Raitiovaunujen liikennevalo-ohjaus Aleksis Kiven kadulla

Antero Alku

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
7,552
Havaitsin tänään n. 17:10, että Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun risteyksessä raitiotien suuntaan Hakaniemi paloi liikennevalotolpassa yhtä aikaa raitiovaunun aja-opastin ja autojen aja-opastin. Eli raitiovaunulla oli lupa ajaa autojen vasemmalta puolelta autojen eteen. Molemmissa opastimissa vilkkui HELMI-valo.

Onko risteyksen valo-ohjaus todellakin tehty näin vai onko kyseessä häiriötilanne?

Mainittakoon, että hieman ennen tätä tapahtumaa Sturenkadun pohjoispuolella olevalla pysäkillä oli peräkkäin koeajossa ollut vaunu (olikohan 86) ja sen perässä linjan 9 vuorovaunu, suuntaan Hakaniemi. Koeajovaunu ajoi Sturen yli kohti em. risteystä ilmeisesti vuorovaunun vihreällä HELMI-valon vilkkuessa. Heti koeajovaunun mentyä HELMI-valo sammui ja opaste vaihtui seis-asentoon. Kun olin Flemarin risteyksen kohdalla, vuorovaunu oli tulossa mutta aika kaukana vielä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Havaitsin tänään n. 17:10, että Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun risteyksessä raitiotien suuntaan Hakaniemi paloi liikennevalotolpassa yhtä aikaa raitiovaunun aja-opastin ja autojen aja-opastin. Eli raitiovaunulla oli lupa ajaa autojen vasemmalta puolelta autojen eteen. Molemmissa opastimissa vilkkui HELMI-valo.

Onko risteyksen valo-ohjaus todellakin tehty näin vai onko kyseessä häiriötilanne?

Kuvailustasi ei käynyt ilmi, minkä ajosuunnan autoliikenteellä vihreä oli. Ratikka kääntyy Aleksis Kiven kadulta Flemarille (oikealle) samalta kaistalta autojen kanssa. Tällöin ei ole konfliktin vaaraa.

Tuossa mainitussa risteyksessä ei ole missään ajosuunnassa raitioliikenteellä omaa kaistaa.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Kuvailustasi ei käynyt ilmi, minkä ajosuunnan autoliikenteellä vihreä oli.

Anteron kuvauksesta päätellen hän tarkoittaa sitä tolppaa, jossa opastin antaa ratikalle luvan kääntyä AKK:lta oikealle Flemarille ja autoille luvan ajaa AKK:ta suoraan taikka kääntyä Flemarille (ja ehkä siinä saa kääntyä vasemmallekin, en muista). Siinä on säännönmukaisesti yhtäaikainen ajolupa sekä autoille että ratikoille, kuitenkin niin, että se autojen ajolupa on huomattavasti pitempi.

Se, mitä minä en ole ymmärtänyt, on, miksi ratikalle pitää erikseen olla opastin. Muistelen KSV:ltä joskus kerrotun, että asetus lähtee siitä, että ratikka ajaa autojen valoilla ja jos ei se ole mahdollista, ratikat ohjataan omilla valoilla. No, tuossa risteyksessä ratikat kulkisivat sujuvammin autojen valoilla, vaikkain sitten Flemarin ylittävillä jalankulkijoilla palaisi samaan aikaan vihreä. Eli eiköhän tuossakin valojen ole tarkoitus vain hidastaa tarpeettomasti ratikkaliikennettä.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Anteron kuvauksesta päätellen hän tarkoittaa sitä tolppaa, jossa opastin antaa ratikalle luvan kääntyä AKK:lta oikealle Flemarille ja autoille luvan ajaa AKK:ta suoraan taikka kääntyä Flemarille (ja ehkä siinä saa kääntyä vasemmallekin, en muista). Siinä on säännönmukaisesti yhtäaikainen ajolupa sekä autoille että ratikoille, kuitenkin niin, että se autojen ajolupa on huomattavasti pitempi.

Se, mitä minä en ole ymmärtänyt, on, miksi ratikalle pitää erikseen olla opastin. Muistelen KSV:ltä joskus kerrotun, että asetus lähtee siitä, että ratikka ajaa autojen valoilla ja jos ei se ole mahdollista, ratikat ohjataan omilla valoilla. No, tuossa risteyksessä ratikat kulkisivat sujuvammin autojen valoilla, vaikkain sitten Flemarin ylittävillä jalankulkijoilla palaisi samaan aikaan vihreä. Eli eiköhän tuossakin valojen ole tarkoitus vain hidastaa tarpeettomasti ratikkaliikennettä.

