VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Kukaan järkevä ihminen ei aja köröttele bussilla Mankista Kauklahteen, junalla Kauklahdesta Leppävaaraan, junalla Leppävaarasta Karjaalle ja vielä kolmannella junalla Karjaalta Tammisaareen kuten esimerkiksi tämä väli pitää kulkea 26.3. alkaen

Ei niin, vaan menee Mankista Kirkkonummelle, VR:n liityntäbussilla Karjaalle, josta Tammisaareen. Tosin Mankin 0-1 matkustajasta per juna (ruuhka-ajan ulkopuolella) on todennäköisesti juuri Tammisaareen menossa joku. Hienosti otettu esimerkiksi ihan ääripää.

Edit: Niin joo, Mankinhan pysähdys lakkautetaan. Siitä tosin on ihan turha VR:ää syyttää.

On muuten surkuhupaisaa ettei löydy aikatauluja 29.3. alkaen, vaikka alle 2 kuukautta siihen. Suoravarauskausi kun jatkuu jo tällä hetkellä 1.4. asti ja VR mainostaa ennakkolippuaan että mitä aikasemmin ostaa, sen halvemmalla ja ennakkolipun ostoaika on 3-60 vuorokautta ennen lähtöä, mutta VR ei tarjoa edes aikatauluja 60 vuorokauden päähän (yöpikajunat on ainoat, jotka tuntuivat löytyvän pitemmälle ajanjaksolle). "Valitsemillasi hakuehdoilla ei löydy tuotteita tai vahvistettua aikataulua."
 
Viimeksi muokattu:
Kirkkonummella pysähtyi esim. 1970-luvulla vain muutama pikajuna. Suurin osa porhalsi ohi.

Muutamien tuolloin Kirkkonummen asemakylässä pysähtyneen junan taustalla oli Puolustusvoimat. Piti saada ruotsinkieliset Obbnäsissä palvelleet soltut litteroilla kotiin Karjaan kautta Hankoniemelle ja Turun saaristokuntiin sekä päinvastoin takaisin palveluspaikalle. Kaikki kun eivät päässeet Dragsvikiin inttiin. Siksi oli tarpeen pysäyttää jokin kurirtåg Kirkolla.
Kuuluu lukea kaikki eivät halua Dragsvikiin;) Suurin osa Obbnäsin varusmiehistä ovat kyllä suomenkielisiä mutta turkulaisten osuus oli silmiinpistävä. Turun Laivastoasemalla nimittäin ei ole alokas- eikä aliupseerikoulutusta. Lisäksi intin kapiaisia kulki kulki kanssa noilla junilla. Junalla on aina kulkenut kirkkonummelaisia myös opiskelemaan Turkuun.

Sitä minä tarokitan viesteissäni on että sekä Kirkkonummen että Espoon pysähdysten poisjättäminen oli törkeä temppu, olisivat edes jonkun niistä säästäneet.

t. Rainer
 
Tuleva Rantaradan tilanne vaikuttaa yhteiskunnan tarjoamien resurssien vajaakäytöltä. Kirkkonummenkin pysähdysten loppuessa ei lähiliikenteen verrattain hyvällä junatajonnalla ole enää juuri kaukoliikennefunktiota. Ainoa tapa hyödyntää lähijunia kaukoliikennematkalla on ajaa takaisinpäin Leppävaaraan. Se on tietysti ajallisesti epäedullista. Olisiko mahdollista järjestely, jossa lähiliikennejunalla pääsisi kaukoliikennelipulla Leppävaaraan vaihtoyhteytenä ettei tulisi lisäkuluja?
Kokonaisuuden kannalta ainoan Karjaan ja Pasilan välisen pysähdyksen sijoittaminen Leppävaaraan ei tunnu kovin järkevältä vaikka sieltä matkustajia olisikin jonkin verran enemmän.
Juha
 
Ylipäänsä rautateiden henkilöliikenne Turkuun vaikuttaa nyt olevan aika hankalassa tilanteessa. Nyt kun bussiyhtiöt ovat alkaneet kilpailla erittäin halvoilla hinnoilla, matkalla on moottoritie koko matkan ja Helsingin keskustasta pääsee Länsiväylää pitkin Turun suuntaan ulos ilman hirveitä ruuhkia, rautatiet ovat todella vaikeassa kilpailutilanteessa. Lisäksi junat ovat myös ratalinjauksen ja radan kunnon takia aikataulullisesti kilpailukyvyttömiä ja matka on sen verran lyhyt ettei junan mukavuusetukaan tule oikein esille.

