VR:llä suuria muutoksia kaukoliikenteessä

Matkustan aika usein taajamajunalla Riihimäen ja Tampereen välillä. Monesti sunnuntaisin junaksi sattuu Tampereelta kello 17.37 lähtevä juna. Koska juna aikaisemmin oli niin täynnä, lisättiin siihen viime vuonna toinen yksikkö. Edelleenkin juna ajetaan kahdella yksiköllä. Pakkovaihdon jälkeen on vain matkustajamäärä huventunut merkittävästi. Viime sunnuntaina sain olla yksin takimmaisen yksikön etummaisessa päätyosastossa, ja luulen, etten ollut ainoa matkustaja, jolla oli oma osastonsa. Milloinkahan VR huomaa tämän ja palaa yhden yksikön ajoon?
Ihme hölmöilyä. Oliko varta vasten suunnitelmana saada matkustajamäärät laskuun, että päästään taas hetken päästä karsimaan liikennettä vai onko liikenne nyt kalustokierron näkökulmasta hienosti optimoitu, matkustajapalvelusta viis?
 
Ihme hölmöilyä. Oliko varta vasten suunnitelmana saada matkustajamäärät laskuun, että päästään taas hetken päästä karsimaan liikennettä vai onko liikenne nyt kalustokierron näkökulmasta hienosti optimoitu, matkustajapalvelusta viis?

Organisaatio jako pysyy näin hienosti erillään. Joskus vuonna 2013 vai 2014, en nyt tarkkaan muista mutta kun ite VR:llä olin, jaettiin lähiliikenne ja kaukoliikenne omiksi puoliksiin. Lähiksen tyypit teki vain lähistä ja kaukon kaukoa. Samalla myös mm. Riksu-Tampere meni kaukoon ja alko tulla noita vaihdolisia Riihimäellä Tampereelle jatkavilla ja nyt niitä on vaan lisää tullut ellei kaikki ole jo. Helpompi pitää lähiksen ja kaukon kulut erillään plaaplaaplaa muuta p-puhetta.
 
Ihme hölmöilyä. Oliko varta vasten suunnitelmana saada matkustajamäärät laskuun, että päästään taas hetken päästä karsimaan liikennettä vai onko liikenne nyt kalustokierron näkökulmasta hienosti optimoitu, matkustajapalvelusta viis?
Matkustajamäärä varmaan on laskenut jo sillä, että IC-juniin saa lippuja yhtä halvalla kuin taajamajuniin. Tällä vaihdolla vain kiusataan esim. Turenki-Helsinki-matkaajia ja päästään eroon lopuistakin matkustajista. Voisin uskoa, että VR:llä on tarkoituksena lopettaa koko vyöhykealueen ulkopuolinen taajamajunaliikenne ja ajaa ylimääräiset puput tyhjävaunujunana Imatralle... Pääradan varteen jäisi muutama pienehkö taajama, joita ei sitten palvelisi VR, Paunu, Onnibus tai edes PL.

Kalustokiertoa en ole kovasti ajatellut. Tällä hetkellä se ei ole optimaalinen, sillä monet taajamajunat viettävät Tampereella reilun tunnin. Koska R-junia ajetaan nyt puolen tunnin välein, voidaan myös Tampereen taajamajunia ajaa kahdella eri lähtöminuutilla. Tasainen 2/3 h:n vuoroväli on sotkettu esim. 2,5 tunnin vuoroväleillä. Kesäkuun aikataulumuutosten jälkeen yhä useampi taajamajuna viettää Tampereella alle tunnin, joten silloin kalustokierto tehostuu. Valitettavasti en enää muista vanhoja aikatauluja, joten niihin en osaa vertailla. Esimerkki: ennen edellistä aikataulumuutosta kahden viimeisen Helsinki-Riihimäki-Tampere-junan vuorojen väli oli kaksi tuntia, nyt se on kolme tuntia, ja seuraavien muutosten jälkeen 2,5 tuntia. Ei ole kenenkään etu, että aikataulut muuttuvat yhtä mittaa.

