1. luokka

Kani · 1 Heinäkuu 2006

A-luokan makkara edistää luokkajakoa

vompatti sanoi:
Kirjoituksen ei pitänyt olla synkkäsävyinen tai -mielinen. Joukkoliikenteen pitää tarjota erilaista palvelua erilaisille ihmisille, mutta sen voi tehdä ilman luokkajakoa.

Tarkennuksesi selvensi asiaa. Pidän kuitenkin kahta luokkaa sikäli hyvänä, että ykkösestä voi ostaa itselleen rauhaa. Suuren yleisön mielestä juna näyttää olevan jonkinlainen basaari, jossa kukin voi tehdä toisista välittämättä mitä huvittaa. Tällaista sirkusta pääsee (vielä) karkuun ostamalla ykkösluokan lipun. (Tai sitten menemällä expressbusseilla, joissa ihmiset jostakin syystä aina osaavat käyttäytyä.)

Aleksi.K · 2 Heinäkuu 2006

Vs: A-luokan makkara edistää luokkajakoa

Kani sanoi:
(Tai sitten menemällä expressbusseilla, joissa ihmiset jostakin syystä aina osaavat käyttäytyä.)

Nii, se on muuten kumma kun bussissa on (yleensä) rauhallisempaa, oli sitten aamu klo 5.00 tai yö klo 00.20.. Yleensä ainoa äänen pitäjä kaukovuoroissa, joissa olen itse mennyt, olen minä, joka välil juttelen mukavia kuskin kanssa..

moxu · 3 Heinäkuu 2006

Ainoa asia, millä kalliimpaa lipunhintaa voisi perustella, olisi nopeampi aikataulu. Esim.Pendolinoista olisi aivan hyvin alunperin voitu tehdä 1-luokan junia (ja sen matkustamossahan oli alunperin 1+2-penkitys, mikä olisi tätä ajatusta tukenut varsin hyvin), jolloin nopeudella olisi voinut perustella kalliimman lipun -ja myös päinvastoin.

Mitä tulee Rainerin edellä esittämään ajatukseen, ettei tavallisella duunarilla olisi ollut III-luokkaa kalliimpaan osastoon mitään asiaa rahallakaan, voi olla, että lompakkoa isompikin este oli yhteiskunnan sosiaaliseen rakenteeseen kuulunut käyttäytymismalli. Normaalille ihmiselle ei olisi missään tapauksessa tullut edes mieleen ostaa kalliimpia lippuja samalla perusajatuksella, kuin mitä minäkin olen tässä esittänyt: Eihän se kalliimpi vaunu ole yhtään sen nopeammin perillä... Siihen, saattoiko herrasväki matkustaa III-luokassa "säästöperusteilla", en ota kantaa, joku muu tiennee aiheesta..?

Oliko junissa -suomalaisissa tai ulkomaalaisissa- muuten ravintolavaunuja kolmiluokkajaon aikaan? Ja jos oli, palvelivatko ne kaikkia luokkia vai vain parempaa väkeä? Entä millainen oli jako asemilla, odotussaleissa ja ravintoloissa?