Nyt tehtävät muutokset eivät ehkä silti auta, mutta mitä sitten on jäljellä keinovalikoimassa? Oikeastaan joko julkinen tuki junaliikenteelle, Turun rautateiden henkilöliikenteen lakkauttaminen kannattamattomana tai uusi suora rata. Kilpailun avaaminen tuskin Turussa auttaa, koska uudenkin junaoperaattorin kustannukset ovat pilvissä bussiliikenteeseen verrattuna.
 
Nyt tehtävät muutokset eivät ehkä silti auta, mutta mitä sitten on jäljellä keinovalikoimassa? Oikeastaan joko julkinen tuki junaliikenteelle, Turun rautateiden henkilöliikenteen lakkauttaminen kannattamattomana tai uusi suora rata. Kilpailun avaaminen tuskin Turussa auttaa, koska uudenkin junaoperaattorin kustannukset ovat pilvissä bussiliikenteeseen verrattuna.

Pitkällä tähtäyksellä Espoo-Salo oikorata olisi oikea ratkaisu. Valtiolla ei valitettavasti ole rahaa siihen.

Vaikka rantarata oli kilpailukyvytön 1970-luvullakin erittäin hitaine junineen niin ihmisiä matkusti niillä. Silloinkin olisi pitänyt rakentaa ELSA-rata mutta siihen ei uskottu. Onneksi joku sentään ajoi rantaraan parannusta, muuten sinne ei nyt kulkisi yhtään junaa.

Jotenkin on sellaine tunne että junayhteyden hiipuessa Varsinais-Suomen kehityskin jää polkemaan paikoilleen. Sillon kun rantarata oli saatu sähköistettyä ja junaliikenne nopeutettua niin jostain syystä Nokiakin investoi Salon tehtaisiin ja suunnitteluyksikköihin. Kyllä monet muutkin paikkakunnat olisivat haluneet ne. Kysymys on kai siinä että miten saisimme elinkeinoelämän kukoistamaan niin junaongelma pikkuhiljaa ratkea itsestään.

t. Rainer
 
Pitkällä tähtäyksellä Espoo-Salo oikorata olisi oikea ratkaisu. Valtiolla ei valitettavasti ole rahaa siihen.

Minustakin on aika selvää, että Elsa-rata tuskin toteutuu nopeasti. Rataverkossa on paljon kohtia, joissa vastaaville investointirahoille on paljon enemmän käyttöä. Elsa-radalla moniin muihin pääratainvestointeihin verrattuna se heikkous, että Turun ja Helsingin välillä rautateiden tavaraliikenteelle ei tarvetta ole eikä koskaan tule. Sinänsä on kyllä onnellista, että edes Lahden oikorata saatiin tehtyä vuosikymmen sitten, ilman sitä vielä laajempi osa rautateiden henkilöliikenteestä olisi vakavasti uhattuna.

Minusta muuten vielä vaikuttaa, että bussiliikenteen vapauttaminen ei ehkä jää ainoaksi rautateiden kilpailuhaasteeksi lähivuosina. Pidän hyvin mahdollisena, että lähivuosina syntyy kimppamatkasovellushitti, joka alkaa täyttää henkilöautojen tyhjiä penkkejä. Konseptia voisi kutsua vaikka työnimellä "kimppa-uber". Aika moni nimittäin olisi valmis maksamaan 20 euroa Helsinki-Turku matkasta, jos tullaan kotiovelta hakemaan ja viedään määränpään ovelle. Aika moni yksin ajava henkilö ei myöskään olisi yhtään pahoillaan maksavista kyytiläisistä.
 
Minusta muuten vielä vaikuttaa, että bussiliikenteen vapauttaminen ei ehkä jää ainoaksi rautateiden kilpailuhaasteeksi lähivuosina. Pidän hyvin mahdollisena, että lähivuosina syntyy kimppamatkasovellushitti, joka alkaa täyttää henkilöautojen tyhjiä penkkejä. Konseptia voisi kutsua vaikka työnimellä "kimppa-uber". Aika moni nimittäin olisi valmis maksamaan 20 euroa Helsinki-Turku matkasta, jos tullaan kotiovelta hakemaan ja viedään määränpään ovelle. Aika moni yksin ajava henkilö ei myöskään olisi yhtään pahoillaan maksavista kyytiläisistä.

