Y-juna lopetetaan

Leppävaaran asemassa toki on parantamisen varaa, mutta muuten aikamoinen kärjistys. Ei Leppävaaran asema hirveästi poikkea nykymuodossaan esimerkiksi Tikkurilan asemasta ennen Dixiä, toki lipunmyynti ja odotustilaksi kutsuttu paikka puuttuu. Lipunmyyntiähän ei tälläkään hetkellä ole edes Espoon asemalla. En myöskään ymmärrä, mitä haittaa hengailevista teineistä on. Nuorilla on tapana kokoontua hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä oleviin julkisiin tiloihin kuten Kamppiin, Selloon ja Dixiin. Espoon keskuksen tyyppinen asemarakennus Leppävaarassa vain lisäisi teinien hengailua myös Sellon aukioloaikojen ulkopuolella.

Leppävaaran suurimmat puuutteet ovat humalaisia ja kerjäläisiä täynnä oleva pimeä alikulkutunneli. Espoossa on valoisa katettu ylikulkusilta ja vartiointi toimii paremin koska humalaisia ei näy. Leppävaarassa liukuportat puuttuvat kokonaan ja hissikin puuttuu Turun suuntaan kulkevien junien laiturilta. On vain jyrkkä peltiluiska jota pitkin matkalaukkua on vedettävä. Leppävaarasta puuttuu myös VR:n lipunmyyntiautomaatti, vain HSL:n löytyy. Espoosa on molempien firmojen automaatit. Espoossa on asemarakennuksessa myös siisti lounaskahvila, Leppävaaran "asemaravintolat" ovat pitkän matkan päässä Sellon sisätiloissa. Veikkaan että kun Lepuskin asemalla alkavat Turun junat pysähtymään niin alkaa Sellon vartiijoila tosihommat selvittää käsirysyjä jotka syntyy Sellon ahtaan asemanpuoleisen uloskäynnin luona hengalievien nuorisojengien ja junaa matkalaukkujensa kanssa odottavien välillä.

t. Rainer
 
Leppävaaran suurimmat puuutteet ovat humalaisia ja kerjäläisiä täynnä oleva pimeä alikulkutunneli. Espoossa on valoisa katettu ylikulkusilta ja vartiointi toimii paremin koska humalaisia ei näy. Leppävaarassa liukuportat puuttuvat kokonaan ja hissikin puuttuu Turun suuntaan kulkevien junien laiturilta. On vain jyrkkä peltiluiska jota pitkin matkalaukkua on vedettävä. Leppävaarasta puuttuu myös VR:n lipunmyyntiautomaatti, vain HSL:n löytyy. Espoosa on molempien firmojen automaatit. Espoossa on asemarakennuksessa myös siisti lounaskahvila, Leppävaaran "asemaravintolat" ovat pitkän matkan päässä Sellon sisätiloissa. Veikkaan että kun Lepuskin asemalla alkavat Turun junat pysähtymään niin alkaa Sellon vartiijoila tosihommat selvittää käsirysyjä jotka syntyy Sellon ahtaan asemanpuoleisen uloskäynnin luona hengalievien nuorisojengien ja junaa matkalaukkujensa kanssa odottavien välillä.

t. Rainer

Leppävaarassa on kyllä VR:n automaatteja ainakin kaksin kappalein ja eiköhän sellainen sinne olisi muussa tapauksessa tuotu. En kyllä itse ole kiinnittänyt huomiota alikulkutunnelin humalaisiin ja kerjäläisiäkin on ollut yleensä maksimissaan yksi istumassa passiivisesti. Liukuportaat ja hissi toki selkeä puute, mikäli matkatavaraa on paljon tai liikuntakyky on heikentynyt. En kyllä ymmärrä, miksi kukaan siellä pimeässä tunnelissa junaa odottelisi, sehän on lähinnä kulkuväylä. Paljon miellyttävämpää on odotella siellä laituritasolla. Harvoin vettäkään sataa niin vaakatasoon, etteikö katos riittäisi.

