En löytänyt näistäkään pikaiseltaan keskustelua, pahoittelen puusilmäisyyttä jos sellainen jostain löytyy.

Kävin ensimmäistä kertaa junailemassa näissä maissa. Kokemuksia seuraavasti:

Saavuin Moldovaan Ukrainasta bussilla. Välipysähdys oli Tiraspolissa, joka tulkinnasta riippuen on joko osa Moldovaa tai Transnistrian pääkaupunki (https://fi.wikipedia.org/wiki/Transnistria). Matka Odessasta Tiraspoliin taittui isolla bussilla (ikivanha Setra, jonka kylki-ikkunat olivat mielenkiintoista kyllä, E17-koodilla), lippu vajaa 4 euroa, matka-aika noin 3 tuntia. Rajatarkastus suoritettiin bussissa Ukraina puolella, Transnistriassa jouduin käymään luukulla muiden ulkomaalaisten kanssa. Rajalla on tärkeä osata tietää vierailun kesto ja mahdollinen majoittumisosoite. Tiraspolista minibussi (noin 2,5 euroa) Chisinauhun, matka-aika pari tuntia. Tähän aiheeseen liittyvää problematiikkaa (saapuminen Moldovaan Transnistian kautta ilman maahantuloleimaa) käsitellään melko laajasti Tripadvisorissa jne, peloitellaan ongelmilla Moldovasta poistuttaessa jne, mutta mitään ongelmia ei esiintynyt. Mikäli kiinnostusta löytyy, voin kirjoittaa tästä aiheesta enemmän.

Chisinau (Moldovan pääkaupunki, https://fi.wikipedia.org/wiki/Chi%C8%99in%C4%83u) on hieman Helsinkiä suurempi kaupunki. Moldovaa on kutsuttu Euroopan köyhimmäksi maaksi, mutta kaupunki on HYVIN siisti. Trollit olivat uudehkoja ja verkosto laaja. Lippu häkellyttävän edullinen, vajaa 0,10 euroa.

Mutta, itse junailukokemukseen:

Ostin junalipun päärautatieasemalta samana iltana lähtevään Bukarestin junaan. Tietämättömyyttäni ostin lipun muutmaa tuntia aiemmin maksaen reilusti ylimääräistä. Ilmeisesti junaliput myydään "oikeaan" hintaan TUNTIA ennen lähtöä, tätä ennen ennakkohintaan. Ennakkohintainen ykkösluokan makuupaikka maksoin noin 50 euroa. Matka-aika on melko pitkä, noin 16 tuntia. "Oikea" hinta olisi ilmeisesti ollut noin 35 euroa. Tätä asiaa voi jossain vaiheessa tutkia enempi. Ykkösluokan makuupaikka on kahden hengen osastossa, molemmat alasänkyjä. Vaunu muuten vaikutti hyvin samanlaiselta kuin aiemmin kokemani venäläiset/ukrainalaiset vaunut, kytkimet ja taulut olivat venäjäksi. Vaunu (ja juna) oli kuitenkin Moldovan rautateiden operoima, sekä remontoitu. Muun muassa ikkunat oli vaihdettu (mielestäni melko samanlaisia kuin suomalaisissa sinisissä vaunuisa, yläosasta saranoituja). Myös makuuosaston ikkuna oli avattavissa (näin muistaakseni oli myös suomalaisissa sinisissä makuuvaunuissa). Vaunu muuten oli hyvin siisti (otin muutamia kuvia, voin tarvittaessa lisätä tänne). Suurinpana puutteena ilmastoinnin puuttumisen lisäksi oli latauspistokkeiden puuttuminen. Tätä voidaan pitää valitettavana. Ravintolavaunussa oli muutamia 110V-pistokkeita, mutta en kokeillut niiden toimivuutta (ukrainalaisesa makuuvaunussa 110V-pistokkeet toimivat käytävillä, mutta hyteissä ei ollut siellä niitäkään). Ainakin sähköistetyillä junaradoilla latauspistokkeiden puutosta voidaan pitää puhtaana pahuutena (voihan tietysti olla, että näissä maissa osa matkustajista tulisi omien keittolevyjensä kanssa junaan, kenties pyörittämään omaa ravintolatoimintaa paikkaamaan puuttuvaa junayhtiön tarjontaa ja pistokkeiden puutos on harkittu turvallisuuskysymys, mutta epäilen).

