Raideryhmä: Yöjunat kilpailutettava

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Raideryhmä on taasen ottanut kantaa yöjunakysymykseen...

KANNANOTTO: 3.8.2006

Yöjunaliikenne kilpailutettava

Kemijärven yöjunaliikenteen lakkauttamisen perusteluna ei käytetä enää teknisiä perusteita, kun aktiivinen kansalaistoiminta on osoittanut, että liikennettä voidaan jatkaa useilla teknisillä ratkaisuilla, joko sinisellä kalustolla tai aggregaattivaunuin tai Dr16 - veturien vetämänä.

Elokuun 2. päivänä pidetyissä neuvotteluissa VR Oy vaatii monopolinsa nojalla tukea joko miljoona euroa vuodessa yöjunaliikenteestä tai 600.000 euroa päiväjunasta. Todellisia liiken-nöintikustannuksia tai tuloja ei ole pyydetty eikä esitetty. Lisäksi väitetään, että erillisellä kalustolla liikennöitävä päiväjuna olisi halvempi ratkaisu kuin yöjunan vetäminen Kemijärvelle. Yöjunan kalusto on kuitenkin Rovaniemellä koko päivän, joten junan jatkamisesta Kemijärvelle ei synny lainkaan pääomamenoja, toisin kuin päiväjunasta, jota varten tarvitaan omat vaunut.

Vaadittua tukea voidaan helposti suhteuttaa. Tuki riittää joko 12 - 20 virkamiehen palkkaamiseen 50.000 euron vuosipalkalla tai se on 5 % vuosikorko 12 - 20 miljoonan euron investoinnista. Yhden, muutenkin Rovaniemelle asti kulkevan junan jatko Kemijärvelle ei voi maksaa näin paljon!
VR Oy voi kuitenkin tehdä mitä tahansa, koska se voi monopoliasemansa turvin nyhtää sekä valtiolta että kunnilta haluamansa tukisumman uhkaamalla lopettaa tärkeät junayhteydet.

Vaadimme, että liikenne- ja viestintäministeriö VR Oy:n omistajavallan käyttäjänä päättää, että VR Oy jatkaa Kemijärven yöjunan kulkua ilman tukea toistaiseksi kunnes asia on ratkaistu.

Pysyvä ratkaisu Kemijärven ja myös muiden yöjunien liikennöintiin saadaan seuraavasti:
- Rautatielakia muutetaan niin, että yöjunaliikennettä ja muuta nk. ostoliikennettä saavat harjoittaa muutkin liikennöitsijät kuin VR Oy.
- Liikenne- ja viestintäministeriö erottaa ostoliikenteeseen tarvittavan kaluston kuten makuuvaunut ja tarvittavat ravintola- konduktööri- ja päivävaunut VR Oy:stä erilliseksi ka-ustoyhtiöksi, joka vuokraa kaluston liikennöitsijöille.
- Yöjunaliikenne kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena niin, että se säilyy sekä Kemijärvelle, Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan että Turkuun. Kilpailutukseen tulee sisältyä vaatimus siitä, että liikennöitsijä tekee tiivistä yhteistyötä matkailualan kanssa.

Pidämme Ruotsin kokemusten perusteella todennäköisenä, että kilpailutettu yöjunaliikenne to-teutuu merkittävästi nykyistä pienemmällä tuella.

RAIDERYHMÄ (http://www.raideryhma.fi)
 
Asiaa hieman sivuten, netistä löytyi tällainen harrastajan ja Antti Jaatisen välinen asiallinen keskustelu Kemijärven junaliikenteestä.

Kommenttia tuosta Jaatisen lausunnosta: onko Dr16:n sähkönsyöttö muka oikeasti niin epäluotettava, että sitä ei voi käyttää sähköä syöttävänä vetokalustona Roi-Kjä?

Lapin liitto voisi myös alkaa vaatia jonkin muun junaparin kuin tuon Edm-junaparin liikennöintiä Kemijärvelle, VR:lle se näköjään sopii vallan hyvin. Edm:n kyydissä ei ole mikään pakko päästä Kemijärvelle asti, CEmt riittää ihan hyvin.

Itse kilpailutusehdotusta kannatan kyllä lämpimästi, mutta samalla tosiaan pitäisi kilpailuttaa vähintään kaikki paikallisliikenne samalla, ehkä myös kaukoliikenteen ostoliikenne. Poliittinen kädenvääntö on siis vasta edessä.
 
ultrix sanoi:
Kommenttia tuosta Jaatisen lausunnosta: onko Dr16:n sähkönsyöttö muka oikeasti niin epäluotettava, että sitä ei voi käyttää sähköä syöttävänä vetokalustona Roi-Kjä?
Tämä "ongelma" on ilmaantunut vasta nyt. Se, mikä Dr16:n sähkönsyötöstä tiedetään on, että dieselmoottorin teho rajoittaa tietenkin saatavilla olevaa sähkötehoa tai pikemminkin junalämmityksen kanssa käytettävissä olevaa ajomoottoreille saatavaa tehoa. Mutta Kemijärvellehän ei ole viime talvenakaan vedetty kuin pahimmillaan 3 makuuvaunua, 2 päivävaunua ja autovaunu. Konnari ja ravintola pärjäävät öljylämmityksellä. Tälle junalle tehot riittävät Roi-Kjä -osuudella.

Ja näissä teholaskelmissa VR Oy:ltä "unohtuu", ettei Sr2 myöskään pysty syöttämään Hki-Roi välillä junalle lämmitystehoa jokaisen vaunun sulakkeen maksimivirtaa. Sitä rajoittaa se, että 1500 voltin linjan suurin virta on 800 amppeeria. 18 Edm-vaunun sulakkeiden yhteenlaskettu virta olisi 1080 A.

Tätä asiaa on selitetty Rataverkko.fi-sivustolla omalla sivullaan.

ultrix sanoi:
Lapin liitto voisi myös alkaa vaatia jonkin muun junaparin kuin tuon Edm-junaparin liikennöintiä Kemijärvelle, VR:lle se näköjään sopii vallan hyvin. Edm:n kyydissä ei ole mikään pakko päästä Kemijärvelle asti, CEmt riittää ihan hyvin.
Lappilaisethan haluavat yksinkertaisesti, etteä nykyinen palvelu jatkuu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uudessa aikataulussa oleva juna P265/P274 joka asiallisesti on Rovaniemelle katkaistu P61/P68 jatkaa Kemijärvelle kuten P61/P68 eikä ajeta erillistä junaparia H401/H412.

Kaikkia väitettyjä teknisiä ongelmia voi arvioida myös siltä pohjalta, että ne järjestyvät ja nykymeno voi jatkua, jos me veronmaksajat vain pulitamme VR Oy:lle miljoona euroa vuodessa.

Tässä taas ei ole mitään järkeä siltä kannalta, että 17 miljoonan laina 30 vuoden ajaksi maksaa miljoonan vuodessa. Ja VR Oy on sanonut, että jos olisi sähkö, he ajaisivat ilman tukiaisia. VR Oy tuskin kumminkaan aikoisi käyttää sitä milliä vuodessa sähköistyksen rakentamiseen.

Sitä, perustuuko miljoonan vaatimus johonkin todelliseen voi taas arvioida sen kautta, että sähköistyhankkeita arvioitaessa minkään rataosan sähköistys ei ole kannattavaa vain yhdellä päivittäisellä junaparilla (lähde: RHK:n sähköistyksen jatkoselvitys). Nyt kuitenkin VR Oy itse esittää, että sähköllä ajon säästö dieselillä ajoon verrattuna olisi yhdellä junaparilla sama summa, jolla rata sähköistetään.

Todellisia syitä ei ole vielä julkisuudessa esitetty. Kukin voi arvioida itse, miksi.

Antero
 
Lapin liito voisi mielestäni iukan tinkiä tuosta telaketjuasenteestaan. Muuallakin maassa kansalaiset rahoittavat omia joukkoliikennepalvelujaan.
Rahata voisi ottaa vaikkapa Lapin liiton joistakin "projekteista", joita EU avokätisesti rahoittaa.
Etelässä nostaa karvoja pystyyn tuollainen "meille kaikki tuet ja heti"- asenne. Ainakin voisi viisammin viestiä. Timo E. Korva ei ole erityisen hyvä tässä asiassa.
 
Multsun poika sanoi:
Lapin liito voisi mielestäni iukan tinkiä tuosta telaketjuasenteestaan. Muuallakin maassa kansalaiset rahoittavat omia joukkoliikennepalvelujaan.

Tässä on kyse aika eri asiasta kuin kaupunkien maksamasta joukkoliikennetuesta, jossa yleensä kohtuullisesti tiedetään, mihin rahat menevät - joko liikennöintimenojen ja lipputulojen erotukseen tai sitten lipputukeen.

Tässähän on kyse siitä, että kuntayhtymän pitäisi maksaa rahaa voittoa tuottavalle valtion yhtiölle toiminnasta, jonka muualla maassa vastaavilla yhteyksillä maksaa valtio itselleen.

Siitä, miksi kuntien rahoitus VR Oy:lle on ongelmallista, lisää:
http://www.raideryhma.fi/tiedote6.html
http://www.raideryhma.fi/tiedote2.htm

Kunnat tukevat suoraan VR Oy:tä vain YTV-alueella, jonka maksukyky on hieman eri luokkaa kuin Itä-Lapilla. Toki YTV-alueellakin VR Oy nyhtää ylihintaa n. 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Multsun poika sanoi:
Rahat voisi ottaa vaikkapa Lapin liiton joistakin "projekteista", joita EU avokätisesti rahoittaa.

EU - projektien rahoja ei voi käyttää muihin tarkoituksiin kuin mihin rahat on myönnetty.

Syyt ovat aivan yksinkertaiset: jotta rahaa ei voi siirtää ahneille "kavereilleen".

Miksi EU:n pitäisi maksaa liikennöintitukea VR Oy:lle?
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Lisäksi väitetään, että erillisellä kalustolla liikennöitävä päiväjuna olisi halvempi ratkaisu kuin yöjunan vetäminen Kemijärvelle. Yöjunan kalusto on kuitenkin Rovaniemellä koko päivän, joten junan jatkamisesta Kemijärvelle ei synny lainkaan pääomamenoja, toisin kuin päiväjunasta, jota varten tarvitaan omat vaunut.

Päiväjuna ei välttämättä vaadi omia vaunuja. Tämä on pelkkä järjestelykysymys. Mikään ei kai estä käyttämästä ko. junassa esimerkiksi niitä P61/68:n päivävaunuja, jotka muuten olisivat Rovaniemellä joutilaina koko päivän. Päiväjunan kustannussäästöt aiheutunevat kuitenkin suurimmaksi osaksi siitä, ettei Kemijärvellä tarvittaisi enää resursseja yöjunan siivousta ja muita huoltotoimenpiteitä varten vaan nämä toiminnot voitaisiin keskittää Rovaniemelle.

Selväähän myös on, että yöjunan liikennöinti tulee jatkossa aiheuttamaan lisäkustannuksia aikaisempaan verrattuna. Näin käy täysin riippumatta siitä valitaanko ratkaisuksi Dr16, aggregaattivaunu tai siniset makuuvaunut.

Päiväjunaan siirtymisen voisi muutenkin nähdä myös mahdollisuutena. Nykyistä kevyempää kokoonpanoa käytettäessä olisi ehkä mahdollista liikennöidä 2-3 junaparia päivässä yhden yöjunan sijaan. Tämän kaltaista ratkaisua jossain vaiheessa ehdotettiinkin mutta se näyttää hautautuneen kokonaan yöjunasta käytävän kiistan alle.
 
PNu sanoi:
Päiväjuna ei välttämättä vaadi omia vaunuja. Tämä on pelkkä järjestelykysymys. Mikään ei kai estä käyttämästä ko. junassa esimerkiksi niitä P61/68:n päivävaunuja, jotka muuten olisivat Rovaniemellä joutilaina koko päivän.

Kannattaa huomata, että samalla konseptilla saa vedettyä Kemijärvelle myös yövaunut.

Päivävaunujen käytössä tullee esille taas kysymys "punaisten vaunujen" lämmityksestä. Päivävaunutkin todennäköisesti ollaan ennemmin tai myöhemmin vaihtamassa nk. punaiseen kalustoon.

Ylipäätäänhän koko jupakassa on kysymys vain siitä, että VR Oy haluaa lisää tukea liikenteestä, jota sitä ei huvita ajaa. Kaikki selitykset ja väitteet lisäkustannuksista ovat osoittautununeet valheellisiksi.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Kannattaa huomata, että samalla konseptilla saa vedettyä Kemijärvelle myös yövaunut.

Saa mutta silloin kustannukset tulevat nousemaan nykytilanteeseen verrattuna. Sen sijaan pelkkiä (sinisiä)päivävaunuja vedettäessä kustannukset mitä ilmeisimmin laskevat edellä mainitsemastani syystä.

Toki makuuvaunujen jääminen Rovaniemelle vähentää kysyntää, joten on vaikea sanoa olisiko ratkaisu siltikään kannattava. Toisaalta matkustajamäärät voisivat päiväjunaan siirryttäessä jopa lisääntyä, jos Rovaniemen ja Kemijärven välillä kulkevien junaparien määrä nostettaisiin samalla kahteen tai kolmeen.

Mikko Laaksonen sanoi:
Päivävaunujen käytössä tullee esille taas kysymys "punaisten vaunujen" lämmityksestä. Päivävaunutkin todennäköisesti ollaan ennemmin tai myöhemmin vaihtamassa nk. punaiseen kalustoon.

Tämä on juuri niitä järjestelykysymyksiä. Uusimmilla sinisillä päivävaunuilla lienee käyttöikää vielä vuosia jäljellä, joten mitään pakkoa uusien päivävaunujen käyttöön ei lähitulevaisuudessa ole.
 
PNu sanoi:
Saa mutta silloin kustannukset tulevat nousemaan nykytilanteeseen verrattuna. Sen sijaan pelkkiä (sinisiä)päivävaunuja vedettäessä kustannukset mitä ilmeisimmin laskevat edellä mainitsemastani syystä.

Tässä käytät aika outoja perusteluja.

Miksi kustannukset nousisivat nykytilanteesta jos makuuvaunut vedetään Kemijärvelle? Vaunuthan vedetään nytkin Kemijärvelle. Junassa on lisäksi käytetty autovaunukautena aggregaattivaunua.

Onko Dr16 - veturin käyttökustannus olennaisesti suurempi kuin Dv12:n?
Muuttuuko nk. sinisten makuuvaunujen käyttö yhtäkkiä kalliimmaksi syyskuussa?
Päivävaunutkin täytyy siivota. Onko niiden siivous Kemijärvellä erityisen halpaa?

Siivousta ei ole toistaiseksi käytetty VR Oy:n taholta perusteluna lisäkustannuksille. Siivous vaikuttaa myös aika oudolta perustelulta. Löytyyhän Kemijärveltäkin siivoojia ja siivousfirmoja.

PNu sanoi:
Toisaalta matkustajamäärät voisivat päiväjunaan siirryttäessä jopa lisääntyä, jos Rovaniemen ja Kemijärven välillä kulkevien junaparien määrä nostettaisiin samalla kahteen tai kolmeen.

Tämähän on nyt sitten aivan uusi keksintösi, jota VR Oy ei millään tavalla ole ehdottanut.

Kahta-kolmea junaparia ei kyllä ajettaisi vain yöjunarungosta erotetuilla vaunuilla, jolloin niitä varten tarvittaisiin oma kalusto.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Siivousta ei ole toistaiseksi käytetty VR Oy:n taholta perusteluna lisäkustannuksille. Siivous vaikuttaa myös aika oudolta perustelulta. Löytyyhän Kemijärveltäkin siivoojia ja siivousfirmoja.

Minä en tiedä VR:n perusteluista mitään. Yritän vain miettiä itse mitä kustannuksia ja säästöjä eri ratkaisut mahdollisesti aiheuttaisivat.

Mitä siivoukseen, makuuvaunujen vuodevaatteiden vaihtoon yms. tulee niin melko varmasti se tapahtuu halvemmalla, jos tämä tehdään Kemijärven sijaan keskitetysti Rovaniemellä, jossa on päivittäin huollettavana 20-30 muutakin makuuvaunua.

Siivous ei tosin ole mikään lisäkustannus nykytilanteeseen verrattuna, koska sen hinta Kemijärvellä suoritettunakaan tuskin uusien makuuvaunujen myötä mihinkään nouseen. Sen sijaan siivouksen siirtäminen Rovaniemelle voi tuoda kustannussäästöjä.

Mikko Laaksonen sanoi:
Päivävaunutkin täytyy siivota.

Pitää mutta se voitanee tehdä Rovaniemellä vuorojen välillä sekä perusteellisemmin aina kahden päivän välein Ilmalassa. Päivävaunujen siivoaminen lienee huomattavan helppoa ja nopeaa makuuvaunuihin verrattuna.

Mikko Laaksonen sanoi:
Tämähän on nyt sitten aivan uusi keksintösi, jota VR Oy ei millään tavalla ole ehdottanut.

Kahta-kolmea junaparia ei kyllä ajettaisi vain yöjunarungosta erotetuilla vaunuilla, jolloin niitä varten tarvittaisiin oma kalusto.

En tiedä kuka on ehdottanut mutta jopa Resiina-lehdessä kerrottiin talvella, että Kemijärven radan matkustajajunien määrä saattaa nousta kahteen, joten ilmeisestikin ehdotus on tullut jostain viralliselta taholta.

Kaksi junaparia olisi hyvin mahdollista ajaa yöjunasta erotetuilla päivävaunuilla. Kolmanteen pariin kyllä tarvittaisiin jo erillinen kalusto. Tosin kolmannen parinkin vaunut sattaisivat löytyä jostain Rovaniemellä yöpyvästä päiväjunasta.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Miksi kustannukset nousisivat nykytilanteesta jos makuuvaunut vedetään Kemijärvelle? Vaunuthan vedetään nytkin Kemijärvelle. Junassa on lisäksi käytetty autovaunukautena aggregaattivaunua.

Uskoisin, että kustannukset nousevat seuraavista syistä:

Dr16 on tähän tarkoitukseen ilmeisen epätaloudellinen, koska yksi Dv12 riittää suorituskykynsä puolesta hyvin. Dr16-vetureiden käyttäminen saattaa merkitä, että johonkin muuhun junaan on laitettava Dr16-veturin tilalle kaksi Dv12-veturia eli veturitarve kasvaa nykyisestä.

Dr16-vetureiden käyttö on lisäksi hankalaa veturikiertojen kannalta. Dv12 saadaan junaan helposti, koska tällä sarjalla ajetaan myös Kemijärven tavarajuna. Lisäetuna on, että tavarajunan ja matkustajajunan veturit voivat toimia hätätilassa toisilleen varavetureina.

Sen sijaan Dr16-vetureita käytettäessä olisi ilmeisesti muutettava joku Oulun ja Rovaniemen välillä kulkeva sähkövetoinen juna Dr16-vedolle ja kenties Rovaniemelle olisi sijoitettava vielä ylimääräinen varaveturikin. Kemijärven tavarajunan muuttaminen Dr16-vetoiseksi ei liene mahdollista, koska tavarajunan veturit saattavat joutua käymään myös Kemijärven itäpuolella kevytkiskotteisella radalla eli Dv12 on tavarajunassa välttämätön.

Aggregaattivaunujen osalta ongelmana lienee, että niitä on vain neljä. Näistä vakikierrossa tarvitaan kaksi ja kolmas on huollossa. Teoriassa vaunuja on siis yksi yli tarpeen mutta tämä on hyvin teoreettista, koska aggregaattivaunuja tarvitaan usein myös tilausjunissa. Nykyisellä neljällä vaunulla siis tuskin voidaan taata, että Kemijärven junaan löytyy aina aggregaattivaunu, vaikka useimpina päivinä sellainen olisikin vapaana. Lisäksi aggregaattivaunun vetäminen on jo itsessään lisäkustannus. Se voi olla sesonkiaikana kannattavaa mutta tuskin vuoden kaikilla lähdöillä.

Sinisten makuuvaunujen käytössä taas on ongelmana, ettei edes P61/68:ssa ole kaikkina päivinä niin paljon kysyntää, että siihen voitaisiin sijoittaa 9 Edm-vaunua sekä lisäksi 2-3 sinistä vaunua Kemijärven liikennettä varten. Fots-vaunuja on kuitenkin vain kolme eli ainoastaan yhtä junaparia varten, joten kaikkien Edm-vaunujen on nykyään pakko olla samassa junassa. Sinisten makuuvaunujen käyttö Kemijärven rungossa siis tarkoittaisi, että osa uusista Edm-vaunuista jää työttömäksi tai sitten Fots-vaunuja on muutettava vähintään 3 kpl lisää ja sekin on taas lisäkustannus.

Uusien ja vanhojen makuuvaunujen käyttö samassa junassa voi lisäksi olla muutenkin ongelmallista, koska VR varmaankin haluaa periä uusien vaunujen paikoista korkeampaa hintaa. Tällöin pitäisi pystyä jotenkin valvomaan, etteivät sinisissä vaunuissa matkustavat käy Edm-vaunujen yleisellä puolella suihkussa. Sellainen herättää helposti Edm-vaunujen korkeamman hinnan maksaneiden matkustajien keskuudessa pahaa verta.
 
Viimeksi muokattu:
PNu sanoi:
Uskoisin, että kustannukset nousevat seuraavista syistä:...
Minusta tässä oli hyviä näkökohtia kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Osaan löytyy vastaus rataverkko.fi-sivulta.

Minusta tässä on pari olennaista näkökohtaa. Yksi on, että rautatieliikenne on kokonaisuus, jossa taloudellisuus muodostuu tehokkaasta kalustokierrosta, jonka ansiosta sekä kaluston että henkilökunnan tyhjäkäynti minimoidaan. Tällainen etu menetetään esim. Dv12:n korvaamisella Dr16:lla, koska kuten PNu selvitti, raskas Dr16 ei sovellu siihen työhön, mitä Dv12:t tekevät Kemijärveltä käsin.

Samalla tavalla tärvitään fiksu kalustokierto sillä, että Helsingistä tulevalla vaunustolla ei ajeta Kemijärvelle, vaan sitä varten on erikseen vaunusto kuten nyt ehdolla olevassa uudessa aikataulussa. H401/H412 ei esitetyllä aikataululla varmasti ole Helsingin junasta tulevat päivävaunut. Jos olisikin, sekin olisi fiksumpaa kuin eri vaunut myös matkustajapalvelun kannalta. Ei tarvitsisi vaihtaa junaa, riittää vaihtaa tavarat ja kantamukset makuuvaunusta päivävaunuun ennen saapumista Rovaniemelle. Mutta kuten Mikko Laaksonen totesi, mitä järkeä sitten on kiusata ihmisiä eikä vetää myös heidän makuuvaunujaan Kjä:lle. Ja sitten palataankin nykytilanteeseen.

Kaluston tarpeesta ja kustannuksista on myös hyvä ymmärtää, että VR Oy maksaa joka paivä kaikesta kalustosta kuoletuksen. Sillä, että junassa on joskus vähemmän vaunuja tai kaikkia vetureita ei joka päivä tarvita, ei ole vaikutusta investointikulujen vähentämisessä. Siten on myös itsensä pettämistä laskea siten, että VR Oy säästää investointikuluissa, jos se jonain päivänä ei käytä joitain vaunuja. Sen vuoksi ei ole mitään etua sillä, että ei käytetä sopivinta kalustoa, jos sitä on saatavilla.

Ydinkysymys, joka oikeastaan ratkaisee kaikki muut ongelmat on siinä, miksi ei jatketa nykyistä käytäntöä. Se toimii ja palvelee ja saatujen tietojen mukaan myös tuottaa VR Oy:lle voittoa. Kuten PNu totesi, sinisellä kalustolla on elinikää vielä pitkään edessään, joten on tarpeetonta väkisin korvata sinisiä vaunuja punaisilla ja hankkia niistä seuraavia vaikeuksia lämmityksen kanssa.

Muistelen, että ministerin vastauksissa on sanottu, että uudet punaiset makuuvaunut sijoitettin juuri tähän junaan siksi, että sen kannattavuus oli makuuvaunujunista paras. Tästä tulee mieleen, että onkohan ahneella kakkanen loppu. Kemijärven junan kannattavuus oli hyvä siksi, että se oli juuri sopiva tuote ja meni hyvin kaupaksi. Nyt tuote muutetaan ahneuksissa huonoksi. Pannaan siihen vaunut, joista otetaan kalliimpi lipunhinta. Lyhennetään junan kulkemaa matkaa, että kustannukset laskevat. Mutta kannattava juna ei muutukaan tällä konstilla vielä kannattavammaksi, vaan ehkä jopa tappiolliseksi.

Aivan samalla logiikalla pikajunat voidaan päättää Riihimäkeen, josta voi vaihtaa kätevästi lähijuniin, joissa riittää kapasiteettia. Täällä kyllä ymmärretään, ettei niin voi tehdä, se vähentää matkustajia. Lapissa muka ei.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Samalla tavalla tärvitään fiksu kalustokierto sillä, että Helsingistä tulevalla vaunustolla ei ajeta Kemijärvelle, vaan sitä varten on erikseen vaunusto kuten nyt ehdolla olevassa uudessa aikataulussa. H401/H412 ei esitetyllä aikataululla varmasti ole Helsingin junasta tulevat päivävaunut.

En minäkään usko, että siinä oikeasti käytettäisiin P61/68:n päivävaunuja mutta mahdollista se olisi.

Mutta vaikka P61/68:n runko jätettäisiin päivävaunuineen Rovaniemelle niin siltikin Rovaniemen ja Kemijärven välinen junayhtys olisi järjestettävissä ilman ylimääräisiä vaunuja. Nykyisellä (eli 2.9.2006 asti voimassa olevalla) aikataululla kierto menisi niin, että Rovaniemellä yöpyvän P973/976:n runko lähtisi aamulla Kemijärvelle P61:n aikataululla ja palaisi sieltä päivällä takaisin eli P976:n lähtöasemaksi tulisi Kemijärvi. Vastaavasti P973 jatkaisi illalla Kemijärvelle asti ja palaisi sieltä välittömästi Rovaniemelle P68:n aikataululla.

Mitä nyt pikaisesti katsoin ennakkoaikatauluja niin mielestäni vastaavan kierron pitäisi olla mahdollinen myös 3.9.2006 alkaen. Junien numerot ovat vain toiset. P61/68:n päivävaunujen käyttöä ehdotin lähinnä siksi, että junassa olisi tällöin suora konduktööriosasto Helsingistä Kemijärvelle, jossa painavat matkatavarat kulkisivat ilman Rovaniemellä tapahtuvaa vaihtoa.

Jos kuitenkin Kemijärven alueen matkailuyrittäjille nimenomaan yöjunayhteyden säilyminen on kynnyskysymys niin homma voitaisiin hoitaa niinkin, että sunnuntaista perjantaihin Kemijärvelle ajettaisiin 2 päiväjunaparia ja lauantaisin Helsingistä tuleva viikonloppujuna (nykyään P67 ja jatkossa P267) jatkettaisiin Kemijärvelle. Viikonloppujunassa säilyvät siniset vaunut, joten mitään kalusto-ongelmia ei tulisi. Matkailijoiden vaihto tapahtuu hotelleissa yleensä lauantaisin, joten useimmille turisteille tämä järjestely lienee täysin riittävä. Sitäpaitsi tähänkään asti P61/68:ssa ei ole ollut autovaunua kuin lauantaisin ja silloinkin vain sesonkikausina.
 
Viimeksi muokattu:
VR Oy:n koottuja selityksiä

Yöjunaliikenteestä taas uusia VR Oy:n selityksiä Pohjolan Sanomista. Koska artikkeli ei ole linkattavissa, laitan sen tähän viestiin.

Pohjolan Sanomat 9.8.2006 sanoi:
Iso Vaalee, aggregaatti vai vanha kalusto?

Kemijärven yöjunaliikenteen jatkumiselle ei ole teknisiä esteitä

Juho Lehto

Kuva:
Isoa Vaaleeta, eli Dr- 16 veturia on väläytelty yhdeksi vaihtoehdoksi Kemijärven katkeamattoman yöjunaliikenteen säilyttämiseksi. VR kuitenkin pitää sen sähkönsyöttöjärjestelmää epäluotettavana. (Kuva on Petri P. Pentikäisen teoksesta ”Iso Vaalee”).

Kemijärvi

Kemijärven yöjunaliikenne aiotaan keskeyttää syyskuun kolmas päivä. VR vetoaa päätöksessään kannattavuuteen, teknisiin seikkoihin sekä aikataulumuutoksiin. Taajamajunaliikenne puolestaan jatkuu Rovaniemen ja Kemijärven välillä, mutta monet pelkäävät yöjunaliikenteen keskeytymisen vähentävän matkailun houkuttelevuutta Itä-Lappiin.

Helsinkiläinen tekniikan diplomi-insinööri Antero Alku ei yhdy alkuunkaan VR:n näkemyksiin. Alun mielestä VR:llä on kaikki edellytykset turvata yöjunaliikenteen jatkuminen Kemijärvelle.

- VR:n perustelut ovat muuttuneet moneen kertaan tässä asiassa. Eniten asiassa on ihmetyttänyt VR:n haluttomuus jatkaa kannattavaa yöjunaliikennettä Kemijärvelle. Muutokset on mahdollista tehdä nopeasti, mikäli vain tahtoa on.

VR:n henkilöliikenteen päällikkö Antti Jaatinen pitää yöjunaliikenteen jatkumista syyskuussa mahdottomana. Hänen mukaansa nyt ennalta sovittuja aikatauluja ja työjärjestelyjä ei ole mahdollista muuttaa lyhyellä aikavälillä.

Jaatinen lupaa yöjunaliikenteelle jatkoa vasta ensi tammikuun seitsemännen päivän jälkeen, hyvällä tuurilla jopa aikaisemminkin.

- Se edellyttää, että poliittinen päätös rahoituksesta tehdään ajoissa, viimeistään elokuun loppuun mennessä, Jaatinen sanoo.


Vanha kalusto voisi jatkaa

Kemijärven yöjunaliikenne on tähän asti toiminut vanhoilla öljylämmitteisillä vaunuilla, jotka ovat liikkuneet yhdessä uusien sähkövaunujen kanssa. Vanhat makuuvaunut on kuitenkin tarkoitus korvata kokonaan uusilla syyskuun kolmanteen päivään mennessä.

- Pohjoisen suositumman yöjunaliikenteen kannattavuus turvataan, kun makuuvaunuista kaikki ovat uusia, henkilöliikennepäällikkö Jaatinen uskoo.

Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva kannattaa ehdottomasti yöjunaliikenteen katkeamatonta jatkumista. Hänen mielestä ainoa vaihtoehto on jatkaa liikennettä tuttuun tapaan, eli yhdistelmässä jossa on sekä uusia että vanhoja makuuvaunuja.

VR on asiassa tinkimätön eikä lupaa nykyiselle Kemijärven junaliikenteelle jatkoa. Jaatinen kertoo VR:n kuitenkin harkitsevan yöjunaliikenteen jatkumista vanhojen makuuvaunujen voimin myöhäisimmässä etelästä pohjoiseen kulkevalla vuorolla. Tämä on Jaatisen mukaan toteutettavissa todennäköisimmin ensi vuoden alussa.

Sekä Korva että Alku pitävät VR:n menettelyä epäreiluna. Heidän mielestä myöhemmin lähtevä yöjunaliikenne on huonompi vaihtoehto Itä-Lapin matkailun kannalta.

- Kun matkailijat pääsevät Kemijärvelle vasta puolen päivän jälkeen, he menettävät hyvää lomanviettoaikaa, Korva arvioi.


Aggregaatti on yksi vaihtoehto

Ratahallintokeskus sekä liikenne- ja viestintäministeriö pitävät Kemijärven radan sähköistämistä toistaiseksi liian kalliina. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen esitti kesäkuussa aggregaattivaunujen ottamista käyttöön sähköistämättömälle rataosuudelle.

VR kuitenkin ilmoitti myöhemmin, että uusia aggregaattivaunuja saadaan käyttöön aikaisintaan ensi keväänä. Niitä olisi hankittava kaksi ja hinnaksi tulisi 1,4 milj. euroa per kappale.

VR:llä on tällä hetkellä käytössä neljä aggregaattivaunua, joista yksi toimii idän Sibelius- junassa ja kaksi Seinäjoki-Vaasa välillä. Yksi toimii varavaununa, joka ei Jaatisen mukaan liikene käyttöön Kemijärvelle.

- Aggregaattivaunu tarvitaan varalle, jos käytössä oleva pettää tai menee rikki, hän kertoo.

Alku kiistää VR:n väitteen, että Seinäjoki-Vaasa välillä tarvittaisiin kahta vaunua. Yksi vaunuista liikenisi hänen mukaansa aivan hyvin Kemijärvelle.

- Kemijärven liikenne ei tarvitse kuin yhden aggregaatin. Sama vaunu matkustaa aamulla Kemijärvelle ja illalla takaisin, Alku sanoo.


Iso Vaalee pelastaa?

Antero Alku toimii Raideryhmä- nimisessä järjestössä, joka on tutkinut monia eri vaihtoehtoja yöjunaliikenteen jatkumiseksi Kemijärvelle. Raideryhmän mukaan yksi mahdollisuuksista on ottaa käyttöön Dr- 16, eli ”Iso Vaalee” dieselveturi, jossa on myös sähkönsyöttöominaisuus.

- VR:llä on niitä toistakymmentä kappaletta. Uudet makuuvaunut voivat DR- 16 veturin vetämänä jatkaa matkaansa Kemijärvelle, Alku sanoo.

Jaatinen puolestaan pitää Isojen Vaaleiden sähkönsyöttöjärjestelmää epäluotettavana uusille makuuvaunuille.

- Emme halua ottaa sitä riskiä, että talvella sähkönsaanti pettäisi ja vaunut jäätyisivät, Jaatinen perustelee.

Alku ei usko VR:n selitykseen.

- Koska dieselveturit ovat olleet VR:llä käytössä jo yli parikymmentä vuotta, vika olisi pitänyt havaita aikaisemmin ja tehdä asialle jotain, hän uskoo.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Mikko Laaksonen sanoi:
Sekä Korva että Alku pitävät VR:n menettelyä epäreiluna. Heidän mielestä myöhemmin lähtevä yöjunaliikenne on huonompi vaihtoehto Itä-Lapin matkailun kannalta.

- Kun matkailijat pääsevät Kemijärvelle vasta puolen päivän jälkeen, he menettävät hyvää lomanviettoaikaa, Korva arvioi.

Kyseenalaistaisin tämän väitteen. Eiköhän Kemijärvelläkin päästetä etelästä saapuvat matkailijat hotellihuoneisiinsa vasta iltapäivällä ja pois lähdettäessä huone on luovutettava puoleen päivään mennessä. Siten matkailijoiden kannalta luulisi olevan parempikin, että juna tulisi Kemijärvelle pari tuntia nykyistä myöhemmin ja lähtisi takaisin vaikkapa klo. 16.00. Näin turha odotteluaika vähenee.

Sen sijaan aikataulun muuttaminen varmasti merkitsee, että matkailijat käyttävät vähemmän Kemijärven palveluita. Nykyään he varmaankin viettävät odotusajan ravintoloissa ja kaupoissa. Liekö tässä perimmäinen syy aikataulumuutoksien vastustamiselle?
 
Takaisin
Ylös