Olen kyllä samaa mieltä, että nykyisellään Espoon aseman tilat ovat kaukoliikennettä ajatellen paremmat, mutta ei Leppävaarakaan täysin onneton ole.
 
Leppävaaran suurimmat puuutteet ovat humalaisia ja kerjäläisiä täynnä oleva pimeä alikulkutunneli. Espoossa on valoisa katettu ylikulkusilta ja vartiointi toimii paremin koska humalaisia ei näy. Leppävaarassa liukuportat puuttuvat kokonaan ja hissikin puuttuu Turun suuntaan kulkevien junien laiturilta. On vain jyrkkä peltiluiska jota pitkin matkalaukkua on vedettävä. Leppävaarasta puuttuu myös VR:n lipunmyyntiautomaatti, vain HSL:n löytyy. Espoosa on molempien firmojen automaatit. Espoossa on asemarakennuksessa myös siisti lounaskahvila, Leppävaaran "asemaravintolat" ovat pitkän matkan päässä Sellon sisätiloissa. Veikkaan että kun Lepuskin asemalla alkavat Turun junat pysähtymään niin alkaa Sellon vartiijoila tosihommat selvittää käsirysyjä jotka syntyy Sellon ahtaan asemanpuoleisen uloskäynnin luona hengalievien nuorisojengien ja junaa matkalaukkujensa kanssa odottavien välillä.

t. Rainer

Olisikohan tälläinen ajattelu juuri ongelma Suomessa tällä hetkellä, yleistyksiä ja pelkotiloja.

Espoo - Vartioita en ole nähnyt asemalla koskaan, onkohan syynä Espoossa että riff raffilla eri paikat kokoontua kuin tuo ylitunneli?

Leppävaara - eiköhän jos muutos tapahtuu tapahdu myös pientä korjausta? En ole usein tunnellissa törmännyt ongelmiin ja ei siellä normaali ihmiset odottele ketään, eiköhän he ole asematasolla... Ravintola puuttuu? Onkohan monelle se ongelma joka estää aseman käytön? Mikähän on junan käyttäjien laukkujen käyttö, meneekö 90 prosenttia vetolaukuilla? Noinkohan nuoriso haluaa itselleen lisää ongelmia, luulen että he siirtyvät huomatessaan ruuhkaan jonnekin jossa ei heitä kohti tuhahdella ja sadatella...
 
Flirt kiihtyy 0-100 km/h noin 25-30 sekuntiin, sataankahteenkymppiin noin 10 sekuntia lisää.
 
Olisikohan tälläinen ajattelu juuri ongelma Suomessa tällä hetkellä, yleistyksiä ja pelkotiloja.

Espoo - Vartioita en ole nähnyt asemalla koskaan, onkohan syynä Espoossa että riff raffilla eri paikat kokoontua kuin tuo ylitunneli?

Leppävaara - eiköhän jos muutos tapahtuu tapahdu myös pientä korjausta? En ole usein tunnellissa törmännyt ongelmiin ja ei siellä normaali ihmiset odottele ketään, eiköhän he ole asematasolla... Ravintola puuttuu? Onkohan monelle se ongelma joka estää aseman käytön? Mikähän on junan käyttäjien laukkujen käyttö, meneekö 90 prosenttia vetolaukuilla? Noinkohan nuoriso haluaa itselleen lisää ongelmia, luulen että he siirtyvät huomatessaan ruuhkaan jonnekin jossa ei heitä kohti tuhahdella ja sadatella...

