VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Lue koko viestini.

Ehkä mun pitäisi koeajaa halpabussi esim joku perjantai-ilta että saan ennakkoluuloni vahvistetuksi. Huom en kirjoittanut yhtiön nimeä että jos joku ottaa nokkiinsa niin ottakoot sitten.

Jos lopputulos on kuitenkin se että VR vastaa halpabussien kilpailuun karsimalla junien pysähdyksiä, niin olisi ollut parempi jos LVM ei olisi vapauttanut bussiliikennettä ollenkaan kilpailulta.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:30 ----------


Mitä jos asuisitkin Toijalassa ja VR ilmoittaa että junat eivät tästedes pysähdy siellä koska vain sillä tavalla voi pärjätä kilpailussa halpabussien kanssa, koska pysähdys lisää kustannuksia eikä Toijalassa "juuri kukaan nouse kyytiin", eivätkä halpabussitkaan pysähdy siellä senpuolen. Mitä tekisit?

t. Rainer

Ilman kilpailua ei markkina kehity. Siellä missä on matkustajia, on jatkossakin tarjontaa. Mikäli matkustajia ei ole, on fiksumpaa hakea kustannustehokkaita ratkaisuja. Maaseututaajamien syöttöliikenne linja-autoille voitaisiin hyvin hoitaa monella alueella kutsutyyppisellä pienbussiliikenteellä. Massat liikkuvat suurten kaupunkien väleillä ja maaseutumatkustajat ovat marginaalissa. Siksi suurin osa tarjonnasta kannattaa suunnata kaupunkien väliseen mahdollisimman nopeaan tarjontaan. Toivottavasti kilpailu raiteillakin saataisiin mahdollisimman nopeasti alkuun. Uskon että tarjonta jopa paranee myös maaseutuseisakkeilla, tosin ei välttämättä VR:n toimesta.

Toijalan keskustaan ei nyt pääse linja-autolla Helsingistä. Mikäli VR lopettaisi siellä pysähtymisen, eiköhän sinne joku vuoro poikkeaisi.
 
Ilman kilpailua ei markkina kehity. Siellä missä on matkustajia, on jatkossakin tarjontaa. Mikäli matkustajia ei ole, on fiksumpaa hakea kustannustehokkaita ratkaisuja. Maaseututaajamien syöttöliikenne linja-autoille voitaisiin hyvin hoitaa monella alueella kutsutyyppisellä pienbussiliikenteellä. Massat liikkuvat suurten kaupunkien väleillä ja maaseutumatkustajat ovat marginaalissa. Siksi suurin osa tarjonnasta kannattaa suunnata kaupunkien väliseen mahdollisimman nopeaan tarjontaan. Toivottavasti kilpailu raiteillakin saataisiin mahdollisimman nopeasti alkuun. Uskon että tarjonta jopa paranee myös maaseutuseisakkeilla, tosin ei välttämättä VR:n toimesta.
Espoon keskuksen ja Kirkkonummen asemien vaikutusalueella asuu enemmän ihmisiä kuin monessa keskikokoisessa kaupungissa jossa IC-junat nyt pysähtyvät. Espoo ehti olla Helsingin ja Turun välisten kaukojunien pysähdysema yhtäjaksoisesti 30 vuotta, kauemmin kuin mitä kaukojunat ovat ylipäänsä pysähtyneet Pasilassa! Kirkkonummi vielä kauemmin. Ohi ajaminen yhdistettynä sen kanssa että Y-junien liikennönti Karjaalle asti lopetetaan, vaikeuttaa läntisen Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun välistä työmatkaliikennettä, opiskelijoiden ja varusmiesten liikkumista, eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten kanssa. Halpabussi ei ole vaihtoehto koska ei kulje samaa reittiä kuin juna. Liityntäbussi junalle kantatietä 51 pitkin Karjaalle ei houkuttele, tie on Suomen ruuhkaisin ja vaarallisin 2-kaistatie.

t. Rainer
 
Mitä jos asuisitkin Toijalassa ja VR ilmoittaa että junat eivät tästedes pysähdy siellä koska vain sillä tavalla voi pärjätä kilpailussa halpabussien kanssa, koska pysähdys lisää kustannuksia eikä Toijalassa "juuri kukaan nouse kyytiin", eivätkä halpabussitkaan pysähdy siellä senpuolen. Mitä tekisit?

No en asu Toijalassa enkä ole aikeissa sinne muuttaa, joten en lähde arvuuttelemaan mitä tekisin.

Pointti kuitenkin on että ei VR hyvää hyvyyttään Toijalassa pysähdy sen kummemmin kilpaileeko se halpabussien kanssa vai ei. Jos VR kokee pysähdysten haittaavan bisnestään, se lopettaa ne markkinaehtoisesta liikenteestään (sitten kun sillä sellaista joskus on, nythän on vain monopoliliikennettä). Pääradan tiheäpysähdyksinen liikenne onkin luonteeltaan lähiliikenteen kaltaista ja todennäköisimmin valtion pitäisi hankkia se ostoliikenteenä, Riihimäen liikenteen jatkopätkänä. Operaattori kilpailutettaisiin. Varmaan joku muu kuin VR ajaisi halvemmalla subventiolla.

Päärata on sikäli paremmassa asemassa kuin rantarata että se on koko matkaltaan vähintään kahdella raideparilla varustettu. Niinpä Siuntio-skenaario ei voi toistua Toijalassa.

---------- Viestit yhdistetty klo 00:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:20 ----------

Espoon keskuksen ja Kirkkonummen asemien vaikutusalueella asuu enemmän ihmisiä kuin monessa keskikokoisessa kaupungissa jossa IC-junat nyt pysähtyvät. Espoo ehti olla Helsingin ja Turun välisten kaukojunien pysähdysema yhtäjaksoisesti 30 vuotta, kauemmin kuin mitä kaukojunat ovat ylipäänsä pysähtyneet Pasilassa! Kirkkonummi vielä kauemmin. Ohi ajaminen yhdistettynä sen kanssa että Y-junien liikennönti Karjaalle asti lopetetaan, vaikeuttaa läntisen Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun välistä työmatkaliikennettä, opiskelijoiden ja varusmiesten liikkumista, eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten kanssa. Halpabussi ei ole vaihtoehto koska ei kulje samaa reittiä kuin juna. Liityntäbussi junalle kantatietä 51 pitkin Karjaalle ei houkuttele, tie on Suomen ruuhkaisin ja vaarallisin 2-kaistatie.

Ja pointti oli? Totta kai pidän typeränä että VR kepulikonstein lopettaa Y-junan mahdollistaakseen vähän nopeamman kaukojunan Turusta. Ei yksi nopea juna suuntaansa päivässä kesää tee, ja samalla palvelu loppuu monelta muulta. Mutta miten halpabussit ja "roskaväen" kuskaaminen liittyvät tähän? Halpabussit eivät ole syypää VR:n päätöksiin vaan VR on valinnut kilpailukeinonsa ihan itse.
 
Ja pointti oli? Totta kai pidän typeränä että VR kepulikonstein lopettaa Y-junan mahdollistaakseen vähän nopeamman kaukojunan Turusta. Ei yksi nopea juna suuntaansa päivässä kesää tee, ja samalla palvelu loppuu monelta muulta. Mutta miten halpabussit ja "roskaväen" kuskaaminen liittyvät tähän? Halpabussit eivät ole syypää VR:n päätöksiin vaan VR on valinnut kilpailukeinonsa ihan itse.
Jo, missasit pointin totaalisesti. Valitukseni koskee sitä että juuri mitkään kaukojunat eivät enää 28.3 jälkeen pysähdy Espoon keskuksessa ja Kirkkonummella. Rantaradan kaukojunat tulevat ajamaan n 80 km pysähtymättä, joka ikinen paitsi aamun eka joka lähtee n klo 6 Helsingistä ja illan vika takaisin Turusta n klo 21. Ennen pystyivät kaikki kaukojunat pysähtymään, nyt jostain syystä ei enää mikään. Lisäksi rata on kaksiraiteinen Kirkkonummelle asti. Y-juna saatiin pelastettua kunnallisena ostoliikenteenä mutta harvennetuin vuoroin ja vain Siuntioon asti, mutta siitä ei ole kenellekään iloa jos haluaa Karjaalle, Hangon suuntaan tai Turkuun.

t. Rainer
 
Jo, missasit pointin totaalisesti. Valitukseni koskee sitä että juuri mitkään kaukojunat eivät enää 28.3 jälkeen pysähdy Espoon keskuksessa ja Kirkkonummella.

Rantaradan kaukojunat eivät tällä hetkellä pysähdy Espoon keskuksessa, vaan Leppävaarassa, johon pysähdyspaikka muuttui lokakuun lopulla. Leppävaaran pysähdys säilyy käsittääkseni jatkossakin muilla paitsi nopeimmalla junalla, joka ei pysähdy Pasilan ja Kupittaan välillä ollenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta pysähdysten siirto Espoon Keskuksesta Leppävaaraan on hyvä ratkaisu.

Pidän myös järkevänä Kirkkonummen skippaamista, koska jääviä ja nousevia on hyvin vähän. Itselle muutokset lisäävät Turun yhteyden houkuttelevuutta selvästi. Suurin osa matkustajista kuitenkin lähtee Helsingistä/ Pasilasta / Leppävaarasta ja matkustaa Saloon / Kupittaalle / Turkuun. Massat (jos niistä voi Turun radalla puhua) ratkaisevat.

Ihan vaan detaljina: kantatie 51 ei ole enää Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie. Veikkaisin että, Tampere-Orivesi (vt9) kantaa nyt kruunua. Kantatie 51 oli tuota Kivenlahden ja Kirkkonummen välillä ennen motarin valmistumista.

Oriveden vt 9 on varmasti ainakin yhtä vaarallinen kuin kantatie 51.
 
Rantaradan kaukojunat eivät tällä pysähdy Espoon keskuksessa, vaan Leppävaarassa, johon pysähdyspaikka muuttui lokakuun lopulla. Leppävaaran pysähdys säilyy käsittääkseni jatkossakin muilla paitsi nopeimmalla junalla, joka ei pysähdy Pasilan ja Kupittaan välillä ollenkaan.
Leppävaaran pysähdyksestä ei ole mitään iloa muille espoolaisille kuin itse Leppävaaran-Kilon alueella asuvilla koska jos haluaa päästä kaukojunan kyytiin Espoon keskuksen alueelta on matkustettava lähijunalla ensin väärään suuntaan vaihtaakseen junaa, ja odotettava sitä. Matka-ajan menetyksen lisäksi matkasta tulee kalliimpi. Entinen käytäntö että muilta rantaradan asemilta matkustettiin Espoon keskukseen ei lisänyt matka-aikaa yhtä paljon, ja leppävaaralaisilla oli suht lyhyt matka Pasilaankin. Tapiolalaisilla ja otaniemeläisillä taas on helpointa mennä metrolla Helsingin päärautatieasemalle suoraan eikä Leppävaaraan. Olarilaisilla, matinkyläläisillä ja kivenahtelaisilla on suorat bussiyhteydet Espoon keksukseen, mutta ei mitään yhteyttä Leppävaaraan.


---------- Viestit yhdistetty klo 09:20 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 09:18 ----------

Minusta pysähdysten siirto Espoon Keskuksesta Leppävaaraan on hyvä ratkaisu.

Pidän myös järkevänä Kirkkonummen skippaamista, koska jääviä ja nousevia on hyvin vähän. Itselle muutokset lisäävät Turun yhteyden houkuttelevuutta selvästi. Suurin osa matkustajista kuitenkin lähtee Helsingistä/ Pasilasta / Leppävaarasta ja matkustaa Saloon / Kupittaalle / Turkuun. Massat (jos niistä voi Turun radalla puhua) ratkaisevat.
5 minuutin lyhennys matka-ajassa ei voi olla ratkaisevaa houkutteleeko juna. Toisilla matka pitenee 30 minuutila ja toisilta mahdollisuudet matkustaa katoavat kokonaan.

t. Rainer
 
5 minuuttia on ratkaiseva, jos se koskettaa 95 prosenttia matkustajista. Laske mikä matka-aikasäästö tuosta kertyy 95 x 5 = 475. Jos kahdella prosentilla matka pitenee puoli tuntia, saadaan 60.

VR:n täytyy nykykilpailutilanteessa maksimoida aikahyödyt, eikä välittää joidenkin marginaaliryhmien matkustamisesta. Toinen vaihtoehto on se, että massatkin häipyvät rataosuudelta. Se ei ole marginaaliryhmienkään etu, päinvastoin.

Leppävaara houkuttelee paitsi Tapiolan suuralueelta matkustajat (550 vie kätevästi), myös Helsingin Munkkiniemen ja Munkkivuoresta matkustajat (josta yhteydet eivät ole niin kätevät 502:lla).

Itselläni ei ole järjestelyissä omaa lehmää ojassa tai ylimäääräistä henkilökohtaista kiihkoa, kerron vain miltä muutokset kaltaiseni satunnaisen työmatkailijan näkökulmasta tuntuu.
 
5 minuuttia on ratkaiseva, jos se koskettaa 95 prosenttia matkustajista. Laske mikä matka-aikasäästö tuosta kertyy 95 x 5 = 475. Jos kahdella prosentilla matka pitenee puoli tuntia, saadaan 60.

VR:n täytyy nykykilpailutilanteessa maksimoida aikahyödyt, eikä välittää joidenkin marginaaliryhmien matkustamisesta. Toinen vaihtoehto on se, että massatkin häipyvät rataosuudelta. Se ei ole marginaaliryhmienkään etu, päinvastoin.

Leppävaara houkuttelee paitsi Tapiolan suuralueelta matkustajat (550 vie kätevästi), myös Helsingin Munkkiniemen ja Munkkivuoresta matkustajat (josta yhteydet eivät ole niin kätevät 502:lla).

Itselläni ei ole järjestelyissä omaa lehmää ojassa tai ylimäääräistä henkilökohtaista kiihkoa, kerron vain miltä muutokset kaltaiseni satunnaisen työmatkailijan näkökulmasta tuntuu.

Espoon ja Kirkkonummen asemien käyttäjät eivät ole olleet vain 2% Helsingin ja Turun välisten junien matkustajista.

VR:llä on monopoli ja kaukojunien pitäisi palvella tasaisesti kaikkia pääratojen varsien isompia taajamia ja kaupunkeja. Sitten jos muita rautatieoperaattoreita ilmestyy voidaan katsoa tilanne uudestaan.

Hyväksyisin sen että vain yksi express-vuoropari päivässä ohittaisi nämä asemat, mutta en sitä että että kaikki junat ohittavat, lisäksi kun ottaa huomioon että taajamajunaliikennettä Helsingin ja Karjaan välillä ei enää aikataulumuutoksen jälkeen ole.

Tilanne on sama kuin jos Lahden oikoradalta Z-junien reitti typistettäisiin päättymään Mäntsälään, ja että jos haluaa Mäntsälästä Lahteen tai kauemmas itään, olisi ensin käytävä Tikkurilassa kääntymässä!

t. Rainer
 
Ihan vaan detaljina: kantatie 51 ei ole enää Suomen vilkkaimmin liikennöity kaksikaistainen tie. Veikkaisin että, Tampere-Orivesi (vt9) kantaa nyt kruunua. Kantatie 51 oli tuota Kivenlahden ja Kirkkonummen välillä ennen motarin valmistumista.

Oriveden vt 9 on varmasti ainakin yhtä vaarallinen kuin kantatie 51.

Kartalta https://devtest.liikennevirasto.fi/...directory-build/template.html?config=liikenne tiirattuna Suomessa on aika suuri määrä kaksikaistaisia teitä, joilla kulkee 10000-12000 autoa. Niitä sijaitsee eri puolella Suomea ja vilkkaimman tien määrittely riippuu aika paljon siitä miten pitkää pätkää mitataan.

Jos lyhyemmätkin pätkät huomioidaan Suomen selvästi vilkkain kaksikaistainen yleinen tie on kuitenkin nykyään Klaukkalantie, joka erkautuu Hämeenlinnan moottoritieltä. Sen liikennemäärä oli vuonna 2014 16296 autoa vuorokaudessa.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:51 ----------

Espoon ja Kirkkonummen asemien käyttäjät eivät ole olleet vain 2% Helsingin ja Turun välisten junien matkustajista.

VR:llä on monopoli ja kaukojunien pitäisi palvella tasaisesti kaikkia pääratojen varsien isompia taajamia ja kaupunkeja. Sitten jos muita rautatieoperaattoreita ilmestyy voidaan katsoa tilanne uudestaan.

Pitäisikö kaukojunien mielestäsi tasapuolisuuden vuoksi pysähtyä myös Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä?

Espoon keskuksesta Leppävaaraan muuten kuluu junalla 13 minuuttia.
 
Pitäisikö kaukojunien mielestäsi tasapuolisuuden vuoksi pysähtyä myös Keravalla, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä?

Espoon keskuksesta Leppävaaraan muuten kuluu junalla 13 minuuttia.

Pääradan junien ei tarvitse pysähtyä Tikkurilan ja Riihimäen välillä koska R-ja H-junat ajavat Riihimäelle asti puolen tunnin välein pysähtyen noilla asemilla. Lahden oikoradalla kulkee vastaavasti Z-juna Lahteen asti. Rantaradalla ei kulje aikataulumuutoksen jälkeen mitään lähijunaa Helsingin ja Karjaan välillä joka on kaukojunien ensimmäinen pysähdyspaikka Leppävaaran jälkeen.

Vaihtoineen matka pitenee Espoon keskuksesta Turkuun Leppävaaran kautta yli puolella tunnilla ja tulee maksaman enemmän.

t. Rainer
 
Menee vähän ohi topicista, mutta Klaukkalantietä vilkkaampi tie on Lohjalle motarilta erkaneva tie 25. Siinä kulkee yli 13 000 autoa.

Ysitie Tre-Orivesi on vain hiukan vilkkaampi kuin kantatie 51. Luulin eron olevan suurempi, sikäli annoin väärää todistusta. Vt 51 vilkkaampi on myös vt 3 Tre-Hämeenkyrö.

"Suomen vilkkaimman tien" titteliä käytetään tosiaan milloin missäkin aina kun pitää mankua lisää tiemäärärahoja.
 
Menee vähän ohi topicista, mutta Klaukkalantietä vilkkaampi tie on Lohjalle motarilta erkaneva tie 25. Siinä kulkee yli 13 000 autoa.
25 on nelikaistainen Lohjalle asti. Siitä eteenpäin Karjaalle se on 2-kaistainen mutta liikenne vähenee Lohjan jälkeen.

51 on pituudeltaan Kirkkonummi-Karjaa n 40 km ja siitä eteenpäin 25 Hankooon n 50 km. Se on liikenne Hangon satamaan ja työmatkaliikenne länsi-Uudenmaan ja pk-seudun välillä joka ruuhkauttaa sen. Arkipäivänä olen kerran "kellottanut" matka-ajaksi Kehä I-Tammisaari 2 tuntia, tämä tosin tapahtui ennenkuin Kivenlahti-Kirkkonummi oli moottoritie mutta hitaasti matelevaa jonoa riitti Tammisaareen asti.

Jos on kova ruuhka kannattaa melkein ajaa moottoritietä Lohjan kautta vaikka on kymmenkunta kilsaa pidempi.

t. Rainer
 
Vaihtoineen matka pitenee Espoon keskuksesta Turkuun Leppävaaran kautta yli puolella tunnilla ja tulee maksaman enemmän.

Vertailin tuossa reittioppaan ja TomTomin kertomia tietoja. Meiltä on bussi-juna-yhdistelmällä matkaa Leppävaaran asemalle tyypillisesti 30-40 minuuttia, koska bussia ja junaa ei yritetäkään synkronoida Espoossa. Jos kesto on 30 minuuttia, autolla ehdin samassa ajassa Lohjan länsipuolelle. 40 minuutissa ehtii Haukanpesälle asti. Kun siellä käy kahvilla, kahvilta lähtö tapahtuu niihin aikoihin, kun IC-juna ohittaa Espoon aseman. Haukanpesältä on sellaiset mukavat 50 minuuttia Kupittaalle, jonne saavuttua IC on jossain Halikon metsissä ellei se ole jäänyt linjalle sitä ennen.

Niin se käy.
 
Takaisin
Ylös