Tällaista on ollut tarjolla jo iät ja ajat, että opiskelu-, työ- ja harrastuskaverit kuskaavat toisiaan, joskus pidempiäkin matkoja. Jo 80-luvulla mainostettiin Radio Cityssä kimppakyytejä ihan ventovieraille. Silti ovat junat säilyneet koska ne ovat usein nopein ja mukavin tapa päästä kaupunkien keskustoihin ja isompiin asutuskeskuksiin niin että samaan aikaan pystyy työskentelemään tai puuhaamaan jotain muuta matkan aikana.

Koska maksun pyytäminen kyydistä on laissa kielletty niin asia voi tulla uudelleen ajankohtaiseksi vain jos laki muuttuu ja taksitoiminnan luvanvaraisuus loppuu. Silloin tosin ei voi olla varma millaisesta kyydistä on kysymys joten turvallisuussyistä moni valinnee kalliimman vaihtoehdon.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 16:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:44 ----------

Ruotsissa menee muun muassa Kööpenhaminasta Göteborgiin junia, jotka on sisustettu näin erittäin pehmein ja ergonomisin penkein: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:X31_interior.JPG ja joissa ovitus ja ajo-ominaisuudet vastaavat Sm5-junaa. Suur-Kööpenhaminan alueella sama juna hoitaa myös lyhyen matkan liikenettä paikallisin lipuin, vaikka määränpää olisi kuinka kaukana hyvänsä.

Myös rantaradalla pitäisi luopua erottelusta kauko- ja lähijuniin ja ajaa kaikki liikenne Espoosta länteen näin. Eli Sm5-tyyppinen juna olisi varustettu pehmein penkein ja aikataulu olisi suunnilleen näin:

Helsinki5929
Pasila0434
............:07
Hanko:10
Salo30
Kupittaa54
Turku00
Muuten hyvä mutta Hankoon menevän junan pitäisi kulkea dieselillä koska Hankoon ei ole vedetty ajolankoja!

Tai tosisinpäin, sellainen juna kulkisi varmaan jo nyt mutta kun VR:llä ei ole sellaista kalustoa että voisi ajaa nopeaa taajamajunaa Helsingistä Hankoon niin niin junaa joutuu aina vaihtamaan, ja Hangon radan sähköityspäätös taas on sellainen ikiliikkuja että se jää varmaan Suomen viimeiseksi kaupallisen liikenteen radaksi ilman sähkökä!

t. Rainer
 
Tällaista on ollut tarjolla jo iät ja ajat, että opiskelu-, työ- ja harrastuskaverit kuskaavat toisiaan, joskus pidempiäkin matkoja. Jo 80-luvulla mainostettiin Radio Cityssä kimppakyytejä ihan ventovieraille. Silti ovat junat säilyneet koska ne ovat usein nopein ja mukavin tapa päästä kaupunkien keskustoihin ja isompiin asutuskeskuksiin niin että samaan aikaan pystyy työskentelemään tai puuhaamaan jotain muuta matkan aikana.

Koska maksun pyytäminen kyydistä on laissa kielletty niin asia voi tulla uudelleen ajankohtaiseksi vain jos laki muuttuu ja taksitoiminnan luvanvaraisuus loppuu. Silloin tosin ei voi olla varma millaisesta kyydistä on kysymys joten turvallisuussyistä moni valinnee kalliimman vaihtoehdon.

Ei varsinaisesti laki tuollaista toimintaa estä, valvonta voi joskus jos se on tarpeeksi tehokasta. Varsinkin pidemmillä matkoilla lain valvonta on kyllä aika vaikeaa. Enemmän on kyse siitä kuinka sosiaalisesti hyväksyttäväksi tuollainen toiminta koetaan. Silloin kun yhteisön selvä etu ja laki ovat ristiriidassa, ei lakia järin herkästi noudateta.

Yleisesti ottaen esimerkiksi Uberissa kyllä tietää paremmin millaisen kuskin saa, kuin virallisessa taksissa, kun kuljetuksen molemmat osapuolet arvostelevat toisensa. Mobiilisovellukset ja sosiaalinen media ovat aika lailla muuttaneet maailmaa ja muuttavat sitä tulevaisuudessakin. Kimppakyydeissä on kyse ihmisten verkottumisesta, johon on nykyään ihan eri mahdollisuudet kuin lankapuhelinten aikana.