Kyllähän Espoon asema se pahempi räkälä on viikonloppusin ja iltasin/öisin, jollakin taitaa olla nyt Espoo-lasit päässä. Espoon aseman ylikulkusilta kuuluu Turvatiimille ja siellä ei ole 24h päivystystä vaan autopartio tai junapartio kiertää sinne harvoin. Sellossa/Leppävaarassa vartiointi pelaa huomattavasti paremmin. Laiturialueet kuuluvat Turvatiimille ja siellä kiertää huomattavasti useammin autopartioita sekä junapartioita, ihan jo lyhyemmän matkankin vuoksi. Ja niitä humalaisia näkyy itäpuolella ns. vanhalla ostarilla. Ei ne sinne terminaalille ja Selloon raahaudu. En oikein tiedä mitä haittaa passiivisesti istuvasta kerjäläisestä on. Jos häiritsee niin voi ignoorata kokonaan. Niitä löytyy vähän joka puolelta.

Leppävaara on selvästi parempi pysähtymispaikka Turun junilla kuin Espoo. Leppävaarasta on selvästi paremmat vaihtoyhteydet eri puolille Espoota ja työpaikkakeskittymääkin taitaa Leppävaarassa olla enemmän kuin Espoon keskuksessa. Teinitkään ei mitään ongelmia aiheuta. En oikein ymmärrä miten niiden hengailu jossain jotain muuttaisi, ei ole itelle ainakaan osunut että tiellä olisi. Eräs Espoolainen yrittää vaan hakemalla hakea jotakin syitä miksi Leppävaara olisi niin paljon huonompi kuin Espoo.

Hissien puutetta en Leppävaaran ykkösellä kiellä, mutta eikö ongelma ratkea ihan vain laitureita muuttamalla. Helsingin suunnan junat voivat pysähtyä raiteella 3 ja Turun kaukojunat ellei muutkin Kirkkonummen suunnan junat laiturilla 2. Vaihteiden vaihdon vaatii, mutta muistaakseni Sn80 vaihteet molemmin puolin.
 
Kaikista järkevintä olisi, että IC:t pysähtyisivät molemmissa. Olisi järjetöntä, että Espoon keskus ohitettaisiin ja sinne pääsisi vain vaihtamalla joka asemalla pysähtyvään junaan ja köröttelemällä sillä. Espoon keskus uhkaa jäädä hitaiden yhteyksien varaan, jos Y-juna (tai sen seuraaja) ei sitten korvaa tilannetta vaihtamalla Leppävaaran pysähdyksen Espooseen. Näinollen siihen voisi vaihtaa Kirkkonummella.
 
Ei voisi, sillä Kirkkonummen IC-junien pysähdykset loppuvat kokonaan 27.3.2016.
Tämä on järjetöntä, rantaradalla on vain kaksi kaukojunien nopeusluokkaa - IC ja Pendo - miksei IC voi palvella kasvukeskusten välillä pysähtyen tasaisesti 15 kilometrin välein Karjaa-Inkoo-Siuntio-Kirkkonummi-Espoo-Leppävaara-Pasila? Lisäksi voitaisiin palauttaa pysähtymispaikat Paimio ja Piikkiö. Lyhyt juna kiihtyy ripeästi ja matka-aika olisi silti siedettävä, matkalla on paljon lyhyemmän matkan matkustajia, esim juuri Karjaa-Kirkkonummi ja Leppävaaraan menijät. Tähän palveluun on turha sotkea ICE/Pendo-pikavuorokonseptia, sitä voidaan sitten tarjota IC:n rinnalla kaupunkien välisiin pitempien etäisyyksien express-business-matkoille kilpailemaan lento- ja pikavuoroliikenteen kanssa. Vähän niin kuin bussiliikenteessäkin, tarvitaan niitä vakiovuoroja myös kaukoliikenteessä. Näin Y-juna voitaisiin lakkauttaa vaikka heti. Toki Pendo tarvitsisi sitten enemmän kuin yhden vuoron päivässä suuntaansa, mutta sille löytyy kyllä matkustajansa kumipyöriltä siirtyvistä sitten, kun juna on taas selkeästi nopeampi kuin bussi tai henkilöauto. Toki täyttäen junat kysyntäperusteisin hinnoin.
 
