1. luokka

vompatti sanoi:
Eivätkö ykkösluokkalaiset saisi sitten meluta yhtään? Kysyttäisiinkö lipun oston yhteydessä matkustajien alkoholinkäyttöä ja mitattaisiinko äänenvoimakkuus? Meluisille asiakkaille myytäisiin toisen luokan lippu!
Näin toimittiin ainakin ennen vanhaan, eli piti rahan lisäksi olla myös pärstäkerrointa että sai matkustaa kalliimmalla. Nykyän se katsottaisiin syrjimiseksi. Lipunmyyjät voisivat toki nytkin sijoittaa yöjunien eri vaunuihin henkilöitä pärstäkertoimen mukaan, niin ettei mummot joudu kuuntelemaan toisten juhlintaa, mutta olla kertomatta siitä Iltiksen toimittajille.

vompatti sanoi:
Tästä herääkin kysymys, mikä on luokkajako. Jos laivoihin myytäisiin vain yhdenhintaisia lippuja ja hyteille annettaisiin lisähinta, ei kyseessä olisi mikään luokkajako vaan tässäkin viestiketjussa kaivattu lisärahalla saatava lisäpalvelu. Jos sensijaan asiakkaalle tarjotaan erihintaisia matkapaketteja, on kyseessä selvästi luokkamatkustamisen nykyaikainen versio. Nykyaikainen siinä mielessä, että ravintolatilat ovat kaikille yhteiset.
Laivamatkustuksessa ongelmia syntyy vain silloin kun erilaisten arpajaisten yms kilpailujen ja hyväveli -tarjousten takia matkustaa kalliimmissa hyteissä ja oleskelevat kalliimmissa ravintoloissa henkilöitä jotka eivät osaa käyttäytyä riittävän arvokkaasti.

Antero Alku sanoi:
Käytännössähän nykyään on juniinkin palannut luokkajärjestelmä. On kaksi Pendolinoluokkaa ja sitten kaikkien muiden junien luokat. Luokistusta on vielä senkin mukaan, mihin aikaan matkustat. Rehellisempää olisikin, että aikataulussa jo näkisi, minkä luokan junasta on kyse. Nyt saa vain arvata, mitä eri merkinnät tarkoittavat, kun ne eivät selvästi kerro, mikä on kalleinta ja mikä halvinta.
Tässä on ongelma. Onneksi VR:n nettiaikatauluhaulla pystyy vertailemaan "matkan hinta" -toiminnolla mitä matka maksaa eri tyypisillä junilla. Itse olen sitä mieltä että Pendossa pitäisi periä lisähintaa vain niillä osuuksilla joilla se on tavallista junaa nopeampi, eli Hki-Tampere ja oikoradan valmistumisen jälkeen Hki-Kouvola. Muilla osuuksilla hinta pitäisi olla sama kuin IC:n.

Kani sanoi:
Monet ovat ostaneetkin. Auton. Vaikkapa Volvo S80 -tyyppisen. Sen matkustamossa ei tule kukaan sanomaan, että sinulla on liikaa omaa rauhaa ja liian hienot nahkapenkit. Ja näitä Volvoja menee kaupaksi sitä enemmän, mitä vähemmän joukkoliikenne tarjoaa korkeatasoisuutta sitä haluaville.
Tuohon ei mulla ole lisättävää.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Itse olen sitä mieltä että Pendossa pitäisi periä lisähintaa vain niillä osuuksilla joilla se on tavallista junaa nopeampi, eli Hki-Tampere ja oikoradan valmistumisen jälkeen Hki-Kouvola. Muilla osuuksilla hinta pitäisi olla sama kuin IC:n.
Kannatan tätä periaatetta. Pendolinon ainoa oleellinen viehätys on sen muita junarunkoja suurempi nopeus aikataulujen mukaisessa ajossa. Pendo-matkustajalta ei tulisi periä lisämaksua rataosilla, joilla junatyypin nopeampi liikennöinti perustuu ainoastaan vähempiin pysähdyksiin.

