setelillä niin maksakoon, vaihtorahaa ei anneta. Näin myös vältytään rahojen lajittelemiselta, vaihtorahan laskemiselta ja raharenkiryöstöiltä (pussia voi pitää jalkatasossa matkustajien ulottumattomissa)

Tuo on tehty niin, että rahat menee suoraan lippaaseen, johon kuljettajalla ei edes ole pääsyä. Eli tiputat rahat koloon, kun niitä on tarpeeksi, kuuluu merkkiääni ja sitten astut käytävällä eteenpäin. Kuljettaja ei tee muuta kuin seuraa, ettei kukaan livahda merkkiäänittä ohitse.

Silloin bussia ei voi ryöstää eikä kuljettajan tarvitse käsitellä rahaa lainkaan. Lippaat tyhjennetään keskitetysti varikolla.

Tulipa muuten mieleen, että meillä maksetaan ainakin ratikkapuolella rahastuslisää. Se otettiin käyttöön, kun rahastajat jäivät pois ja kuljettajat (kaiketi vastentahtoisesti) valjastettiin lipunmyyjiksi. Mitenköhän ay-liike mahtaa suhtautua rahastuslisän poistumiseen?
 
Nimimerkki "339-DF":n edellä kuvailemaa "kuljettajarahastusta" olen itse tavannut mm. kaikissa Kiinan suurkaupungeissa sekä Brittein saarilla.
 
Jos halutaan, että automaatteja käytetään, niiden pitää olla pysäkillä, pysäkkitolpan vieressä.
Vielä parempi on vaunuissa sisällä, niin ilkivaltakorttikin saadaan pelattua pois. Lisäksi sitten niillä tietyillä pysäkeillä joilta vaunut tulevat usein täyteen liputtomia, on sitten syytä olla automaatit.

Tulipa muuten mieleen, että meillä maksetaan ainakin ratikkapuolella rahastuslisää. Se otettiin käyttöön, kun rahastajat jäivät pois ja kuljettajat (kaiketi vastentahtoisesti) valjastettiin lipunmyyjiksi. Mitenköhän ay-liike mahtaa suhtautua rahastuslisän poistumiseen?
Tarkoitatkohan nivellisää? Kuljettajien enemmistö varmasti myy mielellään pois lipunmyyntitehtävänsä, mutta AY-liikkeestä on kyllä todella vaikea sanoa, heidän mielipiteensä ei aina ole yhtä kuin kuljettajien mielipide.
 
Vielä parempi on vaunuissa sisällä, niin ilkivaltakorttikin saadaan pelattua pois.

Ilman muuta. Se on halvempaakin, kun pysäkkejä on aina paljon enemmän kuin vaunuja. Viittasin nykytilaan, jossa joillain pysäkeillä, tai pikemminkin niiden tuntumassa, on automaatteja ja niiden käyttö on ikään kuin vapaaehtoista.

Tarkoitatkohan nivellisää? Kuljettajien enemmistö varmasti myy mielellään pois lipunmyyntitehtävänsä, mutta AY-liikkeestä on kyllä todella vaikea sanoa, heidän mielipiteensä ei aina ole yhtä kuin kuljettajien mielipide.

Mun mielestä pitäisi olla joku rahastuslisäkin. Mutta olisikohan niin, että se on leivottu sitten peruspalkkaan mukaan jossain vaiheessa? Pitäisi kai kysyä joltain, joka oli töissä jo 70/80-lukujen taitteessa. Jos tuollaista rahastuslisää ei enää ole (jos on koskaan ollutkaan), niin sitten on ainakin yksi hidaste vähemmän.
 
Tarkoitatkohan nivellisää? Kuljettajien enemmistö varmasti myy mielellään pois lipunmyyntitehtävänsä, mutta AY-liikkeestä on kyllä todella vaikea sanoa, heidän mielipiteensä ei aina ole yhtä kuin kuljettajien mielipide.
Mikä oikeuttaa raitiovaununkuljettajat nivellisään? Bussinkuljettajilla peruuttaminen voi olla jo hyväksyttävä syy (sekin voitaisiin poistaa rakentamalla terminaalit ja varikot hyvin, kuten esim. Tallinnassa.) Mutta entäs raitiovaunut?
 