Tämä on järjetöntä, rantaradalla on vain kaksi kaukojunien nopeusluokkaa - IC ja Pendo - miksei IC voi palvella kasvukeskusten välillä pysähtyen tasaisesti 15 kilometrin välein Karjaa-Inkoo-Siuntio-Kirkkonummi-Espoo-Leppävaara-Pasila? Lisäksi voitaisiin palauttaa pysähtymispaikat Paimio ja Piikkiö. Lyhyt juna kiihtyy ripeästi ja matka-aika olisi silti siedettävä, matkalla on paljon lyhyemmän matkan matkustajia, esim juuri Karjaa-Kirkkonummi ja Leppävaaraan menijät. Tähän palveluun on turha sotkea ICE/Pendo-pikavuorokonseptia, sitä voidaan sitten tarjota IC:n rinnalla kaupunkien välisiin pitempien etäisyyksien express-business-matkoille kilpailemaan lento- ja pikavuoroliikenteen kanssa. Vähän niin kuin bussiliikenteessäkin, tarvitaan niitä vakiovuoroja myös kaukoliikenteessä. Näin Y-juna voitaisiin lakkauttaa vaikka heti. Toki Pendo tarvitsisi sitten enemmän kuin yhden vuoron päivässä suuntaansa, mutta sille löytyy kyllä matkustajansa kumipyöriltä siirtyvistä sitten, kun juna on taas selkeästi nopeampi kuin bussi tai henkilöauto. Toki täyttäen junat kysyntäperusteisin hinnoin.

Näin on. Ainoa ongelma on rantaradan 1-raiteisuus Kirkon länsipuolella ja kaupunkirataraiteiden puuttuminen Leppävaaran ja Espoon välillä. Itse säilyttäisin nykyiset junien pysähdyspaikat enkä ottaisi käyttöön mitään pendo-supervuoroa ollenkaan. Aamulla tulee Turun IC-junasta paljon matkustajia jotka jäävät pois Espoon asemalla, siis eivät jatka toisella paikkurilla Lepuskiin. Ovat ilmeisesti kaupungin työntekijöitä kuten opettajia ja muita pikkuvirkamiehiä jotka asuvat läntisellä Uudellamaalla. Rantarata Kirkkonummen ja Helsingin välillä kaipaisi remonttia sekä kaupunkirataraiteet Espoooseen, että kaukojunien nopeutta voi nostaa silläkin osuudella ja tärkeitä minuutteja tiputtaa pois.
t. Rainer
 
Koska Rantarata on mikä on, olisi se todella syytä täyttää lähiliikennekonseptin mukaisin junin, mutta koska muutakaan ratayhteyttä Turun ja Helsingin välille ei ole, jatkunee IC-konseptilla leikkiminen.
Tosin tuosta Siuntion onnettomasta tilasta tuli mieleen mahdollisuus (tai siis kysymys, olisiko tällainen kuvio mahdollinen?) muuttaa lähiliikennettä siten, että S-juna jatkaisi Siuntioon asti, ja perässä tuleva Turun IC pysähtyisi siellä myös. Ja sama kuvio tietenkin myös toiseen suuntaan. Jokatuntisena tämä tuskin toimisi, mutta harvennusten jälkeen nämä vuorot voisivat varmaan radalle jopa mahtua. S-juna tarjoaisi Leppävaaran ja Siuntion välisiltä asemilta yhteyden Turun suuntaan, eikä IC:n tarvitsisi jarrutella parin hassun kulkijan takia. Siuntiolaisten omakin junan käyttö saattaisi kohota ratkaisevasti, kun paikkakunnalle tosiaan saataiiin kunnollinen lähijunayhteys tähänastisen muutaman hassun Y-junan sijaan.
 
Minulle tulee mieleen, että voisiko Rantaradan liikennettä rationalisoida puolittamalla IC-junien määrän, jolloin vapautuvat aikataulupolut Karjaan ja Helsingin välillä voisi siirtää nopeiden lähijunien käyttöön? Turun junat kohtaisivat edelleen Karjaalla mutta eivät enää Salossa. Tällöin junat voisivat paremmin hyödyntää huippunopeuttaan. Äärimmillään nopeutus voisi kummallakin puoliskolla olla 10 minuuttia kokonaismatka-ajan supistuessa 1h 40 minuuttiin. 20 minuutin kääntöajoilla kiertoaika olisi neljä tuntia ja kalustontarve vain kaksi runkoa eli kolmannes nykyisestä. Turun kääntöajan pidentäminenkään ei lisäisi runkomäärää kuin yhdellä.
Nopeita lähijunia Helsingistä Karjaalle voisi ajaa myös kahden tunnin välein. Matka-ajan ollessa 50 minuuttia ja kääntöaikojen 10 minuuttia ei tarvittaisi kuin yksi runko! Sen tulisi luonnollisesti olla uutta kalustoa, jonka huippunopeus olisi 160 km/h. Välipysähdyksiä olisi korkeintaan Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Leppävaara ja Pasila, ehkä myös Huopalahti.
Juha
 
Minulle tulee mieleen, että voisiko Rantaradan liikennettä rationalisoida puolittamalla IC-junien määrän, jolloin vapautuvat aikataulupolut Karjaan ja Helsingin välillä voisi siirtää nopeiden lähijunien käyttöön? Turun junat kohtaisivat edelleen Karjaalla mutta eivät enää Salossa. Tällöin junat voisivat paremmin hyödyntää huippunopeuttaan.
2 tuntia on liian harva vuoroväli että ihmiset viitsisivät junalla enää kulkea Helsingin ja Turun välillä. Se merkitsisi paluuta 80-luvun tilanteeseen jolloin juna oli vain vitsi. Silloin kun pendolino-liikenen alkoi 1995 ne kulkivat lähes tyhjinä vaika matka-aika oli 15 minuuttia lyhyempi kuin nyt, koska junat kulkivat joka tapauksessa paljon harvemmin kuin bussit.

Omalla autolla, bussilla ja junalla matka-ajat ovat lähellä toisiaan mutta junakyyti on saatava luotettavammaksi ,eli pysyttävä aikataulussaan paremmin. Matkustusmukavuudeltaan juna on paras mutta hinta joidenkin mielestä liian korkea. Eli jotain sille hinnalle pitäis tehdä.

En kannata express-vuoroa joka ei pysähtyisi väliasemilla ollenkaan, voihan VR kokeilla yhden aikataulukauden sitä mutta en usko että saavat enemmän matkustajia kuin nyt, jos Karjan pysähdys varsinkin jää pois.

Aikatauluteknisesti Espoon pysähdyksen korvaamisella Leppävaaran pysähdyksellä ei voiteta matka-aikaa koska Leppävaara on suoralla jolla juna nyt ajaa täysillä ohi, mutta Espoo on hidastavan mutkan takia, eli matka-aika pitenisi minuutilla. Myös matkustajavirtoja ajatellen, niin sitten kun länsimetro aloittaa ensi vuonna, tulevat metron varrella asuvat ennemmin kulkemaan metrolla Helsingin päärautatieasemalle jos haluavat Turun junan kyytiin, kuin bussilla Leppävaaraan. Espoon asemaa käyttävät nyt keski-espoolaiset, kauniaislaiset ja espoonlahtelaiset joilla on hyvät juna tai bussiyhteydet Espoon asemalle, ja ainakin paremmat kuin Leppävaaraan. Kirkkonummen pysähdyksen poisjättämine ajaisi heidät kokonaan liikennemottiin tai ainakin paluuta 1970-luvulle Turun ja länsi-uudenmaan suunnan junayhteyksien osalta. Silloinhan suurin osa Turun junista ei pysähtynyt ollenkaan Helsingin ja Karjaan välillä. Näin suuren matkustajajoukon jättämine vailla palvelua näkyisi matkustajamäärien vähentymisenä vaikka joitakin korvaavia matkustajia saataisiin Leppävaarasta. Kyse ei ole ota tai jätä tilanteesta koskaa lähes joka espoolaistaloudella on auto. Lisäksi nykyisellä Espoon asemalla on paremmat liityntäpysäköinti- ja saatto/noutomahdollisuudet kuin Leppävaarassa.

Y-juna kannattaisi ensi alkuun korvata S-tai U-junilla jotka jatkavat Siuntioon. Espoon kaupunkiradan rakentaminen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian että rantaradan nopeammat ja hitaammat junat voisivat käyttäisivät eri raiteita Espooseen asti, jolloin kaikki Kirkkonummelle ajavilla lähijunilla olisi sama pysähdyskäytäntö, eli sama kuin U-junilla nyt, mutta Espoon ja Leppävaaran välillä ei pysähdyksiä. Kauklahden ja Helsingin välillä kulkisi kaikila asemilla pysähtyvä E-juna. Kauklahden asemalta kannattaisi rakentaa pistoraide ja laituri nyklyisen, ja lakkautettavaksi suunnitellun Mankin seisakkeen lähelle joka toimisi E-junan pääteasemana, jolloin Kirkkonummen/Siuntion junat voisi ohittaa Mankin.

Kalustonkierron tehostamiseksi kannattaisi osa rantaradan junista pistää jatkamaan Helsingistä Kouvolan suuntaan, kuten tehtiin muutama vuosi sitten. Joku Allegro-vuorokin voisi lähteä Turusta Helsingin sijaan, esim aamun laivajuna Turusta Helsinkiin ja illalla takaisin voitaisiin ajaa Allegrolla joka käy Pietarissa asti, toki sallien kotimaan matkustuksen Turun ja Helsingin välillä. Se voisi tuoda lisää kansainvälisiä matkustajia.

t. Rainer
 
Tuo on kyllä varsin virheellistä espoolegendaa. Vain vajaalla kahdella kolmesta espoolaistaloudesta on auto, se on toiseksi vähiten seudun kunnista.

http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/liikenne/autonomistus

No vaikka olisikin niin onko se fiksua toimintaa VR:n suunnalta olla jatkossa palvelematta sitä joukkoa joka matkustaa Espoon asemalta kaukojunilla Turun tai länsi-uudenmaan suuntaan? Monella saattaa esim opiskelu keskeytyä.

t. Rainer
 
No vaikka olisikin niin onko se fiksua toimintaa VR:n suunnalta olla jatkossa palvelematta sitä joukkoa joka matkustaa Espoon asemalta kaukojunilla Turun tai länsi-uudenmaan suuntaan? Monella saattaa esim opiskelu keskeytyä.

Tuskinpa siihen opinnot keskeytyvät, mutta nopeatempoiset työmatkat kyllä jäävät väliin.

Minä olen Espoo-Kupittaa-työmatkoja mieluusti ajanut junalla siten, että ajanut aamulla autolla Espoon liityntäparkkiin ja siinä junalla Turkku ja iltapäivällä sama toiseen suuntaan. Keski-Espoosta Leppävaaraan ajo nyt olisi täysin hölmöä. Täytyy käydäkin katsastamassa Kyrsälän käyttökelpoisuus liityntään. Jos se on huono ja viimeistään jos IC:t lopettavat sielläkin pysähtymisen, aivan satavarmasti korvaava yhteys on henkilöauto. Äkkiähän sillä Turkuun zingahtaa, moottoritietä.

Matkustajamäärä Espoon ja Turun välillä muuten ei ole aivan vähäinen. Arvelen, että muillakin salkkumiehillä on samat ajatukset kuin minulla.
 
Takaisin
Ylös