Lepsuilua matkalipuntarkastuksissa

Olen matkustanut Helsingistä Keravalle R-Junalla siten että konduktööri on tullut vasta savion kohdalla kyseiseen osastoon(Oli lipunmyynti osasto/Tarkistin)

Ruuhkaisimmissa R-, H- ja Z-junissa ei ole lainkaan harvinaista, että lippuja Helsingistä tulleille saatetaan myydä vielä Keravan jälkeenkin. Myyntilaite tulostaa sen minkä ehtii, eikä sitä konduktööri yhtään sen aiemmin eläkkeelle pääse, vaikka kuinka yrittäisi konetta nopeuttaa. Parempi myydä kerralla oikea lippu kuin hätäillä ja peruuttaa sitten virheellisiä lippuja.

Myös asiakkaat pystyvät vaikuttamaan huomattavasti lipunmyyntitilanteen nopeuttamiseen. Hankkimalla lipun etukäteen asemien lipunmyyntipisteistä (lippukassat, junamaatit) ei lippua tarvitse edes ostaa junasta. Helsingin, Pasilan ja Tikkurilan asemilla on varsin nopeat lipputoimistot, joissa jonot liikkuvat pikaisesti. Lisäksi ne ovat varsin hyvin auki. Jos asiakas kuitenkin päätyy ostamaan lipun vasta konduktööriltä, niin olisi hyvä huomioida seuraavat asiat: Ilmoita kuuluvasti minne olet menossa ja onko sinulla oikeus alennukseen, jos on niin millaiseen?

Esimerkki nopeasta ostotilanteesta:
Asiakas: "Yksi opiskelijan meno Järvenpäähän" (asiakas näyttää voimassaolevaa opiskelijakorttia ja on varannut tasarahan 2,60€). Aikaa kuluu noin 30 sekuntia.

Esimerkki hitaasta ostotilanteesta Kirkkonummen suunnasta Helsinkiin:
Asiakas: Antaa 20€ setelin konduktöörille sanomatta sanaakaan.
Konduktööri: "Niin, mitähän saisi olla?"
Asiakas: "No, eihän tällä junalla pääse kuin Helsinkiin".
Konduktööri: "Niin no, junaa vaihtamalla Pasilassa sitä pääsee toki jatkamaan matkaa vaikka koko rahalla lähes Tampereelle asti"
Asiakas: "No eikun Helsinkiin".
Konduktööri: "5,10€ ja tässä 14,90€ takaisin, olkaa hyvä":
Asiakas: "Mites se niin kallis oli?"
Konduktööri: "Tämä on normaali kolmen vyöhykkeen lipun hinta."
Asiakas: "Niin, mutta kun minä olen opiskelija..."
...ja sitten peruutetaan yhtä lippua, tehdään toista ja aikaa kuluu.

Näin se homma menee.
 
Helsingistä tullut kippari jäi pois junasta jossain Lahden jälkeen ja uusi tuli junaan vasta seuraavalla asemalla. Ilmeisesti hän hoiti junan matkaan asiallisesti, mutta jäi itse pois.

Lahteen jäi varmasti avustava konduktööri ja johtava konduktööri jatkoi matkaa. Toinen vaihtoehto on, että uusi johtava konduktööri tuli junaan jo Lahdesta, mutta näit hänet vasta Kouvolan jälkeen.
 
Lahteen jäi varmasti avustava konduktööri ja johtava konduktööri jatkoi matkaa. Toinen vaihtoehto on, että uusi johtava konduktööri tuli junaan jo Lahdesta, mutta näit hänet vasta Kouvolan jälkeen.

Ei siinä junassa ollut kuin yksi konnari, lipunmyyntiä kun ei ole.
Kyllä se vaan näin tapahtui, todettiin sama Avercan henkilökunnan kanssa.
 
Mites muuten Vankat?
Onko niissä konnari, joka rungossa omansa? Eikös ne alunperin tehty kuljettajarahastukseen sopiviksi.
Taitaisi olla melkoinen asennemuutos, että kuljettajat alkaisi rahastaa.
HKL on sen myös läpikäynyt, tosin jo vuosikymmeniä sitten.
 