Olen viime viikkoina miettinyt kalustokierron tehostamisen seurauksia. VR on muuttanut hyvin toimivia aikatauluja niin, että kalustokierto on tehostunut. Mihin tämä säästynyt kalusto tarvitaan? Seisooko se varikolla? Vai laajentaako VR jossain päin Suomea liikennettään niin, että kaikki kalusto on koko ajan käytössä? Tottakai kannatan tehostusta, mutta ei kai VR nyt ole tilaamassa sadoittain uusia vaunuja, jolloin tehostaminen vähentäisi hankinnan hintaa? Taseessa on edelleen yhtä paljon pääomaa sidottuna vaunuihin kuin ennenkin. No, varmaan VR:llä on suunnitelmana viedä vapautuneita vaunuja Imatralle yksisuuntaisena junana.
 
Olen viime viikkoina miettinyt kalustokierron tehostamisen seurauksia. VR on muuttanut hyvin toimivia aikatauluja niin, että kalustokierto on tehostunut. Mihin tämä säästynyt kalusto tarvitaan? Seisooko se varikolla?

Eiköhän ainakin taajamajunien osalta vanha Sm1 ja Sm2 kalusto romuteta kokonaan.

Taustalla on että vanha kalusto on kovin kallista ylläpitää, varsinkin pieninä sarjoina. Sm1 ja Sm2 ovat vielä Sm4:ään ja Sm5:een verrattuna kovin vikaherkkiä.
 
Eiköhän ainakin taajamajunien osalta vanha Sm1 ja Sm2 kalusto romuteta kokonaan.
Sm1:t ovat olleet jo Pääsiäisestä lähtien poissa liikenteestä odottamassa lopullista tuomiotaan. Samoin Dv12:t lopettivat matkustajajunien vedon Pääsiäisenä. Paitsi jokakuukautiset Pääradan pakettikatkojunat. Oulun-Kolarin sesonkiliikenteen lisäliikenteessä niitä vielä ensi talvella varmasti nähdään, koska Oulun varikon Dr16:t eivät riittäne koko liikenteen pyörittämiseen.
 
Ihme hölmöilyä. Oliko varta vasten suunnitelmana saada matkustajamäärät laskuun, että päästään taas hetken päästä karsimaan liikennettä vai onko liikenne nyt kalustokierron näkökulmasta hienosti optimoitu, matkustajapalvelusta viis?

Myös Kouvolan ja Riihimäen väliset vuorot ovat nyt kaksi eri junaa, esim. jos haluaa matkustaa vaikkapa Järvelästä Kausalaan joutuu Lahdessa odottelemaan n. 45-105 min. Ja kuka tietää vaikka kyseessä olisi sama junayksikkö.
 
Helpompi pitää lähiksen ja kaukon kulut erillään plaaplaaplaa muuta p-puhetta.

Millä perusteella tämä on p-puhetta? Tottakai taloudet tuolleen pysyy herkemmin erillään. Oma asiansa toki on se, että onko se tarpeellista - siihen ei riitä asiantuntemus vastata.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen viime viikkoina miettinyt kalustokierron tehostamisen seurauksia. VR on muuttanut hyvin toimivia aikatauluja niin, että kalustokierto on tehostunut. Mihin tämä säästynyt kalusto tarvitaan? Seisooko se varikolla? Vai laajentaako VR jossain päin Suomea liikennettään niin, että kaikki kalusto on koko ajan käytössä? Tottakai kannatan tehostusta, mutta ei kai VR nyt ole tilaamassa sadoittain uusia vaunuja, jolloin tehostaminen vähentäisi hankinnan hintaa? Taseessa on edelleen yhtä paljon pääomaa sidottuna vaunuihin kuin ennenkin. No, varmaan VR:llä on suunnitelmana viedä vapautuneita vaunuja Imatralle yksisuuntaisena junana.

Luulen että VR pyrkii ajamaan kaukojunat mahdollisimman paljon ohjausvaunullisilla 2-kerros IC ja pendolinokalustolla. Näillä kaluston kiertoajat lyhenevät, ja siten säästetään myäs henkilökuntamenoissa. Koska vanhemmat junat ovat romutuskiellossa, ei VR niistä välitä, seisovat varikoilla, ja koska myös taajamajunien kohtalo on avoin, ei VR viitsi panostaa niihinkään.

t. Rainer
 
Luulen että VR pyrkii ajamaan kaukojunat mahdollisimman paljon ohjausvaunullisilla 2-kerros IC ja pendolinokalustolla. Näillä kaluston kiertoajat lyhenevät, ja siten säästetään myäs henkilökuntamenoissa. Koska vanhemmat junat ovat romutuskiellossa, ei VR niistä välitä, seisovat varikoilla, ja koska myös taajamajunien kohtalo on avoin, ei VR viitsi panostaa niihinkään.

t. Rainer

Kyllä matkustajan näkökulmasta on aivan tervetullutta, että tehostetaan kaluston kiertoa, ja että mahdollisimman monessa kaukojunassa on vastedes ravintolavaunu, etenkin IC-junissa, joissa se on Duetto. Ja auttaahan se myös tietyillä rataosilla, jos on kokonaan IC2 --> sn200.
 
