VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Näillä päätöksillä matkustajat keskitetään bussiin tai omaan autoon. Helsinki-Turku -välillä menee bussivuoroja kerran tunnissa meilkein vuorokauden ympäri.

Näillä nyt lakkautetuilla asemilla matkustajamäärät ovat tosiaan parhaimmillaankin sitä luokkaa, että sopiva kulkuväline on joko yksityisauto tai linja-auto.
 
Kalusto, henkilöstö ja kunnossapito halutaan sosialisoida "vuokrauspankkiin", kaikkien halukkaiden käyttöön. Riippuen siitä kuka saa kulut ja kustannukset kaikkein alhaisimmaksi. Sitäkö halutaan? Kysehän olisi vain siitä, että ottavia käsiä olisi muita kuin nykyinen monopolin ottava käsi. Ottavia käsiä tulisi lisää, mutta mikään ottavista käsistä ei olisi valmis investoimaan mitään, osallistumaan koulutuksiin, kehittämisiin. Kunhan vain otettaisiin sitä rahaa joka tulee uunista ulos. Siitä on kyse. Eli yrityksen varsinainen toiminta ei kiinnosta, ainoastaan se raha mitä sieltä voi tulla. Rahankiilto silmissä laukkaaminen ei tuo koskaan mitään hyvää, ainakaan tavalliselle kansalle.

Pitäisikö kokeilla myös samaa sosialistamista sitten kaikkeen muuhunkin. Mitäs jos sosialisoitaisiin maanviljely. Poistetaan maanomistusoikeus ja siirretään maanviljelijät henkilöstöpankkiin. Maat jonnekin omaan pankkiinsa ja sitten vielä puimurit ja traktorit omaan kalustopankkiinsa. Sieltä sitten jokainen ottava käsi vain pikkurahalla leikkimään kartanonherraa. Minäkin voisin leikkiä kartanoherraa esim jollain kymppitonnin panoksella, valitsisin haluamani maajussit ja traktorit ja tietyn maapalan, että menkääs jo sinne puimuroimaan minimipalkalla että minä saan rahaa ja tukiaisia, muusta viis. Niinkö?
 
Maataloudessa esitetty malli olisi suorastaan hyvä. Sillä osoitettaisiin kertalaakista, ettei maa lopulta ole minkään arvoista, jos sitä ei hyödynnä. Siis maa itsessään on nollahintaista, mutta jos siinä viljelee jotain, on viljelyn suorittaneella luonnollisesti oikeus ottaa tuotetta myydessään siitä käypä hinta.
Rautateillä tällainen muutos olisi paljon kevyempi tehdä, sillä jos -tai siis kun- VR ei hoida velvoitteitaan, on syytä poistaa silta yksinoikeus ja kokeilla, jos joku muu vaikka ottaisi liikenteen hoitaakseen. Näin yksinkertaista se lopulta on. Jos halutaan.
 
Pohjolan Matka/Pohjolan Turistiauto Oy ja Matka-Mäkelä Oy on hakenut reittiliikennelupaa väleille Tampere-Keuruu sekä Jyväskylä-Keuruu-Ähtäri-Alavus-Seinäjoki, joiden junaliikenteen rahoituksen LVM lopettaa ja VR:n ajamat junavuorot loppuvat. Luvan voimassaolonehtona on että VR:n kiskobussiliikenne ko. reittiväleillä.
 
Pohjolan Matka/Pohjolan Turistiauto Oy ja Matka-Mäkelä Oy on hakenut reittiliikennelupaa väleille Tampere-Keuruu sekä Jyväskylä-Keuruu-Ähtäri-Alavus-Seinäjoki, joiden junaliikenteen rahoituksen LVM lopettaa ja VR:n ajamat junavuorot loppuvat. Luvan voimassaolonehtona on että VR:n kiskobussiliikenne ko. reittiväleillä.

Tässä on hyvää se, että "Pohjolan Turistiauto & Mäkelä" ajaisi nyt myös Mäntän keskustan kautta. Junan huono puolihan on ollut se, että Mänttään matkallaolevien on pitänyt hankkia Vilppulan asemalle jokin jatkokyyditys. Se pikkuautoralli jäisi nyt pois. Nähtäväksi jää mitä "Mäntän Tilausliikenteen" ajamalle Serlachius-bussilinjalle Vilppulan asema-Mänttä tapahtuu.

Hyvää on myös se, että bussivuorot eivät ole pikavuoroja vaikka ovatkin nopeita, ja pysähtyvät siis tarvittaessa kaikilla pysäkeillä.

Huonoja puolia on Korkeakosken/Juupajoen ohitus kantatietä pitkin usean kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Ja Kolho sekä Haapamäki jäävät näiltä busseilta tyystin pois.
 