Matkustin äskettäin Tukholmasta Maarianhaminaan viimeisellä ruotsalaisella luokkamatkustajalaivalla, nykyään toki baaritiloiltaankin kaikille avoimella ms.(alunperin ss) Birger Jarlilla. Kokemus oli viehättävä, laiva ikäisekseen varsin hyväkuntoinen ja lipun hintaan sisältynyt ruokakin maittavaa.
Laivan tilaratkaisuissa luokkajako näkyi yhä erittäin hyvin; Sveallahan se käsittääkseni oli aika paljonkin tiukempi, kuin suomalaisilla samseglareilla. Ensimmäisen luokan ravintola 4.kannen keulapuolella yhdistyy keskilaivassa todella kauniin jalopuisen portaikon välityksellä 5.kannen baariin, joka sisustukseltaan on muuten alkuperäisessä asussaan, mutta eteenpäin antaneet ikkunat on myöhemmin tehdyn hyttirakenteen takia korvattu peileillä. Baarista ahteriin päin on alunperin ollut I-luokan hyttiosasto, jonka ulkohytit on levitetty kannelle, jolloin niihin voitiin lisätä suihkut ja vessat. Myös osa pimeistä on rempattu, muttei onneksi toki kaikkia. Minulla oli näin ilo saada haltuuni hytti 3, yksi harvoista todennäköisesti täysin autenttisista kämpistä koko laivassa (paradoksi sinänsä, että alunperin I-luokan kämpät ovat nyt laivan halvimpia hyttejä!). Eikä sille luultavasti oltu vuoden 1953 jälkeen tehtykään mitään siivousta kummempaa...
Alempien kansien hytit ovat Svean aikana olleet II-luokkaa, nyt ne on pääosin uudelleenrakennettu.
Laivamatkoillahan luokkajako ilmeni ennenkaikkea ruokailuissa. Ruoka-ajat olivat erilliset tai sitten, kuten Birger Jarlin kaltaisessa isommassa laivassa, eri luokilla oli omat ravintolansa. Kenellekään tuskin olisi tullut mieleenkään, ettei ruoka tai hyttipaikka kuuluisi lipun hintaan.
Kun Itämeren matkustajalaivat -60-ja -70-luvulla vaihtuivat autolauttoihin, oli monelle entisajan I-luokan matkaajalle järkytys nähdä baarien olevan kaikille avoimia.

kemkim · 3 Heinäkuu 2006

Vs: A-luokan makkara edistää luokkajakoa

aleo1@luukku.com sanoi:
Nii, se on muuten kumma kun bussissa on (yleensä) rauhallisempaa, oli sitten aamu klo 5.00 tai yö klo 00.20.. Yleensä ainoa äänen pitäjä kaukovuoroissa, joissa olen itse mennyt, olen minä, joka välil juttelen mukavia kuskin kanssa..

Busseissa moottorin melu on suurempaa, matkustajia ei ole usein montaakaan ja perheet loistavat poissaolollaan. Junissa taas päinvastoin. Voisi kuitenkin pitää hyvänä asiana, että perheet käyttävät junia yksityisautojen sijasta?

R.Silfverberg · 4 Heinäkuu 2006

moxu sanoi:
Oliko junissa -suomalaisissa tai ulkomaalaisissa- muuten ravintolavaunuja kolmiluokkajaon aikaan? Ja jos oli, palvelivatko ne kaikkia luokkia vai vain parempaa väkeä? Entä millainen oli jako asemilla, odotussaleissa ja ravintoloissa?

Oli Suomessa ravintolavaunuja, ja Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön ylläpitämissä vaunuissa ei päässyt ennen sotia 3. luokan lipulla ravintolavaunuun ollenkaan, ja 50-luvulle asti vain jos vapaita paikkoja oli. Matkaravinto Oy:n vaunujen käytännöstä ei ole varmaa tietoa, heillä oli myös ns kahvilavaunuja jonne päästettiin varmaan kolmannen luokan matkustajatkin.

Isoilla rautatieasemilla oli omat odotushuoneet eli "VIP-lounget" korkeammille luokille, mutta se luokkajako taisi poistua jo kun Suomi itsenäistyi. Tosin anniskelutilat oli luokitettu sen jälkeenkin, 50-luvulle asti, esim Helsingin aseman nykyisen lippuhallin länsipuoleinen halli oli oli 3. luokan ravintola ja itäpuoleinen halli 2. luokan.

moxu sanoi:
Matkustin äskettäin Tukholmasta Maarianhaminaan viimeisellä ruotsalaisella luokkamatkustajalaivalla, nykyään toki baaritiloiltaankin kaikille avoimella ms.(alunperin ss) Birger Jarlilla.