Tuossa on kyllä se kätevyys että kuski vain katsoo että rahaa on tarpeeksi ja heittää rahat vaikka pussiin. Jos joku maksaa 20e setelillä niin maksakoon, vaihtorahaa ei anneta. Näin myös vältytään rahojen lajittelemiselta, vaihtorahan laskemiselta ja raharenkiryöstöiltä (pussia voi pitää jalkatasossa matkustajien ulottumattomissa)

Tämähän on ongelma jo nyt kun jotkut haluaisivat maksaa 50e seteleillä. Kyllähän se toki on niin että jos maksuväline on käteinen niin kaikki yhden sentin ja viidensadan euron välillä pitää käydä maksuvälineenä etenkin kun vaunuissa ei ole mitään lappuja että yli 20e seteleillä ei voi maksaa. Olisiko tuollaiset lappuset edes laillisia?
 
Tämähän on ongelma jo nyt kun jotkut haluaisivat maksaa 50e seteleillä. Kyllähän se toki on niin että jos maksuväline on käteinen niin kaikki yhden sentin ja viidensadan euron välillä pitää käydä maksuvälineenä etenkin kun vaunuissa ei ole mitään lappuja että yli 20e seteleillä ei voi maksaa. Olisiko tuollaiset lappuset edes laillisia?
Ovat, sillä lain mukaan asiakkansa saa valikoida. HSL valikoisi vain ne, jotka eivät maksa vaikka 50-senttistä pienemmällä rahalla. Jos vaihtorahaa ei anneta, on ihan sama jos matkustaja maksaa sen 50e, se on sitten sen matkan hinta. Jos annetaan, 20e maksimina on hyvä.
 
Nyt en muista, onko tämä määräys vai suositus, mutta joka tapauksessa liikkeenharjoittaja saa ottaa vastaan vain tiettyjä euroseteleitä ja kolikoita, jos tahtoo, mutta silloin siitä pitää ilmoittaa kirjallisesti kassalla tai liikkeen ovessa tai muuten selkeässä paikassa. Liikennevälineissä näitä ilmoituksia ei taida missään olla, eikä tuo homma toimi muuallakaan, esim. pikkusenttejä kieltäytyy yks sun toinen puoti vastaanottamasta, vaikkei siitä mitään ilmoitetakaan.
 
Nyt en muista, onko tämä määräys vai suositus, mutta joka tapauksessa liikkeenharjoittaja saa ottaa vastaan vain tiettyjä euroseteleitä ja kolikoita, jos tahtoo, mutta silloin siitä pitää ilmoittaa kirjallisesti kassalla tai liikkeen ovessa tai muuten selkeässä paikassa. Liikennevälineissä näitä ilmoituksia ei taida missään olla, eikä tuo homma toimi muuallakaan, esim. pikkusenttejä kieltäytyy yks sun toinen puoti vastaanottamasta, vaikkei siitä mitään ilmoitetakaan.

Kyllähän näistä matkustajille kerrotaan erilaisissa oppaissa ja vaikka aikataulukirjassa, myös HSL:n kotisivuilla:
http://www.hsl.fi/FI/matkustajanopas/mikajamista/Sivut/default.aspx
Lainaus:
"Kun ostat lipun kuljettajalta, varaa sitä varten sopivaa rahaa, mieluiten tasaraha. Kuljettajalla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan 20 euroa suurempaa seteliä."
Ovatko nämä sitten "muuten selkeitä paikkoja" on eri juttu.
 
Minusta olisi hyvä jos kuljettajan kopin plekseihin laitettaisiin johonkin tarra missä on kaikkien maksuvälineenä käyvien kolikoiden ja setelien kuvat. Siihen hinnaston viereen. Tällaista ei kuitenkaan ole, joten matkustaja voi minusta hyvin olettaa että kaikki käteinen käy. Niinkin voi käydä helposti että automaatista ei saa kuin 50e seteleitä. Mitäs sitten tehdään? On aika kohtuutonta olettaa että asiakkaan pitää itse rikkoa raha jossain kioskilla ja ostaa samalla jotain tarpeetonta kun kioskit eivät suostu rahaa vaihtamaan.
 
Takaisin
Ylös