Viestiketju: Parkanon aseman palvelut lopetetaan

Asioin kyseisellä asemalla muutama päivä ennen lipunmyynnin loppumista. Erityinen plussa on annettava siitä, että odotussalin lehtipöydällä oli tarjolla Kotiliesi-lehtiä. Ne sopivat tilan hammaslääkärimäiseen olemukseen erinomaisesti.

Alunperin kirjoittanut Kani

Asioin kyseisellä asemalla muutama päivä ennen lipunmyynnin loppumista. Erityinen plussa on annettava siitä, että odotussalin lehtipöydällä oli tarjolla Kotiliesi-lehtiä. Ne sopivat tilan hammaslääkärimäiseen olemukseen erinomaisesti.

Oletko ihan varma että olit rautatieasemalla? Oliko heillä myös ET ja Vauva-lehti?

Muuten Imatrallahan oli, tai ehkä on vieläkin rinteeseen rakennetun rautatie- ja bussiaseman yläkerroksessa, eli siinä jossa tullaan laiturilta, työvoimatoimisto, asiointiluukkuineen, ja ovella teksti englanniksi "We don't sell train tickets".

Olin joskus aikaisemmin ruotsalaisella foorumilla lukevinani, että Tukholman keskusrautatieaseman lipunmyynti oli ainakin jonkin aikaa evakossa jossain toisessa rakennukssa, syynä SJ:n heikko rahatilanne, eli ei ollut varaa maksaa aseman omistaneen kiinteistöyhtiön kiskurivuokria lippuhallin käytöstä. Olisikohan se ollut maailman suurin rautatieasema ilman minkäänlaista lipunmyyntiä, tietääkö kukaan?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kemkim

Mitähän pohjaa olisi arvelullani, että koko Suomen joukkoliikenteen runko pyörii pääkaupunkiseutulaisten varassa? Pk-seudulla kun on niin hyvä sisäinen joukkoliikenne, monet pysyvät autottomina ja lähtevät reissuunkin siis ilman autoa. Muualla Suomessa, jopa Tampereella ja Turussakin, jotka ovat suuria kaupunkeja, joukkoliikenteen asema on heikko ja matkat tehdään autolla.

En usko että arvelusi pitää täysin paikkaansa, vaikka se on oikean suuntainen.
Arvelussasi on se virheoletus, että lasket vain joukkoliikenteen joukkoliikenteen liityntävälineeksi.

Joukkoliikenteen kaukoliikenteen käyttäjistä pääosa asuu kahdenlaisilla alueilla:
- Kaupunkikeskustoissa ja asemakylissä kävely- tai pyöräilyetäisyydellä rautatie- ja linja-autoasemista.
- Joukkoliikennepohjaisilla alueilla.

Esimerkiksi Turun keskusta-alueella kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Turun ja Kupittaan asemista asuu noin 55 000 asukasta (siis reilu 1/6 koko seudusta). Tampereen keskustan ja Kalevan väkiluku on samaa luokkaa. Myön monissa muissa kaupungeissa on merkittävää keskusta-asutusta. Monet asukkaat, joille kaukoliikenne on tärkeää (mm. opiskelijat, toimittajat, tiettyjen alojen asiantuntijat) asuvat suureksi osaksi keskustoissa. Turussa ko. alueella 57% asuntokunnista on autottomia (Helsingin ratikan palvelemalla "kantakaupunkialueella" 59%)

Joukkoliikennepohjaisia alueita on pääkaupunkiseudun lisäksi ainakin Turun ja Tampereen kerrostalolähiöissä ja ainakin Turun alueella myös naapurikuntien keskuksissa. Alueilla jopa puolet asuntokunnista on autottomia. Alueilta tosin yhteydet eri asemille ovat kovin vaihtelevat.

Vain pääkaupunkiseudulla on laajasti joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkirakennetta myös keskuskunnan ulkopuolella.

Toinen asia on se, että muita kuin pääkaupunkiseudulle suuntautuvia yhteyksiä on tietoisen tuntuisesti rappeutettu. On naurettavaa, että esim. 16
18:ta päivittäisestä Turku - Tampere - junasta on "kannattamattomia". Jos kahden 300 000 asukkaan seudun välillä ei pysty ajamaan kannattavaa junaliikennettä, pitäisi jossakin hälyttää.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Oletko ihan varma että olit rautatieasemalla? Oliko heillä myös ET ja Vauva-lehti?

Kyllä siinä junia meni, ikkunasta näkyi. Mielestäni myös Kodin Kuvalehtiä oli. Lipunmyyjä oli sukupuoleltaan nais, mikä saattoi vaikuttaa lehtivalikoimaan.

Mainitsin interiöörin terveyskeskusmaisuudesta muassa olleelle ystävälleni, joka kehotti minua odottamaan paikallani, meni odotussalin vessaan ja kuulutti sen ovelta minua sukunimellä. Nousin vaistomaisesti pystyyn ja kaivoin rtg-lähetteen esille.