Kyllä matkustajan näkökulmasta on aivan tervetullutta, että tehostetaan kaluston kiertoa, ja että mahdollisimman monessa kaukojunassa on vastedes ravintolavaunu, etenkin IC-junissa, joissa se on Duetto. Ja auttaahan se myös tietyillä rataosilla, jos on kokonaan IC2 --> sn200.

Siinä on se haittapuoli että koska kaikki junat ovat 3-5 vaunun mittaisia "tumppeja" niin suosituimmat vuorot myydään loppuun liian aikaisin, eli tarjotaan eioota jos matkustuspäätös tehdään vasta lähtöpäivänä. Varusmiehetkin joutuvat matkustamaan seisten kun heidän ilmaiset litteransa ei oikeuta paikanvaraukseen. Kannattavuus hyvä -> palvelutaso huono.:icon_frown:

t. Rainer
 
IC-junaan voi aina lisätä suosituimmille vuoroille Ed:n tai pari. Loppuunmyyntiongelma tuskin lienee missään todellinen, pikemminkin ongelmana on, että ruuhkavuorojen ulkopuolella saattaa olla vaikeaa edes dumppaustarjouksin houkutella junaan niitä noin 250 matkustajaa, joiden kapasiteetti täyden palvelun IC:ssä (Edfs+Erd+Edb+Edo) aina on. Pitkillä reiteillä peruspakettia täydennetään Ed-vaunuilla muutenkin.
Pendolinot voitaneen ajaa loppuun parilla yksittäisellä päivittäisellä pikavuorolla Helsingistä Vaasaan, Ouluun, Jyväskylän kautta Kuopioon ja Joensuuhun. Jos kehäradalle tehtäisiin kaarto päradan pohjoisen suuntaan, voisi osa näistä vuoroista ajaa suoraan HV:lle.
Yksikerroksisten IC-vaunujen loppusijoituspaikoiksi sopisivat parhaiten Oulusta Kajaaniin ja Rovaniemelle sekä Tampereelta Poriin ja Turkuun ajettavat InterRegiot tai taajamajunat. Invapalveluita ja lapsia varten mukaan pitäisi varmaan kytkeä yksi kaksikerroksinen palveluvaunu. Myös yöjunien ei-makkaripaketiksi istuisi parhaiten Ex+Expt+Rx sekä sinisestä kalustosta korjattu konduktöörivaunu, jollainen niissä on nykyäänkin.
 
IC-junaan voi aina lisätä suosituimmille vuoroille Ed:n tai pari. Loppuunmyyntiongelma tuskin lienee missään todellinen, pikemminkin ongelmana on, että ruuhkavuorojen ulkopuolella saattaa olla vaikeaa edes dumppaustarjouksin houkutella junaan niitä noin 250 matkustajaa, joiden kapasiteetti täyden palvelun IC:ssä (Edfs+Erd+Edb+Edo) aina on. Pitkillä reiteillä peruspakettia täydennetään Ed-vaunuilla muutenkin.
Pendolinot voitaneen ajaa loppuun parilla yksittäisellä päivittäisellä pikavuorolla Helsingistä Vaasaan, Ouluun, Jyväskylän kautta Kuopioon ja Joensuuhun. Jos kehäradalle tehtäisiin kaarto päradan pohjoisen suuntaan, voisi osa näistä vuoroista ajaa suoraan HV:lle.
Yksikerroksisten IC-vaunujen loppusijoituspaikoiksi sopisivat parhaiten Oulusta Kajaaniin ja Rovaniemelle sekä Tampereelta Poriin ja Turkuun ajettavat InterRegiot tai taajamajunat. Invapalveluita ja lapsia varten mukaan pitäisi varmaan kytkeä yksi kaksikerroksinen palveluvaunu. Myös yöjunien ei-makkaripaketiksi istuisi parhaiten Ex+Expt+Rx sekä sinisestä kalustosta korjattu konduktöörivaunu, jollainen niissä on nykyäänkin.