Olen matkustanut "Birkulla" Stokiksesta Helsinkiin v. 1970 ja silloin en muista että olisi estetty pääsemästä tupakkasalonkiin, jonka nimellä baari siihen aikaan kulki, tai muihin yleisötiloihin vaikka mulla ja faijalla oli turistiluokan hytti alakannella. Seisova pöytä oli kyllä muistaakseni jossain aika alhaalla ja sinne mentiin ulkokautta. Hytin ja laivan tasosta täytyy sanoa sen verran että hytin ikkuna vuoti vettä lattialle aina kun aalto löi sen yli (silloin oli myrsky), niin että kengät uiskenteli hytin lattialla. Menomatka Ruotsiin mentiin silloin upouudella Vikingin MS Apollolla, ja vaikka autolautat vapaamielisine meinikeineen joidenkin mielestä oli järkytys, niin olympialaivat oli päässyt rapistumaan aika pahasti siihen mennessä. Tänä päivänä en kyllä lähtisi myrskyssä sellaisella purkilla ainakaan perhe mukana. Ehkä "Birkun" nykyinen omistaja on saanut ihmeitä aikaan.

t. Rainer

R.Silfverberg · 4 Heinäkuu 2006

Vs: A-luokan makkara edistää luokkajakoa

kemkim sanoi:
Busseissa moottorin melu on suurempaa, matkustajia ei ole usein montaakaan ja perheet loistavat poissaolollaan. Junissa taas päinvastoin. Voisi kuitenkin pitää hyvänä asiana, että perheet käyttävät junia yksityisautojen sijasta?

Ehkä perheet eivät ole se pahin melulähde junissa vaan kovalappustereoitaan täysillä huudattava tai kännykkäpelejä harrastava nuoriso, vähän liikaa virvoikkeita nauttineet seurueet ja koko matkan aikana kännykkäänsä pälpättävät. Se oli sääli että ns hiljaisten vaunujen kokeilu lopetettiin. Itse olen IC-junissa, jos lähtö on aikaisin aamulla, varannut paikan pienestä 2 -paikkaisesta allergiahytistä, jonka oven saa suljettua. Silloin voi nukkua rauhassa eikä tarvitse kuunnella kännyköiden vinguntaa. Jos joku kysyy mille olen allerginen, niin vastaan että kännykille.

t. Rainer

tkunnas · 4 Heinäkuu 2006

Mahtaisiko matkustajia löytyä tällaiselle, mielikuvissani toteutuneelle, "3.luokan makuuvaunulle" tai "lepovaunulle":

Sininen vaunu, jossa keskikäytävän molemmin puolin vaunun pituussuuntaan sijoitetut 3-kerrosvuoteet.

Vuoteissa ei lakanoita yms., vaan istuinkankaalla verhoiltu 2-osainen patja - matalampi, noin 160 cm pitkä osa ja 5 cm korkeampi, noin 40 cm pitkä osa (= tyyny). Patjat irralliset, jolloin matkustaja voi halutessaan valita, matkustaako pää vai jalat edellä.

Vuoteiden puolivälin kohdalla alhaalta ylös ulottuva tikas sekä vuoteen molempien päiden sivulle pienet korotetut laidat, ettei sieltä ihan helposti putoaisi. Voisi olla myös pieni verho.

Ei myydä erikseen mies- ja naispaikkoja, koska matkustajien oletetaan nukkuvan suht säädyllisesti pukeutuneina

.

Vaunun toisessa päässä voisi olla WC:n lisäksi pieni itsepalvelukeittiö, jossa mikroaaltouuni sekä pesuallas kylmä- ja lämminvesihanoineen.

Matkatavaroiden säilytystä varten peräkkäisten vuoteiden välissä kolikkopantilla toimivat, lukittavat lokerot (1 iso lokero per vuode) - lisäksi vuoteen seinänpuolella verkkotaskut tms. Lukuvalot molemmissa päissä.

Kohderyhmänä voisi olla lähinnä esim. nuoriso, opiskelijat, reilaajat yms. sellaiset matkustajat, jotka eivät kaipaa yö-ic:n mukavuuksia, vaan ennemminkin halpaa hintaa.

Vaunujen ylläpitokustannukset olisivat makuuvaunuja alhaisemmat, koska siivous ja vaunun valmistelu uudelle matkalle ei juuri poikkea päivävaunun vastaavista toimepiteistä.

R.Silfverberg · 5 Heinäkuu 2006

tkunnas sanoi:
Mahtaisiko matkustajia löytyä tällaiselle, mielikuvissani toteutuneelle, "3.luokan makuuvaunulle" tai "lepovaunulle":

Sininen vaunu, jossa keskikäytävän molemmin puolin vaunun pituussuuntaan sijoitetut 3-kerrosvuoteet.