Hyvää on myös se, että bussivuorot eivät ole pikavuoroja vaikka ovatkin nopeita, ja pysähtyvät siis tarvittaessa kaikilla pysäkeillä.

Hakemuksessa on rasti kohdassa "Haettavan liikenteen luonne, pikavuoroliikenne".

Näkyy olevan Juupajoelta ja Mänttä-Vilppulasta Tampereen itäinen seutulippu Tampereelle kuukaudessa noin satasen junalippua halvempi. Jospa tommosen lipputuotteen saisi jotenkin kelpaamaan junassa (ja kunnat sitten vaikka maksamaan seutulipputukea VR:lle), olisi varmaan työmatkaliikenteessä enemmän kulkijoita. Orivedeltäkin moni menisi välillä nopealla junalla ja välillä bussilla.

Haapamäen ratojen liikenteen voisi järjestää jotenkin näin:

Tampere 5:40 - Vilppula 6:40 - Tampere 7:40
Tampere 8:10 - Seinäjoki 11:20/11:40 - Tampere 14:50
Tampere 16:10 - Seinäjoki 19:20/19:40 - Tampere

Kun Jyväskylästä Haapamäelle ei enää ajettaisi, säästyisi päivässä yli 700 km eli junakilometrejä tulisi 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Ehdottamallani aikataululla riittäisi yksi junarunko nykyisten ehkä noin kolmen sijaan. Seinäjoella oltaisiin sopiviin aikoihin, joten yhteydet sekä etelään että pohjoiseen olisivat hyvät reitin molemmissa päissä ja puolivaiheille pääsisi kumpaakin kautta sujuvati. Tärkeimmät työmatkayhteydet Tampereelle toimisivat edelleen.
 
Hakemuksessa on rasti kohdassa "Haettavan liikenteen luonne, pikavuoroliikenne".
Ainakaan esim. "Mäntän keskusta" ja "Joenniemi" eivät ole pikavuoromerkinnöillä varustettuja pysäkkejä, nykyään. Kuitenkin erittäin tärkeitä, kun ajatellaan asiakkaiden hankintaa.

Samahan se on aikataulullisesti nykyään ajaa pikavuoroa tai vakiota. Harvoinpa jostain syrjänperän pysäkiltä ketään tulee/jää, mutta jos niin kävisi, niin otetaan asiakas kiitollisuudella mukaan. Aikatauluun x-paikka lisää ei tee loppupeleissä yhtään mitään miinusmerkkistä tulokseen.
 
Samahan se on aikataulullisesti nykyään ajaa pikavuoroa tai vakiota. Harvoinpa jostain syrjänperän pysäkiltä ketään tulee/jää, mutta jos niin kävisi, niin otetaan asiakas kiitollisuudella mukaan. Aikatauluun x-paikka lisää ei tee loppupeleissä yhtään mitään miinusmerkkistä tulokseen.

No ei se nyt ihan sama ole. Esimerkkinä vaikkapa Jyväskylä-Petäjävesi välillä vakiovuorolla on iltaruuhkan aikaan ajoaikaa 50min kun pikavuorolla on ajoaikaa 30 minuuttia. Toki vakiovuoro kiertää pitempää reittiä mutta suurin ero matka-ajassa tulee ihan siitä että vakiovuorolla pysähdytään käytännössä joka pysäkillä jättämään matkustajia pois kyydistä.

Ainakaan esim. "Mäntän keskusta" ja "Joenniemi" eivät ole pikavuoromerkinnöillä varustettuja pysäkkejä, nykyään. Kuitenkin erittäin tärkeitä, kun ajatellaan asiakkaiden hankintaa.

Töysän Linjan pikavuorot näkyy pysähtyvän Joenniemessä vaikka ei siellä pv-kylttiä ainakaan google mapsin mukaan olekaan. Käytännössä nykyään uuden pv-pysäkin saa kun vain ilmoittaa viranomaiselle että olisi sellaiselle tarvetta.
 
Menee OT, mutta oletettavasti säännönmukainen Dv12 + siniset vaunut -liikenne loppuu jo 25.10. (tietenkin koko junaliikenne Keski-Suomessa loppuu 26.3.) alkaen Seinäjoki-Jyväskylä -välillä, koska vaihdoton yhteys Vaasa-Jyväskylä -välillä poistuu ja Seinäjoki-Vaasa-radan lakkautusten takia Dm12 vapautuu?
 
Viestiketjun alkuosassa on runsaasti keskustelua rautatieliikenteestä välillä Helsinki – Turku. Hallituksessa iät ja ajat istunut RKP muistaakseni vuosikymmeniä sitten tuki voimakkaasti rataosan Kirkkonummi – Karjaa perusparannusta, jolloin Elsa-oikorata jäi rakentamatta. Syynä tukeen voisi olla vaikka se, että puolueen kannattajia asuu runsaasti läntisellä Uudellamaalla ja radan Kirkkonummi – Karjaa vaikutuspiirissä. Tällä hetkellä RKP ei ole mukana hallituksessa.
 