Eivät tuollaiset mahdollisuudet toki kokonaan julkista joukkoliikennettä korvaa väleillä joilla reilusti kysyntää, mutta kyllä voivat napsaista merkittävän markkinaosuuden aika nopeastikin.
 
Pitkällä tähtäyksellä Espoo-Salo oikorata olisi oikea ratkaisu. Valtiolla ei valitettavasti ole rahaa siihen.

Vaikka rantarata oli kilpailukyvytön 1970-luvullakin erittäin hitaine junineen niin ihmisiä matkusti niillä. Silloinkin olisi pitänyt rakentaa ELSA-rata mutta siihen ei uskottu. Onneksi joku sentään ajoi rantaraan parannusta, muuten sinne ei nyt kulkisi yhtään junaa.

Rantaradan parannus on selkokielellä sen rakentaminen kokonaan uudestaan, kulkeehan se paikoin jopa kolmannella linjauksellaan. Samalla rahalla olisi tehty oikoratakin, joten parannusinvestointi oli virheinvestointi. (jos ajatellaan Helsingin ja Turun välistä nopeaa yhteyttä.) Tosin tuon Helsinki-Turku moottoritienkin teko oli ikuisuusprojekti jos mikä, kauankohan rautatietä olisi puuhattu rakentamispäätöksen jälkeen.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 15:19 ----------

Muuten hyvä mutta Hankoon menevän junan pitäisi kulkea dieselillä koska Hankoon ei ole vedetty ajolankoja!

Tai tosisinpäin, sellainen juna kulkisi varmaan jo nyt mutta kun VR:llä ei ole sellaista kalustoa että voisi ajaa nopeaa taajamajunaa Helsingistä Hankoon niin niin junaa joutuu aina vaihtamaan, ja Hangon radan sähköityspäätös taas on sellainen ikiliikkuja että se jää varmaan Suomen viimeiseksi kaupallisen liikenteen radaksi ilman sähkökä!

Äänekoskelle sähköjä aletaan kai jo rakennella. Ainakin VR on siinä uskossa, että myös Ylivieska-Iisalmi ja Hyvinkää-Hanko ovat saamassa sähköt.

Flirtistä on saatavilla sekä sähkö, että dieselversiot. Onko myös sellainen, jossa on molemmat?
 
Armeijan merkitys VR:n asiakkaana on heikennyt huomattavasti sitten omien palvelusaikojeni -90-luvun alussa. Silloin Öbikseen mentiin busseilla Helsingin ja Kirkkonummen linja-autoasemilta. Sitten VR muutti kaikki kaukojunansa sellaisiksi, joissa pitää olla merkitty istumapaikka ja lähetti ravintolavaunut romikselle. Ei ihme, että asotilaskuljetuksissa siirryttiin isommassa mittakaavassa tilausbussikyyteihin. Öbikseen hakeutui paljon meripuolustuksen omakseen kokenutta varusmiesainesta, äidinkieleen katsomatta. Dragaan taas lähti paljon sellaisia suomenkielisiä, jotka kuvittelivat tämän palvelevan jotenkin heidän kielellisiä valmiuksiaan.
Rantarataa oli jo tuolloin "korjattu", eli rakennettu uusiin paikkoihin tai vanhan päälle noin 80%, jokin oikaisu taidettiin ottaa käyttöön vuoden -92 aikanakin. Piuhat vedettiin vasta uuden linjauksen ollessa käytössä koko matkalla. Kun kesällä -93 aloitin toimittajauraani Karjaalla, oli rataremppa jotenkin voitetun oloinen, mutta sitä ei kukaan jaksanut lakata ihmettelemästä, miksei rinnakkaista raidetta oltu rakennettu; ongelmia oli jo nähty ja niitä arvattiin näin vilkkaalla radalla tulevan vastakin.