Missään risteyksessä ei kai nykyään pala jalankulkijoille vihreää valoa raitiovaunun samaan aikaan kääntyessä ko. suojatien yli. Onkohan se määräysten mukaan sallittuakaan? Aikanaanhan tällainen risteys oli esim. Mäkelänkatu - Sturenkatu kun vaunu kääntyi Koskelasta päin tullessaan Mäkelänkadulle Käpylään tai toista päin.
PS Todellisuudessa kyllä nykyään jalankulkijoille palaa yhtaikaa vihreä kääntyvän vaunun kanssa koska ne eivät ehdi suojatien yli ennen valojen vaihtumista jalankulkijoille vihreiksi.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Anteron kuvauksesta päätellen hän tarkoittaa sitä tolppaa, jossa opastin antaa ratikalle luvan kääntyä AKK:lta oikealle Flemarille ja autoille luvan ajaa AKK:ta suoraan taikka kääntyä Flemarille (ja ehkä siinä saa kääntyä vasemmallekin, en muista). Siinä on säännönmukaisesti yhtäaikainen ajolupa sekä autoille että ratikoille, kuitenkin niin, että se autojen ajolupa on huomattavasti pitempi.

Ja jos jollekin ei vielä selvinnyt, niin kyseisen risteyksen ylityksessä on Flemarin eri ajosuunnilla eri aikaan vihreät.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Missään risteyksessä ei kai nykyään pala jalankulkijoille vihreää valoa raitiovaunun samaan aikaan kääntyessä ko. suojatien yli. Onkohan se määräysten mukaan sallittuakaan?

Olisikohan taas yksi näitä virkamieskammioissa itse keksittyjä, määräyksiin perustumattomia ohjeita, joilla saadaan kurjistettua raitioliikennettä? Seuraavaksi voisi kieltää samaan suuntaan ajavien autojen ja raitiovaunujen yhtäaikaiset ajoluvat, niin saataisiin vaikkapa Manskun liikennettä taas hidastettua. Ensin autoille pitkä vihreä, sitten ratikoille lyhyt nuolivalo. Oi onnea.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Olisikohan taas yksi näitä virkamieskammioissa itse keksittyjä, määräyksiin perustumattomia ohjeita, joilla saadaan kurjistettua raitioliikennettä?
Eikö ole pelkästään raitioliikenteen suvujuuden etu, ettei ratikan tarvitse jäädä odottamaan kadun yli suojatietä pitkin maleksivia jalankulkijoita? Koska näin pitäisi tehdä, jos vihreä valo olisi kummallekin yhtä aikaa.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Eikö ole pelkästään raitioliikenteen suvujuuden etu, ettei ratikan tarvitse jäädä odottamaan kadun yli suojatietä pitkin maleksivia jalankulkijoita? Koska näin pitäisi tehdä, jos vihreä valo olisi kummallekin yhtä aikaa.

Ei se Helsingin jalankulkijamäärillä ole sitä. Tuossakin kohdassa muistelen homman menevän niin, että ratikka ylittää AKK:n, pysähtyy Flemarin valoihin, odottaa autojen ja jalankulkijoiden vihreän (oliko jopa niin, että pahimmillaan siellä sporan takana on autoja, joilla olisi vihreä ja jotka hermostuvat kun eivät pääse, ja sitten kun on siinä tovi odoteltu niitä autoja, jotka eivät pääse ratikan blokkaaman risteyksen yli ja niitä jalankulkijoita, joita ei ole, niin sitten annetaan ratikalle nuoli. Kokonaisuutena nykymalli on hitaampi ja vähemmän sujuva vaihtoehto. Kaivokadun jalankulkijamäärät onkin sitten eri juttu.

Turvallisinta on tietysti sellainen liikenne, jossa kaikki valot palavat ikuisesti punaisella ja nopeusrajoitus on 0 km/h.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Ysin reitti Sturenkadun ja Karhupuiston välillä on muuten hyvä esimerkki yhdestä Helsingin liikennesuunnittelun keskeisimmästä ongelmasta, eli siitä että valot ovat liikenteenohjauksen viisasten kivi, muita keinoja ei juuri käytetä. Mainitulla välillä on kolme valo-ohjattua risteystä, joista jokainen toimisi paremmin ja sujuvammin ilman valoja. Mutta valot on oltava, koska katuja ei ole tarkoitettu läpiajoliikenteeseen ja jos valot ja niiden tuoma hidastusmomentti poistettaisiin, kasvaisi läpiajoliikenne merkittävästi. Harjoitettuun käytäntöön sopii hyvin yhteen se, että jokaisessa risteyksessä on päästävä kääntymään jokaiseen suuntaan. Tällöin vaiheita piisaa ja liikenne on varmasti niin hidasta, ettei läpiajo noita katuja pitkin tule mieleen kuin masokistille.

Ongelma sitten on se, että liikenne on hidasta kaikille, myös niille, jotka ovat matkalla alueelle tai niille, jotka yrittävät päästä alueen läpi joukkoliikenteen kyydissä.
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Joku on myös joskus jossain todennut, että se on turvallista. Kun ei ole valoja, voi tulla enemmän onnettomuuksia. Se on varmaan tottakin, mutta suhteellisuudentaju näissä pettää joskus aika pahasti.

Mä laskin nopeasti Sturenkadulta Karhupuistoon viidet valot: Sture/AKK, AKK/Flemari, Flemari/Hesari, Hesari/Helsinginkuja ja Hesari/Kaarle. Näistä ei mikään ole kytkyssä ainakaan ratikoiden kannalta eikä oikein autojenkaan. Erityisesti huvittaa se Helsinginkujan risteyksen valoissa seisoskelu. Kai ylimääräisellä saastutuksellakin joku arvo on?
 
Vs: Raitiovaunuhavaintoja - elokuu 2014

Joku on myös joskus jossain todennut, että se on turvallista. Kun ei ole valoja, voi tulla enemmän onnettomuuksia. Se on varmaan tottakin, mutta suhteellisuudentaju näissä pettää joskus aika pahasti.
Kyllä vain. Joskus monta vuotta sitten eräänä kesäsunnuntaina tulin polkupyörällä Vantaalla Peltolantien ja Osmankäämintien valo-ohjattuun risteykseen. Luonnollisesti kyseisessä risteyksessä on kevyelle liikenteelle painonapit (yksi niistä on hieman ihmeellisessä paikassa eli muutaman metrin päässä itse suojatiestä). Noh, liikennevalot ovat päällä ja tunnollisena painoinkin sitten nappia saadakseni vihreätä valoa. Siinä, kun odottelin vihreätä valoa ja katselin ettei missään suunnassa näy muuta liikennettä - Peltolantien molempiin suuntiin on vieläpä näkyvyyttä aika pitkälle, kävi mielessä kyseisten liikennevalojen tarpeellisuus. Laitoinkin sitten Vantaan kaupungille palautetta, onko liikennevalojen päällä pitäminen tarpeellista ihan jokaisena vuorokauden aikana. Saamani palaute oli juuri tuo "jos valot eivät olisi päällä, tulisi onnettomuuksia". ;)

Samoihin aikoihin Vantaan Tammistossa oli toisaalta eräät liikennevalot riippulukolla lukitun portin edessä... (Tuo paikka on sittemmin muutettu uudelleenrakentamisen vuoksi.)

Ja mitä tulee itse raitioliikenteen liikennevaloihin, niin itse näkisin mielelläni enemmänkin lasipalatsin ja Sokoksen välissä olevan kaltaisia joustavampia liikennevaloja.
 
Tuossa tosiaan riittäisi pelkkä autoilijoiden opastin. RV-opastinhan vaatii sen että risteävän kadun jalankulkuvalo on punaisena. Tässä pitää usein, lähes aina, odottaa S-opasteen takana autoilijoiden valon ollessa vihreänä. Ehkä liikennesuunnittelijat luottavat yksityisautoilijoiden ajotaitoon enemmän kuin RV-kuljettajien. Toinen tällainen vastaava paikka on Telakkakadulla. Molemmille näille yhteistä on se että valot ovat suhteellisen uusia.
 
Tuossa tosiaan riittäisi pelkkä autoilijoiden opastin. RV-opastinhan vaatii sen että risteävän kadun jalankulkuvalo on punaisena. Tässä pitää usein, lähes aina, odottaa S-opasteen takana autoilijoiden valon ollessa vihreänä. Ehkä liikennesuunnittelijat luottavat yksityisautoilijoiden ajotaitoon enemmän kuin RV-kuljettajien. Toinen tällainen vastaava paikka on Telakkakadulla. Molemmille näille yhteistä on se että valot ovat suhteellisen uusia.

Telakkakadulla valo käsittääkseni vaihtuu ratikoille melko nopeasti.
 
Takaisin
Ylös