Viestiketjun alkuosassa on runsaasti keskustelua rautatieliikenteestä välillä Helsinki – Turku. Hallituksessa iät ja ajat istunut RKP muistaakseni vuosikymmeniä sitten tuki voimakkaasti rataosan Kirkkonummi – Karjaa perusparannusta, jolloin Elsa-oikorata jäi rakentamatta. Syynä tukeen voisi olla vaikka se, että puolueen kannattajia asuu runsaasti läntisellä Uudellamaalla ja radan Kirkkonummi – Karjaa vaikutuspiirissä. Tällä hetkellä RKP ei ole mukana hallituksessa.

ELSA-radan rakentamattomuus ei johtunutu ainoastaan RKP:stä ja alueen ruotsinkielisistä vaan siitä että koko ELSAan ei uskottu. Samaan aikaan tapetilla ollutta HELI-rataakaan ei ryhdytty rakentamaan vaikka se olisi ollut yhteiskuntataloudellisesti tärkeämpi kosska olisi linkittänyt koko Suomenlahden Helsingin itäpuolseisen rannikon pääkaupunkiin junalla ja myös tavaraliikenne mm Sköldvikin jalostamoon ja Hainan ja Kotkan satamiin ym olisi hyötynyt. Silloin 1970-luvulla uskottiin vain autoihin ja moottoriteihin. Rantaradan perusparannus oli pakko tehdä koska sillä oli korjausvelkaa niin pahasti, ainoa vaihtoehto olisi ollut koko junaliikenteen lakkauttaminen ja sitä RKP vastusti. No nythän se melkein toteutuu siitä huolimatta.

t. Rainer
 
Ei rantarataa todellakaan olisi tarvinnut ruveta rakentamaan uudelleen, sillä siitähän siinä oli kyse, peruskorjauksesta puhuminen sai vain asiaan perehtymättömän vaikuttajan luulemaan prosessia edullisemmaksi kuin ELSA-linjauksen mukaan rakennettavan uuden radan rakentamista. Ratkaisu oli karsea virhe, aiemmin kylien läpi kulkenut ratalinjaus oikaistiin sellaiseksi, ettei sille oikein voi taajamajunaliikennettä sijoittaa ja yksiraiteisuus pilaa kaikki kehitysmahdollisuudet.
Todennäköisesti edes Svenska Folkpartiet ei olisi tuota hanketta kannattanut, jos olisi aavistanut, millainen susi tällä "peruskorjauksella" saatiin aikaan. ELSA-linjauksella olisi saatu lähiliikenne Lohjalle, ja sieltä olisi ollut ihan mahdollista lähteä työstämään Hankopaanan remontointia. Parhaassa tapauksessa Helsingistä Lohjan kautta Tammisaareen kulkeva lähikuna olisi saatu liikkeelle jo -80-luvun lopulla, ja ehkäpä sähkäri olisi osalla vuoroista voinut jatkaa Hankoonkin.

Muutamalla tuoreehkolla kulkukokemuksella nyt lakkautettavilla Helsingin ja Turun välisillä IC:illä voin todeta, ettei lakkautuspäätösä ole ollenkaan väärä, jos tavoitteena on, että junan käyttökate on yli 50%. Tyhjänpuoleisessa junassa matkustaminen on toki rauhallista, mutta ei varmasti sitä, mitä VR on hakemassa. Toisaalta linjalla on usean vuoden ajan ollut aivan liian runsas tarjonta suhteessa kysyntään, mitä taas on ainakin viime vuosina hillinnyt bussifirmojen (VR:n oma Pölhölä mukaan lukien) aktiivinen hintasota sasmojen kaupunkien välin melkein yhtä nopeasti taittavilla vuoroilla.
 
Ei rantarataa todellakaan olisi tarvinnut ruveta rakentamaan uudelleen, sillä siitähän siinä oli kyse, peruskorjauksesta puhuminen sai vain asiaan perehtymättömän vaikuttajan luulemaan prosessia edullisemmaksi kuin ELSA-linjauksen mukaan rakennettavan uuden radan rakentamista. Ratkaisu oli karsea virhe, aiemmin kylien läpi kulkenut ratalinjaus oikaistiin sellaiseksi, ettei sille oikein voi taajamajunaliikennettä sijoittaa ja yksiraiteisuus pilaa kaikki kehitysmahdollisuudet.
Todennäköisesti edes Svenska Folkpartiet ei olisi tuota hanketta kannattanut, jos olisi aavistanut, millainen susi tällä "peruskorjauksella" saatiin aikaan. ELSA-linjauksella olisi saatu lähiliikenne Lohjalle, ja sieltä olisi ollut ihan mahdollista lähteä työstämään Hankopaanan remontointia. Parhaassa tapauksessa Helsingistä Lohjan kautta Tammisaareen kulkeva lähikuna olisi saatu liikkeelle jo -80-luvun lopulla, ja ehkäpä sähkäri olisi osalla vuoroista voinut jatkaa Hankoonkin..