Oikoradan käyttöönotto ei välittömästi tuo nopeuseroa Pendolinon ja InterCityn välille edellisen hyväksi rataosalla Lahti-Kouvola. VR:n ennakkoaikataulujen mukaan jotkut IC-junat liikennöivät jopa minuutin verran nopeammin kuin Pendot tuolla välillä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
R.Silfverberg sanoi:
Siis oliko vielä v. 1964 virallisesti kolme luokkaa? Luulin että kolmas luokka olisi poistunut Euroopan kansainvälisestä laivaliikenteestä samaan aikaan kuin rautateiltä eli 1956?
Ei ollut. FÅA poisti kolmannen luokan jo -30-luvulla siirtolaisvirtojen tyrehdyttyä, siis jo vanhassa Aallottaressa (1937-45, vuoteen -75 Beloostrov) oli vain kaksi luokkaa. Olympialaivat olivat oikeastaan -30-luvun laivojen päivitettyjä versioita ja siksi autoistuvan yhteiskunnan matkalaiset olivat syystä niihin kovin epämieltyneitä jo -50-60-lukujen vaihteessa.
Ensimmäinen yksiluokkainen autolautta Suomen reitillä oli Eklundin ja Rundbergin Viking, joka alkoi ajaa Gräddöstä Korppooseen kesäkuussa -59.

retale sanoi:
Pendolinon ainoa oleellinen viehätys on sen muita junarunkoja suurempi nopeus aikataulujen mukaisessa ajossa. Pendo-matkustajalta ei tulisi periä lisämaksua rataosilla, joilla junatyypin nopeampi liikennöinti perustuu ainoastaan vähempiin pysähdyksiin.
Pendolinon viehätys..? Mikä sellainen on? Ylihinta epämukavasta kyydistä?
Se, että Pendolinot ylipäätään pysähtyvät sekä Lahdessa että Kouvolassa on jo aika outoa. Eihän Helsingin ja Joensuun välinen lentokonekaan tee välilaskua Utissa tai Immalassa... Joensuun Pendon ainoat perustellut pysähdyspaikat olisivat Lahti ja Lappeenranta, kaikille muille asemille olisi kyyti järjestettävä jollain vähemmän ultranopealla pelillä.
Jos Pendolino olisi oikeasti ratkaisevasti muita junia nopeampi ja sen ravintola- yms.palvelut asiakkaille ilmaisia, olisi muuta junaliikennettä kalliimpi I-luokan lippu kaikille Pendolino-asiakkaille täysin perusteltu. Nykyisessä mallissaan Pendolino on entistä sairaampi vitsi -eipä tosin naurattanut silloinkaan, kun yhdeksän juna HEL-TKU muutettiin aikanaan (muistaakseni -94?) lisämaksulliseksi perusteella: Tämä vuoro muutetaan ensi vuonna Pendolinoksi...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
R.Silfverberg sanoi:
Pieni tarkennus: nämä kolme laivaa, jotka tunnetaan myös "Olympialaivoina", olivat samanikäisiä, tai eroa on korkeintaan vuosi niiden valmistumisen välillä. Aallotar taisi olla vanhin, ja ainoa joka saatiin liikenteeseen jo olympialaisiksi, kesällä 1952, ja Bore III myöhemmin 1952 ja Birger Jarl muistaakseni 1953. Vai sekoitatko Svea Jarliin, joka valmistui 1962 ja joka on mahdollisesti kulkenut Helsinki-Tukholma reitillä jo sinun Ruotsin matkasi aikana?
Kyllä laivat pitäisi olla näin kuin kerroin. Menomatkan Aallotar oli täysin antiikkisen oloinen verrattuna paluumatkan Birger Jarliin, sillä jälkimmäisessä oli jo miellyttävät kansituolit eikä pitkät puupenkit. Luokkamerkintämuistoni saattaa olla inhimillisesti katsottuna muuttunut, suokaa anteeksi, eli jos kullitetuissa numeroissa ei siis seisonutkaan II lk, niin sitten siellä toisen kerroksen ovessa olikin I lk eli ne puupenkit olivatkin kakkosluokkaa. (Ei kuitenkaan kakkosnelosta vaan taidokkaasti lakattua jalopuuta.)

Tänään matkustin kaksiluokkaisella Tallink Autoexpressillä, eli tulokansi oli II lk (Express-luokka) ja yläkansi I lk (Euro- eli 1.-luokka).