Amerikkalaistyylinen lepovaunu jossa vuoteet ovat pituussuunnassa ei vedä riittävästi matkustajia. Ennemmin eurooppalaistyylinen, jossa on 6 hengen hytit jossa 3 vuodetta päällekkäin. Tällaista vaunua voi käyttää myös päivävaununa koska vuoteet voidaan kääntää istuimiksi. Silloin junarunko voisi toimia päiväjunana yöjunavuorojen välissä. Olen mennyt aikoinaan Ranskassa myös 8-hengen hytissä jossa vuoteet olivat kuppi-muotoisia, että niitä tosiaan mahtui 4 päällekäin, töällaiseen vaunuun mahtui yhtä paljon matkustajia kuin päivävaunuun.

tkunnas sanoi:
Ei myydä erikseen mies- ja naispaikkoja, koska matkustajien oletetaan nukkuvan suht säädyllisesti pukeutuneina .

Tämä on se lepovaunun idea, että vaunu myydään mahdollisimman täyteen, muta tunnelma pysyy silti korkealla

tkunnas sanoi:
Vaunun toisessa päässä voisi olla WC:n lisäksi pieni itsepalvelukeittiö, jossa mikroaaltouuni sekä pesuallas kylmä- ja lämminvesihanoineen.

Jos pysyisi siistissä kunnossa niin mikä ettei. Tuo omien eväiden kokkaamisen mahdollistaminen saattaa tosin johtaa siihen että lepovaunusta tulee nopeasti bilevaunu.

tkunnas sanoi:
Matkatavaroiden säilytystä varten peräkkäisten vuoteiden välissä kolikkopantilla toimivat, lukittavat lokerot (1 iso lokero per vuode) - lisäksi vuoteen seinänpuolella verkkotaskut tms. Lukuvalot molemmissa päissä.

Kohderyhmänä voisi olla lähinnä esim. nuoriso, opiskelijat, reilaajat yms. sellaiset matkustajat, jotka eivät kaipaa yö-ic:n mukavuuksia, vaan ennemminkin halpaa hintaa.

Vaunujen ylläpitokustannukset olisivat makuuvaunuja alhaisemmat, koska siivous ja vaunun valmistelu uudelle matkalle ei juuri poikkea päivävaunun vastaavista toimepiteistä.

Totta. VR sunnitteli lepovaunujen käyttöönottoa joskus 80-luvulla, jolloin vanhoista 1. ja 2. luokan hyttivaunuista olisi tehty lepovaunuja, mutta homma taisi kariutua kun tuli lama ja interreilaus ja muu nuorisomatkailu väheni rajusti. Nyt täytyy valitettavasti todeta että halpalentohtiöt ovat vieneet myös tuon ryhmän asiakkaita yöjunista niin paljon että heidän houkutteleminn juniin voi olla vaikeaa. Mutta polttoaineen hintojen kehittyessä nykyiseen tapaan niin uskoisin että muutaman vuoden päästä näillekin olisi sosiaalinen tilaus, mutta siihen mennessä VR on tainnut lahdata kaikki yöjunavuoronsa.

t. Rainer

vompatti · 5 Heinäkuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Amerikkalaistyylinen lepovaunu jossa vuoteet ovat pituussuunnassa ei vedä riittävästi matkustajia. Ennemmin eurooppalaistyylinen, jossa on 6 hengen hytit jossa 3 vuodetta päällekkäin. Tällaista vaunua voi käyttää myös päivävaununa koska vuoteet voidaan kääntää istuimiksi.

Rainer puhuu asiaa. Ei Suomeen kannata ostaa sellaisia lepovaunuja, joiden käyttöaste jää pieneksi (vähän reittejä, harvoin tulee täyteen). Jos lepovaunuja ostetaan, niiden on syytä toimia myös päivävaunuina. Kuuden hengen hyteillä tila saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä.

Mitä käytännön eroa oikeastaan on lepovaunuilla ja makuuvaunuilla? Eikö Suomeen halvat makuuvaunut riittäisi? Jos vaunuista voitaisiin tehdä kuusi metriä korkeita, saataisiin vaunuihin kaksi täyttä kerrosta: ylä- ja välitasolle kahden ja neljän hengen makuuhyttejä (kaksi vuodetta päällekäin), matalalattiatasolla kuuden hengen hyttejä (kolme vuodetta päällekäin). Suomessakin vaunut saavat olla kuusi metriä korkeita, mutta valitettavasti tällöin vaunut eivät saa yläreunastaan olla kovin leveitä.

tkunnas sanoi:
Vaunun toisessa päässä voisi olla WC:n lisäksi pieni itsepalvelukeittiö, jossa mikroaaltouuni sekä pesuallas kylmä- ja lämminvesihanoineen.

Tästä ei ole hyötyä, vain haittaa. Hyötyä ei ole, koska matkustajat eivät voi säilyttää pakaste- tai einespizzojaan ilman omaa jääkaappia. Vaunun yleisestä jääkaapista pitsat söisi joku muu. Haitta on, että matkustajat eivät menisi enää ravintolavaunuun syömään pitsaa.

Mutta asiaan: Makuuvaunuissa ei tarvita luokkajakoa. Tässä viestiketjussa on vaadittu juniin rahalla saatavia lisäpalveluja. Eikö makuuhytti ole juuri tällainen toivottu palvelu? Makuupaikan saa ostaa pienellä lisärahalla toisen luokan junalipun lisäksi. Kuten jo aiemminkin kirjoitin, en kaipaa juniin enkä yhteiskuntaan kolmea luokkaa; kolmannen luokan matkustajat ostaisivat halvimman mahdollisen junalipun ja matkustaisivat junan kalleimmilla paikoilla ravintolavaunussa kolmannen luokan vaunujen ollessa tyhjillään.

Tässä viestiketjussa sivuttiin myös laivamatkustuksen luokkajakoa. Suomen laivoista luokkajako poistui dieselöimisen myötä. Moottorilaivat tekivät matkustuksen niin halvaksi, että kaikille matkustajille voitiin tarjota samaa ylellisyyttä ilman luokkajakoa. Yhdysvalloissa höyryjunista dieseljuniin siirtymisen aikana matkustajat muuttuivat yläluokalaisista keskiluokkaisiksi. Halpa dieselveto toi junamatkustuksen useampien ulottuville. Suomessa sähköjunien ajokustannusten pitäisi olla niin pienet, etteivät ainakaan kustannukset voi toimia perusteena luokkajaon säilyttämiselle.

R.Silfverberg · 6 Heinäkuu 2006

vompatti sanoi:
Mutta asiaan: Makuuvaunuissa ei tarvita luokkajakoa. Tässä viestiketjussa on vaadittu juniin rahalla saatavia lisäpalveluja. Eikö makuuhytti ole juuri tällainen toivottu palvelu? Makuupaikan saa ostaa pienellä lisärahalla toisen luokan junalipun lisäksi. Kuten jo aiemminkin kirjoitin, en kaipaa juniin enkä yhteiskuntaan kolmea luokkaa; kolmannen luokan matkustajat ostaisivat halvimman mahdollisen junalipun ja matkustaisivat junan kalleimmilla paikoilla ravintolavaunussa kolmannen luokan vaunujen ollessa tyhjillään.

Makuuvaunujen kohdalla luokkajako puolustaisi sillä paikkansa että kalliimman luokan vaunussa olisi yöllä hiljaisempaa. Nythän on niin että 1. luokan lippu oikeuttaa vain matkustamaan tavallisessa makuuhyttissä yksin, mutta jos osuu huono tuuri niin naapurihyttiin majoittuu pikkutunneille asti juhliva seurue.

vompatti sanoi:
Tässä viestiketjussa sivuttiin myös laivamatkustuksen luokkajakoa. Suomen laivoista luokkajako poistui dieselöimisen myötä. Moottorilaivat tekivät matkustuksen niin halvaksi, että kaikille matkustajille voitiin tarjota samaa ylellisyyttä ilman luokkajakoa. Yhdysvalloissa höyryjunista dieseljuniin siirtymisen aikana matkustajat muuttuivat yläluokalaisista keskiluokkaisiksi. Halpa dieselveto toi junamatkustuksen useampien ulottuville. Suomessa sähköjunien ajokustannusten pitäisi olla niin pienet, etteivät ainakaan kustannukset voi toimia perusteena luokkajaon säilyttämiselle.

Mielenkiiintoinen teoria tuo laivojen luokkajaon poistuminen. Muistaakseni 60-luvulla rakennetussa Helsingin ja Travemünden välillä liikennöivässä diesel-autolautta Finlandiassa oli ainakin alkuvaiheessa luokat, mutta en ole 100%:sesti varma. Vikingin ja Siljan 60-70-luvun pienissä autolautoissa luokkia ei tarvittu, koska suurin osa matkusti kansipaikoilla, hyttejä ei tarvittu lyhyellä 7 tunnin Turku/Naantali-Norrtälje/Kapellskär matkalla. Mutta jostain syystä Tallinkin katamaraaneissa on tänäkin päivänä Busines-luokka, oletteko muuten nähneet sen olevan erityisen suosittu?

Eikö lentoliikenteen kilpailukin vaikuttanut aika paljon että pitkän matkan laivoille tuli kiire poistaa luokat? Samalla keksittiin parantaa laivojen ravintola- ja viihdetarjontaa, eli alettiin tehdä bisnestä muuttamalla laivat kelluviksi viinakaupoiksi ja yökerhoiksi, ja siinä taidettiin onnistua, mutta vastatuuli alkoi puhaltaa kun Viro itsenäsistyi ja tuli EU-jäsen ja kyseisiä paheita pystyi harrastamaan muuallakin kuin laivoilla.

t. Rainer

Compact · 9 Heinäkuu 2006

moxu sanoi:
Matkustin äskettäin Tukholmasta Maarianhaminaan viimeisellä ruotsalaisella luokkamatkustajalaivalla, nykyään toki baaritiloiltaankin kaikille avoimella ms.(alunperin ss) Birger Jarlilla.

Kesällä 1964 tuli käytyä Tukholmassa: menomatka vanhalla SHO:n höyry-Aallottarella ja paluu modernilla Rederi AB Svean linjahöyryllä "Birger Jarlilla". Aikataulu oli Helsinki 14.00 -> Tukholma 8.30 ja toisin päin klo 13.00 -> 9.00. Kolmantena laivana reitillä seilasi Bore-varustamon höyrylaiva "Bore III".
Aallottarella me kansimatkustajat elimme alimmalla oleskelukannella, siis sillä mihinkä lankkusilta laiturilta laivaan ensiksi nousee. Yö nukuttiin pitkillä puupenkeillä poikittain, hieman kuin olisi ollut vanhan "Suomenlinna-Sveaborgin" lautan kovalla puolella eli tupakkaosastossa.
Juniorina tuolloin laivalla seikkaillessa jäi erityisesti mieleen "kielletyn" kakkoskannen lasiovien kullatut II lk.-luokkamerkinnät. Siellä oli ravintolapalvelutkin. Puupenkkiosasto oli siis III lk.
Tämä näin vain irrallisena muisteluksena luokkajaosta. Resiinassa 1/2006 kerrotaan, että 1930-luvulla Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa oli rautateillä käytössä eri luokkia seitsemän. Aika hyvä saavutus luokkattomassa yhteiskunnassa!

Antero Alku · 9 Heinäkuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Mielenkiiintoinen teoria tuo laivojen luokkajaon poistuminen.

Kuinka niin luokkajako laivoilla olisi poistunut? Eikös laivoissa ole luokkia melkein yhtä monta kuin niissä on hyttikansia. Ja sitten vielä muutama päälle sen mukaan, onko hytissä ikkuna vai ei, ja onko se ulos vai sisäkannen "promenaadille".

Se, ettei näitä nimitetä luokiksi on vain yleiseen mielipiteeseen liittyvä markkinointikikka. Eihän kukaan halua ostaa 6 luokan lippua, sen sijaan alimman kannen halvin hyttipaikka kelpaa erityisesti ryyppymatkailijoille.

Käytännössähän nykyään on juniinkin palannut luokkajärjestelmä. On kaksi Pendolinoluokkaa ja sitten kaikkien muiden junien luokat. Luokistusta on vielä senkin mukaan, mihin aikaan matkustat. Rehellisempää olisikin, että aikataulussa jo näkisi, minkä luokan junasta on kyse. Nyt saa vain arvata, mitä eri merkinnät tarkoittavat, kun ne eivät selvästi kerro, mikä on kalleinta ja mikä halvinta.

Antero

vompatti · 9 Heinäkuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Makuuvaunujen kohdalla luokkajako puolustaisi sillä paikkansa että kalliimman luokan vaunussa olisi yöllä hiljaisempaa.

Eivätkö ykkösluokkalaiset saisi sitten meluta yhtään? Kysyttäisiinkö lipun oston yhteydessä matkustajien alkoholinkäyttöä ja mitattaisiinko äänenvoimakkuus? Meluisille asiakkaille myytäisiin toisen luokan lippu!

R.Silfverberg sanoi:
Mielenkiiintoinen teoria tuo laivojen luokkajaon poistuminen.

Taitaa jäädäkin teoriaksi. Yritin etsiä väitteelleni tukea kirjallisuudesta, mutta en löytänyt. Kirjasta Laiva saapui Helsinkiin (Raud Publishing, Helsinki 1996, kolmas, laajennettu painos) löysin kaksi asiaa sivuavaa tekstiä:

Laiva saapui Helsinkiin sanoi:
1960-luvulla höyrylaivojen aika alkoi olla ohi. Matkustajamäärien kasvaessa tarvittiin suurempia ja nopeampia aluksia. Vanhat höyrylaivat eivät täyttäneet kansainvälisiä turvallisuusmääräyksiä. Viimeisiä Suomen liikenteeseen rakennettuja höyrylaivoja olivat Bore (1960) ja Svea Jarl (1962).

Laiva saapui Helsinkiin sanoi:
1960-luvulla laivamatkailu muuttui harvojen etuoikeudesta massamatkailuksi. Syinä olivat mm. elintason nousu ja matkojen halpeneminen. Vielä vuoden 1967 Finlandiassa oli matkustajien tilat jaettu ensi- ja turistiluokkiin. Vanha luokkajako poistui laivoilta 1970-luvun alussa.

Laivamatkustamisen muutos harvojen etuoikeudesta massamatkailuun tapahtui samanaikaisesti dieselöimisen kanssa. Samoin kävi Yhdysvaltain rautateillä. Selvää syy-seuraus-yhteyttä ei tässä kuitenkaan ole - luulisin.

Antero Alku sanoi:
Kuinka niin luokkajako laivoilla olisi poistunut? Eikös laivoissa ole luokkia melkein yhtä monta kuin niissä on hyttikansia.

Tästä herääkin kysymys, mikä on luokkajako. Jos laivoihin myytäisiin vain yhdenhintaisia lippuja ja hyteille annettaisiin lisähinta, ei kyseessä olisi mikään luokkajako vaan tässäkin viestiketjussa kaivattu lisärahalla saatava lisäpalvelu. Jos sensijaan asiakkaalle tarjotaan erihintaisia matkapaketteja, on kyseessä selvästi luokkamatkustamisen nykyaikainen versio. Nykyaikainen siinä mielessä, että ravintolatilat ovat kaikille yhteiset.

Antero Alku sanoi:
Käytännössähän nykyään on juniinkin palannut luokkajärjestelmä. On kaksi Pendolinoluokkaa ja sitten kaikkien muiden junien luokat.

Palannut luokkajärjestelmä? Ikäänkuin se olisi ollut välillä poissa! Sveitsissä tuollaista ei ole, sillä joka juna on samanhintainen. Siellä tosin vielä on luokkajako. Pendolinojen kotimaassa Pendolino-liikenteen alkaessa matojuna oli kokonaan ja rehellisesti ykkösluokkainen - mitään piiloinflaatiota ja piiloykkösluokkaa ei ollut niin kuin Suomessa. Saksassakin on välillä kokeiltu kokonaan ykkösluokkaisia junia, mutta yleensä niistä luovutaan. Milloinkahan VR luopuu Pendolinon piiloykkösluokkalaisuudesta ja laskee Pendolino-lipun hinnan taajamajunalipun tasolle?

Harmi, kun JE ei enää kirjoita tälle foorumille. Häneltä saisi varmasti tähänkin viestiketjuun mielenkiintoisia kommentteja.

Kani · 9 Heinäkuu 2006

En ymmärrä, mitä pahaa siinä on, että rauhaa haluavat saavat rahalleen vastinetta ja mahdollisuuden olla omissa oloissaan. Se, kutsutaanko tätä rauhaosastoa ykkösluokaksi vai ei, ei taida tässä olla oleellista. Se tuntuu hiertävän, että joku voi ostaa rahalla parempaa kuin toinen.

Monet ovat ostaneetkin. Auton. Vaikkapa Volvo S80 -tyyppisen. Sen matkustamossa ei tule kukaan sanomaan, että sinulla on liikaa omaa rauhaa ja liian hienot nahkapenkit. Ja näitä Volvoja menee kaupaksi sitä enemmän, mitä vähemmän joukkoliikenne tarjoaa korkeatasoisuutta sitä haluaville.

Antero sanoi laivoista aivan oikein. Niissä on mitä selvin luokkajako. Voitaisiinhan niissäkin luopua siitä. Parvekkeellisen luksushytin vieressä voisi olla halvimman luokan ikkunaton komero, jossa ryypättäisiin äänekkäästi aamukuuteen asti. Jokainen ymmärtää, ettei siinä olisi mitään järkeä. Yhtä turhalta tuntuu suunnitella juniin jonkinlaista sekapaikkajärjestelmää vain sen tähden, että voidaan sanoa luokkien poistuneen.

R.Silfverberg · 10 Heinäkuu 2006

Compact sanoi:
Kesällä 1964 tuli käytyä Tukholmassa: menomatka vanhalla SHO:n höyry-Aallottarella ja paluu modernilla Rederi AB Svean linjahöyryllä "Birger Jarlilla". Aikataulu oli Helsinki 14.00 -> Tukholma 8.30 ja toisin päin klo 13.00 -> 9.00. Kolmantena laivana reitillä seilasi Bore-varustamon höyrylaiva "Bore III".

Pieni tarkennus: nämä kolme laivaa, jotka tunnetaan myös "Olympialaivoina", olivat samanikäisiä, tai eroa on korkeintaan vuosi niiden valmistumisen välillä. Aallotar taisi olla vanhin, ja ainoa joka saatiin liikenteeseen jo olympialaisiksi, kesällä 1952, ja Bore III myöhemmin 1952 ja Birger Jarl muistaakseni 1953. Vai sekoitatko Svea Jarliin, joka valmistui 1962 ja joka on mahdollisesti kulkenut Helsinki-Tukholma reitillä jo sinun Ruotsin matkasi aikana?

Compact sanoi:
Aallottarella me kansimatkustajat elimme alimmalla oleskelukannella, siis sillä mihinkä lankkusilta laiturilta laivaan ensiksi nousee. Yö nukuttiin pitkillä puupenkeillä poikittain, hieman kuin olisi ollut vanhan "Suomenlinna-Sveaborgin" lautan kovalla puolella eli tupakkaosastossa.
Juniorina tuolloin laivalla seikkaillessa jäi erityisesti mieleen "kielletyn" kakkoskannen lasiovien kullatut II lk.-luokkamerkinnät. Siellä oli ravintolapalvelutkin. Puupenkkiosasto oli siis III lk.

Siis oliko vielä v. 1964 virallisesti kolme luokkaa? Luulin että kolmas luokka olisi poistunut Euroopan kansainvälisestä laivaliikenteestä samaan aikaan kuin rautateiltä eli 1956? Eikö siihen aikan kansimatkustajilla ollut edes sellaisia lentokone-tyyppisiä lepotuoleja käytössään?

Itse muuten muistan että 1970-luvun lopussa oli Englannin kanaalin ylitävissä laivoissa luokkajako, ja yhdessä ranskalaisessa SNCF:n omistamassa lautassa oli kakkosluokassa puupenkit, ja samanlaiset lasiovet erottamassa ykkösluokkaan.

t. Rainer