Voiko siis junasta puuttua konnareita vai olivatko ne vain jossain ravaintolavaunussa kahvilla?

Kaukoliikenteen junista puuttuu apulaiskonduktöörejä erittäin harvoin, johtava konduktööri taas ei voi puuttua koskaan. Oton junassa konduktöörejä pitäisi normaalimiehitystilanteessa olla kai 3. Mikäli lippujentarkastuksen yhteydessä on paljon asiakkaita, jotka käyttävät nettilippua, se lisää lipuntarkastukseen kuluvaa aikaa. Yhden nettilipun tarkastaminen kestää jopa minuutin.

Veikkaan, että juna on ollut vain niin täynnä, että konduktöörit eivät yksinkertaisesti ole ehtineet tuota nopeammin tarkastamaan kaikkien lippua. Parhaansa he varmasti ovat tehneet. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin olemme kuitenkin tunti- emme urakkapalkalla töissä. Se tehdään mitä ehditään.

Oikoradan käyttöönoton myötä olen itse huomannut, että lippujentarkastaminen on parasta aloittaa jo Helsingin ja Pasilan välillä. Muuten tulee kiire, jos meinaa ennen Lahtea junan läpi ehtiä.
 
Mites muuten Vankat?
Onko niissä konnari, joka rungossa omansa? Eikös ne alunperin tehty kuljettajarahastukseen sopiviksi.

Dm12-junissa 1-2 yksikössä riittää yksi konduktööri, joka sitten vaihtelee väliasemilla yksiköstä toiseen. Kolmessa junayksikössä taitaakin olla sitten jo kaksi konduktööriä.

Dm12-ohjaamoista löytyy varaus kuljettajarahastukselle, mutta siihen ei ole siirrytty ja toivottavasti siihen ei koskaan tulla siirtymäänkään. Nykyisille aikatauluille voitaisiin nimittäin siinä vaiheessa heittää hyvästi, koska ajaessa ei rahastusta pysty hoitamaan.
 
Nykyisille aikatauluille voitaisiin nimittäin siinä vaiheessa heittää hyvästi, koska ajaessa ei rahastusta pysty hoitamaan.
Kerrankin kun tulin Warkaudesta Pieksämäelle, konduktööri ehti tarkastaa viimeistenkin matkaliput vasta Huutokosken-Siikamäen välillä. Siitä ei ole enää puoliakaan matkaa perille Pieksämään. Tosin junassa oli kolme Eit:iä tms. eli käveltävää oli.

Siis jos saman homman tekisi samoilla lippusysteemeillä kuljettajarahastaja, niin Vankkahan lähtisi liikkeelle Warkaudesta vasta kun jo oikeastaan pitäisikin ryhtyä tekemään tulo- ja vaihtoyhteyskuulutuksia määräasemalle saavuttaessa.
 
Minä vuonna tapahtui? Vaunujärjestys oli luultavasti Ein+Ein+EFit.
Niinpä tietenkin :) Kun on itse peltivaunujen aikakauden kokenut hamasta alkaen, ne ovat silloin, kun ei mennä yksityiskohtaisuuksiin, yleisesti vain Eittejä.
E = 2.lk, i = telivaunu ja t = teräsrakenteinen.
 
Dm12-ohjaamoista löytyy varaus kuljettajarahastukselle, mutta siihen ei ole siirrytty ja toivottavasti siihen ei koskaan tulla siirtymäänkään. Nykyisille aikatauluille voitaisiin nimittäin siinä vaiheessa heittää hyvästi, koska ajaessa ei rahastusta pysty hoitamaan.

Matkustin viikko sitten Joensuusta Pieksämäelle klo 16:05 lähteneellä Dm12:lla. Konduktööri teki matkan aikana (kesto 2h 10min) töitä noin 5 min, josta suurin osa meni lippujen leimaamiseen (jota varten Dm12:ssa olisi myös automaatit). Lähes kaikki matkustajat nousivat kyytiin Joensuusta ja matkustivat perille asti. Viinijärveltä kyytiin nousi yksi matkustaja, joka osti lippunsa junasta. Aikaa lipun myymiseen kului ehkä puoli minuuttia. Asemalla tosin seistiin ainakin 5 min odottamassa vastaantulevaa junaa. Varkaudesta kyytiin nousi muutama matkustaja, joiden lippujen leimaaminenkaan ei kauan kestänyt. Yhteensä matkustajia oli arviolta 40 eli noin 2/3 istumapaikoista oli käytössä. Perille Pieksämäelle saavuttiin hieman etuajassa.

Toisaalta olen muutaman viime vuoden aikana matkustanut kahdesti Tammisaaresta Karjaalle. Kummallakaan kerralla konduktööri ei ehtinyt myymään minulle lippua, vaikka matkustusajankohta oli keskellä viikkoa, joka ei tiettävästi ole vilkkaimpia matkustusajankohtia. Kuinkahan paljon Hanko - Karjaa -välillä jää lipputuloja saamatta siitä syystä ettei lippuja ehditä myymään? Voisikohan tämä liikenne olla kannattavaa, jos kaikki matkustajat maksaisivat matkastaan?
 
Asiakas: Antaa 20€ setelin konduktöörille sanomatta sanaakaan.
Tätä tapahtuu myös linja-autoissa,esim linjalla 873(peijas) asiakas antaa esin 5 setelin sanomatta sanaakaan (kyseisellä summalla saa 3 eri lipputuotetta 1 Vantaan sisäinen 2,40€ 2 Seutu 3.60€ ja 3 Keravalle 3,10€ hinta 31.11.2006) Ilmeisesti asiakkaat olettavat että Kuljettajat(Linja-auto/raitiovaunu) ja Konduktöörit(Junat) ovat ajatusten lukijoita
 
Ilmeisesti asiakkaat olettavat että Kuljettajat(Linja-auto/raitiovaunu) ja Konduktöörit(Junat) ovat ajatusten lukijoita

Ilmeisesti olettavat, mutta kun en ainakaan minä ole. Ja tänä päivänä esimerkiksi Kirkkonummelta Helsinkiin lähdettäessä yllättävän iso osa matkustajista jää pois jo esimerkiksi Leppävaarassa eikä konnari voi lyödä jokaiselle "mykälle" lippua Helsinkiin asti. Ehkä aikaisemmin useammat tulivat Helsingin keskustaan asti kun ei Espoossa ollut juurikaan palveluita.

Toiset matkustajat taas pohtivat kauan miten lipun pyytäisi "oikein". Jos ei tiedä lipputuotteen hienoa virallista nimeä (eikä tarvitsekaan tietää) niin yleensä aina saa oikean lipun jos ilmoittaa vain lyhyesti määränpäänsä, tosin olisi toivottavaa että konnarille (ja varmasti myös bussikuskille) ilmoitettaisiin haluttu lippu tai määränpää selvästi, eikä esimerkiski "Heurekaan" tai "Korkeasaareen" tai "Jakomäkeen" tai "Selloon" tai "Suomenlinnaan". Siinä kun joutuu aina hetken kelaamaan alitajuntaansa. Ymmärrän kyllä, että YTV-alueen lipuissa on vaihto-oikeus muihin kulkupeleihin mutta koko pääkaupunkiseudun kartta ei ole aivolohkoissa ihan heti löydettävissä. Ja jos joku ei tiennyt niin YTV-alueen junissa työskentelee konduktöörejä mm. Karjaalta, Lahdesta, Riihimäeltä ja pääradan junissa jopa Tampereelta/Kouvolasta eikä kaikki ole "stadin kundeja" joten ymmärrystä jos ei jotain paikkaa tiedetä mikä ei sijaitse rautatien varrella.

Konnari.
 
YTV-alueen junissa työskentelee konduktöörejä mm. Karjaalta, Lahdesta, Riihimäeltä ja pääradan junissa jopa Tampereelta/Kouvolasta eikä kaikki ole "stadin kundeja" joten ymmärrystä jos ei jotain paikkaa tiedetä mikä ei sijaitse rautatien varrella.

Eilen keskustelimme töissä tästä aiheesta muutaman kollegan kanssa, että kuinka moni edes Helsingissä kirjoilla olevista konduktööreistä asuu Helsingissä ja vieläpä Kehä I:n sisäpuolella. Kyllä me melkoisia harvinaisuuksia ollaan... Jos ei itse tiedä, niin onneksi on vaihtoehtoja mm. kysyä yleisöltä (kanssamatkustajilta), kilauttaa kaverille (VR:n tai YTV:n puhelinneuvonta). 50/50 jättäisin käyttämättä...
 
Eilen keskustelimme töissä tästä aiheesta muutaman kollegan kanssa, että kuinka moni edes Helsingissä kirjoilla olevista konduktööreistä asuu Helsingissä ja vieläpä Kehä I:n sisäpuolella. Kyllä me melkoisia harvinaisuuksia ollaan... Jos ei itse tiedä, niin onneksi on vaihtoehtoja mm. kysyä yleisöltä (kanssamatkustajilta), kilauttaa kaverille (VR:n tai YTV:n puhelinneuvonta). 50/50 jättäisin käyttämättä...

Nimenomaan sellaisissa tapauksissa konnarin pitäisi olla aktiivinen ja selvittää esim kartasta katsomalla tai matkustajalta itseltään kysymällä, minkä kaupungin alueella "Korkeasaari" tai "Suomenlinna" on, jos ei itse tiedä, eihän sitä ulkomuistista kaikkea voi tietää nimittäin.

Koska VR:llä on yhdysliikennesopimus YTV:n kanssa (joka maksaa kaupungeille todella paljon), niin VR:n asiakaspalveluhenkilöunnan pitäisi edes samalla tarkkuudella tuntea pääkaupunkiseudun maantietoa kuin YTV:n bussikuskit, olkoon että junassa ei ole kääntyviä etupyöriä. Jos VR:n ohjeistuksesta puuttuu maininta siitä, niin VR:n käytäntö ei ole silloin palvele asiakkaita tasapuolisesti muiden kaupungin ja seudullisten liikennevälineiden kanssa.

Olen joskus joutunut neuvomaan kun olen vieressä kuullut kun konnari on ryhtynyt myymään kaupungissa vierailevalle kesäturistille seutulippua tunnetuihin kohteisiin Helsingin kantakaupungilla joihin Helsingin sisäinen lippu kelpaisi.

t. Rainer
 
Olen joskus joutunut neuvomaan kun olen vieressä kuullut kun konnari on ryhtynyt myymään kaupungissa vierailevalle kesäturistille seutulippua tunnetuihin kohteisiin Helsingin kantakaupungilla joihin Helsingin sisäinen lippu kelpaisi.

Hienoa, että olet auttanut. Nyt mennään kyllä jo kauas alkuperäisestä otsikosta, mutta kerrotaan kuitenkin... Se on uskomaton määrä kysymyksiä joihin päivittäin työskentelyn yhteydessä tulee törmättyä. Kaikkiin on kuitenkin tähän mennessä löydetty vastaus. Kun kuitenkin muistetaan, että konduktöörin tärkeimpiä tehtäviä ovat asiakaspalvelun ohella juna- ja matkustusturvallisuudesta vastaaminen, niin olisi erittäin hyvä ottaa asiakkaan etukäteen asioista selvää. Lisäksi asemien lipunmyynnit ovat sikäli parempia paikkoja tiedustella tällaisista asioista, koska heillä on mm. internet käytettävissään ja kiinteät lankapuhelinyhteydet. Lähiliikenteen junissa asemien välit ovat lyhyimmillään 2 minuuttia, joten tällaisten "extrakysymyksiin" vastausten löytäminen on erittäin hankalaa (tietolähteet ovat vähissä ja matkapuhelinyhteydet pätkivät) -vaikka halua asiakkaan auttamiseen olisikin. Myös konduktöörin mukana kannettavan materiaalin määrä ei voi olla kovin iso.

Itselläni esimerkiksi on mukana myyntityöskentelyyn tarvittavan materiaalin lisäksi vain lähi- ja kaukoliikenteen taskuaikataulut sekä Helsingin ja Riihimäen raidejärjestys. Niillä on pärjännyt 99,9% lähiliikenteen työvuoroista.
 
Takaisin
Ylös