Jotkut ovat maininneet, että alhaisemmissa luokissa juotaisiin yleensäottaen enemmän "viinaa" kuin ylemmissä luokissa. Nykyään on tilanne kuitenkin sellainen, että ylempiin luokkiin nimenomaan houkutellaan matkustajia ilmaisen alkoholitarjonnan avulla. Näin ainakin lentoliikenteessä ja myös näissä laivasysteemeissäkin. Tallinkin 1.lk sisältää "juomabuffetin" eli ilmeisesti juopuneimmat kulkevat siellä.
 
moxu sanoi:
Olympialaivat olivat oikeastaan -30-luvun laivojen päivitettyjä versioita ja siksi autoistuvan yhteiskunnan matkalaiset olivat syystä niihin kovin epämieltyneitä jo -50-60-lukujen vaihteessa.
Tuon ymmärrän ihan hyvin. Autotkin nostettiin laivan etukannelle nosturilla. Kun kuljin Birger Jarlilla myrskyssä, aallot huuhtelivat mukavasti etukannen autoja.

moxu sanoi:
Kyllä laivat pitäisi olla näin kuin kerroin. Menomatkan Aallotar oli täysin antiikkisen oloinen verrattuna paluumatkan Birger Jarliin, sillä jälkimmäisessä oli jo miellyttävät kansituolit eikä pitkät puupenkit. Luokkamerkintämuistoni saattaa olla inhimillisesti katsottuna muuttunut, suokaa anteeksi, eli jos kullitetuissa numeroissa ei siis seisonutkaan II lk, niin sitten siellä toisen kerroksen ovessa olikin I lk eli ne puupenkit olivatkin kakkosluokkaa. (Ei kuitenkaan kakkosnelosta vaan taidokkaasti lakattua jalopuuta.)
En ole koskaan höyry-Aallottarella matkustanut, kahdella muulla olympiasisarella kylläkin, ja niissä kansimatkustajillle oli "lentokone-" nojatuolit. Mulla on sellainen käsitys että Aallottarelle tehtiin 60-luvun puolivälissä isompi remontti, jolloin mm savupiippukin virtaviivaistettiin diesel-laivan näköiseksi. Luultavasti siinä yhteydessä katosi viimeinen luokkayhteiskunnan ja siirtolaisliikenteen tunnuskuva Suomen ja ulkomaiden välisestä laivaliikenteestä, puupenkit.

Laivojen kakkosluokkaa muuten kutsuttiin 60-luvulla matkatoimistokielellä "turistiluokaksi" ihan kuten lentoliikenteenkin. 70-luvulla autolauttojen yleistymisen myötä ja varsinaisten luokkien poistuttua alettiin puhua A-, B- ja C- ja Luxus- hyttikategorioista.

t. Rainer
 
moxu sanoi:
Pendolinon viehätys..? Mikä sellainen on? Ylihinta epämukavasta kyydistä?
Se, että Pendolinot ylipäätään pysähtyvät sekä Lahdessa että Kouvolassa on jo aika outoa. Eihän Helsingin ja Joensuun välinen lentokonekaan tee välilaskua Utissa tai Immalassa... Joensuun Pendon ainoat perustellut pysähdyspaikat olisivat Lahti ja Lappeenranta, kaikille muille asemille olisi kyyti järjestettävä jollain vähemmän ultranopealla pelillä.
Jos Pendolino olisi oikeasti ratkaisevasti muita junia nopeampi ja sen ravintola- yms.palvelut asiakkaille ilmaisia, olisi muuta junaliikennettä kalliimpi I-luokan lippu kaikille Pendolino-asiakkaille täysin perusteltu.

Ainoa reitti jolla tällaisella kalliimman luokan pendolinolla tai vastaavalla luotijunalla olisi matkustajapotentialia olisi Helsinki-Pietari. Välipysähdykset vain Lahti, Kouvola ja Viipuri (Vainikkala ohitettaisiin vauhdilla) . Lisäksi matkustusrajoitukset Suomen ja Venäjän federaation välillä pitäisi olla lievemmät, eli joko viisumivapaus tai sitten lyhytaikaisen pikaviisumin ostomahdollisuus suoraan rajaviranomiaselta jotta homma kiinnostaisi suurta yleisöä.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Ainoa reitti jolla tällaisella kalliimman luokan pendolinolla tai vastaavalla luotijunalla olisi matkustajapotentialia olisi Helsinki-Pietari.

Junassa pitäisi olla myös mahdollisuus matkustaa Suomen sisäisiä matkoja. Kaikkien matkustajien asiakirjat tarkastettaisiin liikkuvassa junassa vasta Kouvolan jälkeen. Tällöin junasta saataisiin kannattavampi, kun myös osa Helsingistä Kaakkois-Suomeen suuntautuvista matkoista saataisiin samaan junaan.
 
Seuraavaksi Novalla Laura Voutilaista

Palveluissa luokattomuuteen siirtyminen näyttää toteutuvan. Matkustin maanantaiaamuna InterNova2-junalla, ja suurin odotuksin päätin juhlistaa aamun käynnistymistä ja 160 kilometrin tuntivauhtia tilaamalla hyttini ovea raottaneelta viehätysvoimaiselta palvelusneidiltä kahvin ja raikkaan muffinsin. Järkytys oli melkoinen, kun havaitsin tasapäistämisen edenneen jo kahvin lisukkeisiinkin. "Ei ole kuin maitoa", totesi neiti siihen tyyliin, että saa herralle kelvata.

Kunnon herraskaisen kermakahvin ystävä joutunee siis jatkossa välttämään sosiologisesti suunniteltuja InterNova2-junia, joissa kansalainen joutuu korkeasta hinnasta huolimatta tyytymään vajaisiin nautintoihin, eikä tälle suoda mahdollisuutta tehdä matkatunnelmaa kohottavia yksilöllisiä valintoja.
 
R.Silfverberg sanoi:
Näin toimittiin ainakin ennen vanhaan, eli piti rahan lisäksi olla myös pärstäkerrointa että sai matkustaa kalliimmalla.
Väitätkö, että pärstäkertoimesta erottaa metelöivät matkustajat?

Kani sanoi:
En ymmärrä, mitä pahaa siinä on, että rauhaa haluavat saavat rahalleen vastinetta ja mahdollisuuden olla omissa oloissaan. Se, kutsutaanko tätä rauhaosastoa ykkösluokaksi vai ei, ei taida tässä olla oleellista.
Omissa oloissaan saa olla rauhassa kakkosluokan hytissä tai hiljaisissa osastoissa (joita juuri nyt ei Suomessa ole). Ykkösluokkaa ei tarvita rauhoittumiseen eikä ykkösluokassa metelöintiä tietääkseni ole kielletty.

Nimenomaan nimitys on oleellista. "1. luokka" nimensä mukaisesti jakaa ihmiset luokkiin. "Hiljainen osasto" ei luokita yhteiskuntaa. Miksi nykyisin tarvitaan luokkajakoa? Tässä viestiketjussa ykkösluokkaa on perusteltu paremmilla palveluilla (kahvitarjoilu, pistorasia, rauhallinen koppero yms), jotka kuitenkin ovat saatavissa kakkosluokassa. Ykkösluokalle ei jää muuta perustetta kuin nimensä mukaisesti matkustajien ja yhteiskunnan jakaminen luokkiin.

Kani sanoi:
Monet ovat ostaneetkin. Auton. Vaikkapa Volvo S80 -tyyppisen. Sen matkustamossa ei tule kukaan sanomaan, että sinulla on liikaa omaa rauhaa ja liian hienot nahkapenkit.
Nykyisin VR:n junien kakkosluokassakin on nahkapenkit (vaunu Expt vai mikä olikaan se kirjainyhdistelmä) ja nämä penkit ovat vielä autonistuimiakin suuremmat. Omaa rauhaa saa, kun varaa koko hytin itselleen. Autoista ei meille varmaan tule erimielisyyttä. Minulla on samanmerkkinen auto kuin Kanillakin, enkä minä ainakaan vaihtaisi sellaiseen autoon, jonka nimi alkaa yksinkertaisella V-kirjaimella. :) Ja muistutan vielä, että auton ajokorttia minulla ei ole.

Kani sanoi:
Antero sanoi laivoista aivan oikein. Niissä on mitä selvin luokkajako. Voitaisiinhan niissäkin luopua siitä. Parvekkeellisen luksushytin vieressä voisi olla halvimman luokan ikkunaton komero, jossa ryypättäisiin äänekkäästi aamukuuteen asti.
Ovatko kaikki ikkunattomien komeroiden asukit ryyppääjiä ja kukaan luksushytissä ei ikinä ryyppää? Ja mitä siellä sitten ryypättäisiin? Ei kai laivoissa saa omia väkijuomia juoda ja hytit eivät kuulu anniskelualueeseen! Suomen ja Ruotsin väliä seilaavia lauttoja en pidä varsinaisena joukkoliikenteenä, sillä osa matkustajista on niitä, joille matkanaikainen huvitoiminta on tärkeämpää kuin määränpäähän saapuminen. Tämäkin muuttunee lähivuosina, kun uivia juottoloita vaihdetaan enemmän rahtia kuljettaviin aluksiin. Tällöin hyttien väliset erot pienenevät. Jos laivoihin jää erilaisia hyttejä, ei kalliiden hyttien asukkaita ei eristetä muiden hyttien asukkaista millään esteillä; varsinaista luokkajakoa siis ei ole - on vain maksullisia lisäpalveluja.

Uskon siihen, että laivoillekin käy kuten VR:n ja Amtrakin junille. Hytit erottaa toisistaan vain matkustajien määrä ja saniteettitilat. Kun tuloerot yhteiskunnassa ovat alhaiset, ei ole tarvetta erillisiin kalliisiin ja halpoihin hytteihin. Junissa kahden hengen hyttejä on vain kahdenlaisia; suihkullisia ja suihkuttomia. Laivoissa, joissa pinta-alaa on enemmän, on tulevaisuudessa vain yhdenlaisia hyttejä kullekin henkilömäärälle.
 
Vs: Seuraavaksi Novalla Laura Voutilaista

Kani sanoi:
Palveluissa luokattomuuteen siirtyminen näyttää toteutuvan. Matkustin maanantaiaamuna InterNova2-junalla, ja suurin odotuksin päätin juhlistaa aamun käynnistymistä ja 160 kilometrin tuntivauhtia tilaamalla hyttini ovea raottaneelta viehätysvoimaiselta palvelusneidiltä kahvin ja raikkaan muffinsin. Järkytys oli melkoinen, kun havaitsin tasapäistämisen edenneen jo kahvin lisukkeisiinkin. "Ei ole kuin maitoa", totesi neiti siihen tyyliin, että saa herralle kelvata.
Missä maassa näitä InterNova2 junia oikein kulkee? Jossain etelä-Euroopassako? Kuuluiko "café brutale" matkalipun hintaan?

t. Rainer
 
vompatti sanoi:
Väitätkö, että pärstäkertoimesta erottaa metelöivät matkustajat?
Kokeneet asiakaspalvelijat osaavat varsin hyvin erottaa ketkä ovat potentiaaalisia melunlähteitä.

vompatti sanoi:
Nimenomaan nimitys on oleellista. "1. luokka" nimensä mukaisesti jakaa ihmiset luokkiin. "Hiljainen osasto" ei luokita yhteiskuntaa. Miksi nykyisin tarvitaan luokkajakoa? Tässä viestiketjussa ykkösluokkaa on perusteltu paremmilla palveluilla (kahvitarjoilu, pistorasia, rauhallinen koppero yms), jotka kuitenkin ovat saatavissa kakkosluokassa. Ykkösluokalle ei jää muuta perustetta kuin nimensä mukaisesti matkustajien ja yhteiskunnan jakaminen luokkiin.
VR lopetti hiljaisten osastojen kokeilun vissiin sen takia ettei se toiminut. Hiljaisiin osastoihin meni muitakin kuin hiljaisia matkustajia istumaan koska eivät tienneet tai eivät välittäneet kehotuksista olla hiljaa.

vompatti sanoi:
Nykyisin VR:n junien kakkosluokassakin on nahkapenkit (vaunu Expt vai mikä olikaan se kirjainyhdistelmä) ja nämä penkit ovat vielä autonistuimiakin suuremmat. Omaa rauhaa saa, kun varaa koko hytin itselleen. Autoista ei meille varmaan tule erimielisyyttä. Minulla on samanmerkkinen auto kuin Kanillakin, enkä minä ainakaan vaihtaisi sellaiseen autoon, jonka nimi alkaa yksinkertaisella V-kirjaimella. :) Ja muistutan vielä, että auton ajokorttia minulla ei ole.
Ja se vasta on törkeyden huippu että elukoiden kanssa saa matkustaa kakkosluokan lipulla entisessä ykkäsluokan vaunussa, ja ykkösluokan lipun maksanut joutuu matkustamaan entisessä kakkosluokan vaunussa!

vompatti sanoi:
Uskon siihen, että laivoillekin käy kuten VR:n ja Amtrakin junille. Hytit erottaa toisistaan vain matkustajien määrä ja saniteettitilat. Kun tuloerot yhteiskunnassa ovat alhaiset, ei ole tarvetta erillisiin kalliisiin ja halpoihin hytteihin. Junissa kahden hengen hyttejä on vain kahdenlaisia; suihkullisia ja suihkuttomia. Laivoissa, joissa pinta-alaa on enemmän, on tulevaisuudessa vain yhdenlaisia hyttejä kullekin henkilömäärälle.

Laivoissa on aina hintaeroa ikkunallisen ja ikkunattoman hytin välillä. Yöllä kulkevassa laivassa sillä ikkunalla ei tosin tee mitään, siitä vain vetää.

t. Rainer
 
vompatti sanoi:
Nimenomaan nimitys on oleellista. "1. luokka" nimensä mukaisesti jakaa ihmiset luokkiin. "Hiljainen osasto" ei luokita yhteiskuntaa. Miksi nykyisin tarvitaan luokkajakoa?
Tämä lienee asia, josta olemme pysyvästi eri mieltä, mikä on nyt varmaan tullut riittävän selväksi. Ymmärrän näkemyksesi, mutta en jaa sitä. Lienet sinäkin kuitenkin sitä mieltä, että junien pitäisi tarjota mahdollisuus matkustaa rauhassa.

Itse ainakin teen ajoittain kulkumuotopäätöksiä junien tappioksi, koska en kertakaikkiaan jaksa katsella ja kuunnella sitä puhelimeenhuutamis-ovissaramppaamis-kovaanääneenkeskustelemis-penkkienrepimis-vapaakasvatus-showta, jota valitettavan usein junamatkat ovat. Siinä mielessä olen Matkaan-lehden Martti "Mara" Mäkisen tuoreen pääkirjoituksen kanssa täysin samaa mieltä. Pitäisi ottaa siitä alleviivattuja kopioita ja tuikata jatkossa näille häiriköille.

Hiljaisten vaunujen lopettaminen oli huono päätös. Vaunut olisi pitänyt merkitä näkyvämmin, vaikka katosta roikkuvilla isoilla kylteillä, jotta kaikki olisivat tienneet pelisäännöt. Oli hienoa, että näissä vaunuissa vallitsi ajoittain expressbus-tason rauhallisuus. Sitä paitsi hiljaiset vaunut edistivät juuri luokattomuutta: niissä annettiin mahdollisuus käyttäytyä tyylikkäästi siitä huolimatta, että lippu oli kansanhintainen.

vompatti sanoi:
Minulla on samanmerkkinen auto kuin Kanillakin, enkä minä ainakaan vaihtaisi sellaiseen autoon, jonka nimi alkaa yksinkertaisella V-kirjaimella. :)
Ehkä haluamme yhdessä museoida luokkayhteiskuntaa: olihan kyseinen W:llä alkava ajoneuvo kotimaassaan herrojen kulkupeli, kun tavallinen, joskin poliittisesti hyvin käyttäytynyt kansalainen joutui jonottamaan T:llä alkavaa :)
 
InterNova2

R.Silfverberg sanoi:
Missä maassa näitä InterNova2 junia oikein kulkee? Jossain etelä-Euroopassako?
Tuosta niitä lähtee Helsingin asemalta, yllätyksettöminä kuin Radio Nova ja ilman kermaa. Ja sekin miinuksena, että kyseisissä InterNova2-junissa reilut Kilta-miehet eivät ole tervetulleita toteuttamaan omaa pahettaan "missä milloin vain on piippuhetki paikallaan".
 
R.Silfverberg sanoi:
VR lopetti hiljaisten osastojen kokeilun vissiin sen takia ettei se toiminut. Hiljaisiin osastoihin meni muitakin kuin hiljaisia matkustajia istumaan koska eivät tienneet tai eivät välittäneet kehotuksista olla hiljaa.
Minulla on taas se käsitys, että kokeilu lopetettiin, koska tuolloin Edb-vaunu sisälsi lähes kokonaan pelkkiä erikoispaikkoja -> vaunu oli melko tyhjä. Yläkerta business, alakerta hiljainen, toinen pääty allergia, jäljelle jäi 12 "tavallista" paikkaa 110-paikkaisessa vaunussa.
 
Edb yms. kalt. vaun.

Eikös hiljaisia vaunuja ollut myös sinisissä junissa varhaistyömatkalaisten iloksi. En usko, että monikaan junamatkustajista ehti edes kuulla, että junasta voisi varata paikan hiljaisesta osastosta. Varsinkin, kun tällaisia osastoja oli liian harvoissa junissa.

Kirkuville asiakkaille päivitetystä leikkiosastosta on kyllä ollut näyttäviä puffeja viime päivät kaikissa tiedotusvälineissä.
 
Takaisin
Ylös