Lauri Räty
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 477
Kaluston vikaantumisessa esiintyy tyypillisesti kolmenlaisia vikoja: käyttöönottovaiheen viat eli nk. lastentaudit, satunnaiset viat ja käyttöiän loppuvaiheen viat. Näiden vikojen yleisyyden perusteella on johdettu yhdenlainen malli kaluston vikaantumisherkkyydestä. Vikaantumisherkkyys ajan suhdetta havainnollistava käyrä saa kylpyammetta muistuttavan muodon, englanniksi bathtub curve (Wikipedia).
Miksi sitten aina vikaantumisherkkyys ei näy päivittäisessä operoinnissa? Vikojahan voi sattua käyrän esittämällä tavalla eli Artic-vaunuissa saattaa vielä esiintyä käyttöönottovaiheen vikoja. Vaunujen käytettävyyttä voi parantaa kohdentamalla niihin muita vaunuja enemmän panosta vikojen korjaamiseksi. Viat eivät heikennä vaunujen käytettävyyttä vaikka niitä esiintyisikin vielä muita vaunuja enemmän. Samalla tavoin vanhaa kalustoa saatetaan priorisoida vikakorjauksissa, jotta käytettävyys ei heikkenisi liikaa. Tällöin on usein kyse siitä, että kalusto on operoinnin kannalta tärkeää esimerkiksi muusta kalustosta poikkeavaa, suurempaa, tehokkaampaa, tietylle radalle tai linjalle sopivaa ja sen vuoksi korkea käytettävyysaste on tärkeä.
Käyttöönottovaiheen viat vähenevät usein sitä myöten kun niistä ja niiden syistä saadaan kokemuksia. Vikojen syitä voidaan poistaa tekemällä muutoksia kalustoon tai toimintatapoihin. Tällä tavoin on varmasti tapahtunut Articinkin kanssa, mistä syystä vaunujen käyttöaste lienee parantunut. Satunnaisten vikojen osalta näin ei välttämättä voida tehdä, sillä kahden vaunun kalustoon eivät vielä kaikki satunnaiset viatkaan vielä osu ja siksi satunnaisten vikojen aiheuttama käyttöasteen heikentyminen ei vielä ole merkittävää tai se vaihtelee paljon päivien mittaan.