Itse asiassa junan loppuunmyyntiongelma tuntuu olevan hyvinkin todellinen. Pohjanmaan-radan viikonloppujunat, ja kesällä joskus myös arkijunatkin ovat seisomapokista päätellen vaikuttaneet olevan ns. ylibuukattuja. Tähän vielä lisätään kausilippulaiset arkena. Jos junasta sattuu syystä tai toisesta puuttumaan vaunu, on useammankin matkustajan mieli musta paikan puuttuessa. Nämä voi todeta esimerkiksi lukemalla VR:n Facebook-sivuille postattuja kommentteja. Lippuautomaattikaan ei anna selkeää infoa loppuunmyydystä junasta. Ja kun Savossa ajetaan osa junista kaksivaunuisina (Ed+EFit), niin täyttöastetta voi miettiä viikonloppuliikenteessä/kesätapahtumien aikaan. Täpöäydessä junassa ei ilmastointikaan vaikuta aina jaksavan pitää ilmaa kovin viileänä. Silti IC2 on pendolinoa joustavampi juuri kapasiteetin lisäys/vähennystapauksissa, pendolinoissa kun vaihtoehtoina on aina yksi tai kaksi runkoa.
 
Lipunmyynnin perusteella on mahdollista, jopa helppoa, ennakoida lisävaunujen tarve. Varsin monet kun ostavat lippunsa niin hyvissä ajoin, että asian voi nähdä viimeistään viikkoa ennen junan ilmoitettua lähtöä. Ed-vaunuja voidaan vilkkaimpiin vuoroihin lisätä pari-kolme, jolloin Edo+Edb+Erd+Edfs-yhdistelmään saadaan lisäkapasiteettia niin paljon, että Suomen olosuhteissa jokseenkin maksimaalinen 500-600 asiakkaan kertapoka kulkee.

Ohjaus-, ravintola- ja palveluvaunujen määrä riittää väsäämään rautateillemme 25 IC-runkoa. Niillä hoituu kevyesti kaikki Oulun eteläpuolinen liikenne, ja hiljaisemmille reiteille, kuten Tampere-Pori, Kuopio-Oulu tai Oulun pohjoispuolelle ei näin isoja junia tarvitakaan -näillä radoilla on siis tilaa myös yksikerrosyksiköille. Kaikki syyt väittää suomalaista InterCityä loppuunmyydyksi ovat tekosyitä.
 
Viimeksi muokattu:
Lipunmyynnin perusteella on mahdollista, jopa helppoa, ennakoida lisävaunujen tarve. Varsin monet kun ostavat lippunsa niin hyvissä ajoin, että asian voi nähdä viimeistään viikkoa ennen junan ilmoitettua lähtöä.

Mutta nämä ”varsin monet” ilmeisesti eivät ole kuitenkaan enemmistö? Itsekin yleensä ostan matkalippuni kulkuvälineisiin joko samana päivänä tai aikaisintaan edellisenä iltana. Ainakaan enää ei taida olla mitään hölmöjä rajotteita, että aleliput pitäisi hankkia jotain 3 vuorokautta aiemmin (taisi olla Veturin aikaan ennen hintauudistusta), kun säästöliput sai vielä ~10 tuntia ennen lähtöä Tampere–Seinäjoki–Tampere.

Uskallan väittää, että matkustajien ostokäyttäytyminen on myös muuttunut. Toki halvimpien hintojen metsästäjät saattavat olla liikkeellä jo viikkoja ennen matkustusajankohtaa, toisaalta kuinka moni heistä lopulta tekee edes matkansa vaan ostavat varmuuden vuoksi, jos sittenkin lähtö olisikin tuolloin ok? Normaali asiakas on ostamassa joko matkustuspäivänä tai sitä edellisenä päivänä.
 
Ikävä kehitys, jos junissa pitää taistella istumapaikoista ja varailla päiväkausia etukäteen. Sehän on kuin paluuta köyhään menneisyyteen.

Monilla on myös pihassa henkilöauto, josta ei tarvitse varata edellisenä päivänä paikkaa, vaan istumapaikka on aina, ja sopivia lähtöminuutteja on vuorokaudessa 1440 kappaletta. Paluu pula-aikoihin ei näitä ihmisiä houkuttele takaisin joukkoliikenteeseen.
 
Takaisin
Ylös