Lähiliikenteen ja InterRegioiden ongelmaksi läntisellä Uudellamaalla tulee yksiraiteisuuden ohella se, että seudun merkittävimpään taajamaan eli Tammisaareen ei sähkärillä pääse, ja se jää sivuun Turun ja Helsingin väliltäkin. Koverharin terästehdas on lakkautettu, Hangon sataman vientiliikenne hiljentynyt, joten merkittävä osa siitä raskaasta liikenteestä, jonka takia Hankopaanan sähköistäminen olisi voinut olla mielekästä, on poissa. Henkilöliikenne Tammisaaren ja Helsingin välillä saattaisi olla mahdollista saattaa jopa kerran tunnissa kulkevan vuorokierron mukaan kannattavaksi, mutta tällaista junamäärää ei radalle mahdu. Karjaalle loppuvalle lähiliikenteelle ei moista kysyntää ole, eikä Hankoonkaan liene ratkaisevasti nykyistä enempää kysyntää. InterCityn Karjaalla (Tammisaaren sijaan) pysähtyminen Raaseporin mittapuussa voidaan suhteuttaa siihen, että mainittu isojen kaupunkien välisiä yhteyksiä palveleva juna (esimerkkitapauksessa Helsingin ja Jyväskylän välinen) pysähtyisi vaikka Messukylässä mutta ei Tampereen pääasemalla. Molemmissa tapauksissa kävisi sama perustelukin; isompi asema on sivussa reitiltä.
Itse olen jo ajat sitten menettänyt uskoni siihen, että Rantaradalle voisi kehittää järkevää liikennettä ilman suurta remppaa, jonka olennaisin osa olisi tuplaraiteen toteuttaminen useammalle pätkälle. Siihen tuskin rahoja löytyy -enkä kyllä toivokaan löytyvän, sillä ne rahat olisivat taas poissa mahdollisesta ELSa-oikoradan kehittämisestä ja jopa mahdollisesta toteuttamisesta.
 
Koska maksun pyytäminen kyydistä on laissa kielletty niin asia voi tulla uudelleen ajankohtaiseksi vain jos laki muuttuu ja taksitoiminnan luvanvaraisuus loppuu. Silloin tosin ei voi olla varma millaisesta kyydistä on kysymys joten turvallisuussyistä moni valinnee kalliimman vaihtoehdon.

t. Rainer

Itsekin pitkään näin luulin ja aikoinani jopa ministeriöistä asti asiaa selvitin (toki kimppakyytien torjumiseksi linja-autoliikenteen hyväksi). Tällöin (siis 1990-luvulla) vastaus oli aika selkeä: jos raha vaihtaa omistajaa kyseessä on luvanvarainen liikenne. Itse asiassa jos naapurit kulkevat kimppakyydillä korvauksen ainoa muoto tuolloin olisi ollut vaihtelu, ts. toinen kuskina toisena päivänä autollaan ja toinen toisena. Muulla tavalla kyydityksen korvaaminen (esim. ruoan tarjoaminen) tulkittiin tuolloin luvanvaraiseksi liikenteen harjoittamiseksi. Näin ministeriön vastaus.

Nykyään kuulemma kimppakyydissä saa pyytää aiheutuneiden kulujen verran korvausta kyyditettävältä mutta ei sen enempää. Ajat ovat muuttuneet. Jotenkin käsittäisin, että tämä muutos on alle 3-4 vuotta vanha?
 
Helsingistä itään suuntautuvien junien uusi lähtöminuutti on -17 ja paluu -42, joten vaihtoyhteys säilyy. Se on toki tiukka, eikä siedä yhtään myöhästymisiä.
Juha
 
Helsingistä itään suuntautuvien junien uusi lähtöminuutti on -17 ja paluu -42, joten vaihtoyhteys säilyy. Se on toki tiukka, eikä siedä yhtään myöhästymisiä.
Juha
Tarkoittanet vaihtoyhteyttä Karjaan suuntaan ja suunnalta. Kyllä vain ja vaihtaminen on tehtävä ehdottomasti Pasilassa.
 
Saksassa toimii ainakin sellainen yksityisten kyytien välitys kuin blablacar (nettisivut esim google blablacar + Deutschland)

Katsoin juuri kokeeksi kyytiä perjantaiksi Berliinistä Hampuriin. Tarjouksia tuli 38, hinnat 14-15 euroa. Tarjokkaat voi lajitella eism puolen tunnin tarkkuudella lähtöajan mukaan.

Klikkasin huvikseni Tatjana K:n tarjousta. Kertoi olevansa menossa synttäreille Hampurin Altonaan, ja autossa olisi kolme vapaata paikkaa. Tupakointi autossa kielletty, eläimiä ei. Matkatavaratilaa hyvin vähän.

Lähtö Tierparkin U-Bahnilta Berliinistä ja ajaa Hauptbahnhofin kautta Hampurissa.

Kuskista saa lisätieoja arvionneista (en nyt lukenut).

Deutsche Bahn tarjoaa samaan aikaan junalippuja Bln-Ham -välille 39 eurolla.
 
Takaisin
Ylös