Viestiketju: Reissujuna

Kaupallisena terminä 1. luokka taisi jäädä kotimaisista junista lopullisesti pois vuonna 2006, jolloin silloiset Cx-vaunut muutettiin 2. luokan vaunuiksi Expt. Kahta vuotta aiemmin 1. luokka oli poistunut sinisestä kalustosta (silloin Ci-vaunut muutettiin Eipt-sarjaan ja CEi-vaunut Ei-sarjaan). Pendolinoissa ja aikanaan käytössä olleissa IC2-junissa ensimmäisen luokan korvikkeena oli Business-luokka (Business tuli vuonna 2006 kaikkiin InterCityihin). Etenkin Pendolinoissa Businessin mukavuus oli verrattavissa ensimmäiseen luokkaan. Nyttemmin Business on korvautunut Ekstralla, josta yllä on aika paljon kirjoiteltu.

Suomalaisten ostovoima on heikko, joten kysyntää laadulle on vähän senkin takia. Lisäksi materialismiin perustuva elämäntapamme merkitsee, että kaikkea halutaan paljon ja pienemmällä hinnalla, ja tämä edellyttää tinkimistä tasosta.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Pendolinoissa on tosiaan 2+1-istuimet, Edb-vaunuissa on istuimet 2+2 mutta niistä myydään vain 2+1. Paitsi jos juna on täynnä, konduktööri saattaa myydä myös nuo "ylimääräiset" paikat. Kahvi on tosiaan ilmaista, mutta se keitetään lähtöasemalla ja tuodaan termariin odottamaan saapumista perille. Oulussa keitetty kahvi on Helsingissä melkoista tervaa. Keksit ovat kuivia ja yksittäispakattuja.

Olen joskus ykkös- eikun business- eikun ekstra-luokassa matkustanut, jos sieltä on väljemmin tilaa saanut, mutta juuri muuta ei rahalleen vastineeksi saa.

Viime aikoina olen varsin paljon matkustanut tässä ekstra-luokassa. Keksit ovat kyllä tyystin kadonneet lippujen halpuuttamisen myötä...

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Sen ymmärrän, että junista erityisesti kiinnostuneet eli harrastajat tykkäisivät, ja lentopelkoisetkin, mutta heidän määränsä ei mitenkään riitä yhteyttä ylläpitämään. Parhaimmillaankin juna olisi kymmeniä kertoja lentoa hitaampi ja todennäköisesti hirvittävän paljon kalliimpi. Ja vaikka lentoliikenteen loppua kuinka povataan, niin hinnat sen kuin laskevat ja konevalmistajat esittelevät toinen toistaan suurempia myyntiennusteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Ei se lentoliikenne mihinkään lopu

Eikö Euroopasta ole lopetettu pitkiä yöjunia muutenkin aika lailla?

Minä ajattelin lähinnä sellaista epäsäännöllistä "charter-junaa" tai "risteilyjunaa" Tallinnasta keski-Euroopan suuntaan. Niitä ajetaan nykyisinkin toiseen suuntaan, mm "Amber Train" mutta suunta on siis väärä suomalaisia ajatellen. Tilausjuna voisi olla myös johonkin teemaan yhdistetty, esim johonkin keski-Europassa järjestettävään urheilu- tai kulttuuritapahtumaan. Olisi vaihtoehto bussilla tai omalla autolla matkustamiselle tai Ruotsin/Tanskan kautta junalla matkustamiselle jolloin vaihtojen määrä olisi pienempi.

Lentoliikenteellä on myös sellainen ominaisuus että kapasiteetti on rajattu, ja lippujen hinnat nousevat ja lennot varataan nopeasti loppuun aina niillä lennoilla jotka menevät jonnekin jossa on jokin massatapahtuma tai lomakausi on päällä. Embraeriin tai tumppi-Airbusiin mahtuu vain n 100 matkustajaa. Pitkään junaan 500.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Sitten kun voitan muutaman miljoonan lotossa, ostan junan ja aloitan kansainvälisen liikenteen Ulan Batoriin just because I can. Se vasta olisi jotain, kun Eija kuuluttaisi Helsingin asemalla: "Pikajuna P21 Ulan Batoriin lähtee raiteelta 7. Junassa on ravintola. Hyvää matkaa." Ihan sama onko siellä matkustajia vai ei, mutta perille pääsee – raideleveys on sama Mongoliassa asti.

Aasiaan eli Kiinaan, Mongoliaan ja entisiin neukkutasavaltoinin pääsee Suomesta ihan hyvin säännöllisillä vuorojunilla jos vaihtaa junaa Moskovassa mutta sitä en nyt tarkoittanut.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Käyttötarkoitus lentoliikenteen korvaajana on tällä hetkellä marginaalinen, mutta kuitenkin sellainen tulevaisuuden jokerikortti, johon kannattaisi satsata varmuuden vuoksi. Tosin yhteyteen liittyy myös kansainvälispoliittisia epävarmuuksia: Venäjä uhittelee Baltian maille ja pahimmillaan saattaisi kaapata korridorin jostain kohtaa kontrolliinsa. Pitkällä aikavälillä tuskin näin käy, mutta kaikenlaisia lyhyen aikavälin uhkia on olemassa. Jos ajatellaan Suomen huoltovarmuutta, yhteydet maata pitkin (ja meren yli) Ruotsiin ja Norjaan (myös Jäämerelle) pysynevät potentiaalisesti tärkeinä.

Suomen vientiteollisuus länteen on kautta aikojen ollut liian bulkkitavarapainotteinen, ja kulutustavaravienti Skandinaviaan verrattuna heikkoa koska tavaraa on ollut pakko kuskata laivoilla.

t. Rainer

Reissujuna matkaa ensimmäistä kertaa lauantaina 4. maaliskuuta yhteistyössä Haapamäen kanssa. Helsingistä Salpausselälle ja takaisin kisavieraita kuljettaa museoveturin vetämä olympia-aikainen matkustajavaunu. Vuorot eivät pysähdy Lahdessa, vaan ajetaan Pasilan ja Tikkurilan kautta oikorataa pitkin suoraan Salpausselälle. RJ:n netistä ja Facebookista löytyy lisätietoja kyytiin halajaville.