Ravintolavaunu oli kokemus itsessään. Mitään hinnastoa ei ollut saatavilla, eikä oikein yhteistä kieltäkään. Venäjää ehkä ymmärrettiin, mutta puhuttiin lähinnä romaniaa. Kuitteja en saanut, mutta 16 tunnin matka-aikana muutamia erilaisia tuotteita tuli kokeiltua.

Ensinnäkin, kaikki ruoka valmistettiin paikan päällä. Tarkasti voin kertoa vain vesipullon hinnan, 1,5 litran paikallinen kylmä vesi, kaasuton tai kaasullinen 10 moldovalaista, eli noin 0,45 euroa. Muitten tuotteiden hinta on hieman epäselvä, sillä kuittia en saanut ja ostin kerralla useampia asioita. Tarjolla oli laajasti sipsejä, pähkinöitä, patukoita jne. Näiden hinta pyöri euron tuntumassa. Kokonaisuudessaan hintataso hyvin kohtuullinen. Korttimaksu ei ollut mahdollinen, joten kannattaa varata hieman käteistä mukaan. Lipunmyyjä kertoi, että ravintolassa käyvät niin moldovalaiset, romanialaiset kuin eurotkin, tyydyin itse käyttämään jäljelle jääneet moldovalaiset pois). Romaniassa ja Moldovassa puhutaan molemmissa romaniaa, rahayksiköt ovat samankaltaiset (lei, leu), mutta arvoltaan hyvin erilaiset. Kannattaa siis olla tarkkana.

Runsas tuoresalaatti (valmistumisaika noin 20 minuuttia) maksoi noin 2 euroa. Tämä oli ainut ruoka jonka työntekijä osasi kuvailla niin, että ymmärsin mitä olin tilaamassa. Myöhemmin söin muun muassa nakkiannoksen, jossa oli myös hapankaalia. Tämä maksoi ehkä 3 euroa. Annos oli suuri ja maukas. Kokemuksena evästely ravintolavaunussa (nr 5, ykkösluokan vaunu oli nr 6) oli mielenkiintoinen ja hauskakin kokemus.

Käyttööni jäi koko hytti, joten matkustelu oli hyvin miellyttävää ja rauhallista.

Lisämaustetta matkaan toi telinvaihto ja rajatarkastukset. Nämä tapahtuivat jo noin kahdeksan aikaan illalla, joten operaatiota oli helppo seurata.

Vaunut siirrettiin yksittellen (kahdella raiteella vierekkäin, muutaman metrin päässä toisistaan) nostureiden väliin, joilla vaunut nostettiin noin metrin ylöspäin. Telit vedettiin tämän jälkeen alta vaijerien avulla. Operaatio otti noin puoli tuntia matkustajien odotellessa. Rajatarkastukset suoritettiin molemmin puolin junassa, mutta asemalla. Junan siirryttyä Romanian puolelle junan kytkettiin pari romanialaista päivävaunua, välioven pysyessä kuitenkin lukittuna. Nukahdin pian tämän jälkeen heräten vasta Bukarestissa, oletan junan pysähtyneen muutaman kerran Romaniankin puolella.

Romaniasta jatkoin matkaa Budapestiin Romanian rautateiden operoimalla Intercity-junalla. Kyseessä on päivävuoro, joka koostuu kolmesta kakkosluokan istmavaunusta (2+2 järjestely, kaikki paikat 4 hengen ryhmissä pöydän ympärillä). Itse asiassa kirjoitan tätä viestiä junan ollessa vielä Romanian puolella, joten en voi vielä kommentoida rajatarkastuksen sujuvuutta jne.

Aikataulu löytyy tästä: http://czech-transport.com/index.php?train=365&lang=en

Kuten havaita voi, pysähdyksiä on reilusti ja ensmmäisen 3 tunnin perustella voin sanoa, että suuri osa matkustajista tekee lyhyttä matkaa, vaihtuvuus on ollut suurta. Vaunut ovat ilmastoituja, latauspistokkeet löytyvät ja yleisilme on siistihkö. Matkustajia on reilusti ja osa hieman äänekkäitä, nukkumisesta tuskin tulisi mitään.

Romanian junaliikenne tuntuu melko vilkkaalta, kalusto on siistin oloista. Oletan, että suomalaisille matkustajille juuri tämä Budapest-Bukarest-väli on kiinnostavin. Matkaa taittaa myös pari yöjunaa, mutta ne ovat huomattavasti kallimpia (en saanut suoraa tietoa junayhtiöstä, mutta nettitietojen mukaan hinta on sadan euron molemmin puolin). Päiväjuna sopi tällä kertaa aikataulunsa ja hintansa puolen matkasuunnitelmaani parhaiten.