Mä olen samaa mieltä, että ELSA olis kannattanut rakentaa, vaikka olen ruotsinkielinen ja meidän mökki on Tammisaaressa. Ongelma oli vaan siinä että 1970-luvun puolivälissä ei kukaan politikko vasuripuolueita lukuunottamatta uskonut koko ELSA-radan kannattavuuteen. Sen ongelma oli että tavaraliikennettä oli liian vähän, se palveli vain etelä-Suomea ja se olisi ollut pelkkä matkustajaliikennerata eikä sekarata kuten Jämsänkosken tai Parkanon oikoradat. Siihen aikaan Suomi oli niin kepulaistunut että usko autoihin, busseihin ja jopa kotimaan lyhyen matkan lentoliikenteeseen oli suurempi kuin rautatiematkustajaliikenteeseen kahden suuren kaupungin välillä. Koko poliittinen oikeisto Kepu, Kokkarit, RKP ja Liberaalit unohtamatta pientä Perustuslailllista kansanpuoluetta tyrmäsivät ELSAn ja myös idän oikorata HELIn. Ruotsissa pelättiin että Neuvostoliitto käyttäisi HELI- ja ELSA ratoja Suomen miehittämiseksi ja Ruotsiin kohdistuvaan hyökkäyksen huoltoväylinä!

Rantaradan perusparannus lähti vaatimattomasti ja verkkaisesti käyntiin, ikäänkuin hätäaputöinä. Vaihtoehtona oli todella koko liikenteen lakkauttaminen. Koko 1980-luvun rakennettiin vain Kirkkonummi-Karjaa väliä. Alunperin oli kai tarkoitettu että pari muutakin pysähdyspaikkaa olis jätetty kuin Siuntio ja Inkoo, eikä rantarataa edes suunniteltu ollenkaan sähköistettäväksi. Sähköistyspäätös tuli vasta 1990-luvulla kun VR oli päättänyt ostaa suurnopeusjunia eli Pendolinoja, ja niille tarvittiin "koerata". Siinä vaiheessa kai seisakkeista luovuttiin.

Muutamalla tuoreehkolla kulkukokemuksella nyt lakkautettavilla Helsingin ja Turun välisillä IC:illä voin todeta, ettei lakkautuspäätösä ole ollenkaan väärä, jos tavoitteena on, että junan käyttökate on yli 50%. Tyhjänpuoleisessa junassa matkustaminen on toki rauhallista, mutta ei varmasti sitä, mitä VR on hakemassa. Toisaalta linjalla on usean vuoden ajan ollut aivan liian runsas tarjonta suhteessa kysyntään, mitä taas on ainakin viime vuosina hillinnyt bussifirmojen (VR:n oma Pölhölä mukaan lukien) aktiivinen hintasota sasmojen kaupunkien välin melkein yhtä nopeasti taittavilla vuoroilla.
VR on Pohjolan Liikenteen avulla ampunut omaa jalkaansa. Sen olisi kannattanut vetää bussinsa kokonaan pois kilpailemasta junien kanssa Turun linjalla jo 1950-luvulla kun Porkkalan tunnelista päästiin eroon.

Turun junien matkustajamäärien vähennys johtuu kanssa Nokian Salon tehtaiden ja suunnittelulaitosten sulkeutumisesta. Mitä itse toivoisin on että VR ja ruotsinlaivavarustamot satsaisi paremmin melkein unohdettuun laivajuna-tuotteeseen, olkoot että tehtävä on vaikea kun Silja ja Viikkari pitävät Helsinki-Tukholma linjaa lippulaivalinjanaan ja Tallinnaankin menee laivoja suoraan Stadista. Mutta päivälaivoja Tukholmaan ja Maarianhaminaan jotka sopivat paremmin asiointimatkoihin kuin rillutteluun ei lähde muualta kuin Turusta. Esim aamun laivajunan ei tarvitisisi lähteä jo klo 5:20 Helsingistä vaan klo 6:00 pitäisi riittää. Siljan aamulaivan lähtöä voisi lykätä 15 minuutilla. Muistan että 1980-luvulla aamun laivajunasta ehti vaihtaa laivaan hyvin vaikka aikaa oli vain 15 minuuttia, edellyttäen että lippu laivaan oli valmiiksi ostettu. Ei tarvinnut ainakaan jonottaa terminaalissa aamuäreiden turkulaisten kanssa;)

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös