Raideryhmä: Yöjunat kilpailutettava

Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Eiköhän Kemijärvelläkin päästetä etelästä saapuvat matkailijat hotellihuoneisiinsa vasta iltapäivällä ja pois lähdettäessä huone on luovutettava puoleen päivään mennessä.

Kemijärven keskustaan tai rautatieaseman tuntumaan harva jää lomailemaan - matkailijat jatkavat yleensä Itä-Lapin rinnelomakohteisiin ja niihin kulkeminen vie aikaa helposti muutaman tunnin.

Näille matkustajille saattaisi tietenkin olla sama vaihtaa välinettä jo Rovaniemellä.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

edsel sanoi:
Kemijärven keskustaan tai rautatieaseman tuntumaan harva jää lomailemaan - matkailijat jatkavat yleensä Itä-Lapin rinnelomakohteisiin ja niihin kulkeminen vie aikaa helposti muutaman tunnin.

Näille matkustajille saattaisi tietenkin olla sama vaihtaa välinettä jo Rovaniemellä.

Esimerkiksi Saariselälle ajettavat bussivuorot lähtevät nykyäänkin Rovaniemeltä, joten näille kauempana oleville kohteille Kemijärven junalla ei liene mitään asiallista merkitystä.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Esimerkiksi Saariselälle ajettavat bussivuorot lähtevät nykyäänkin Rovaniemeltä, joten näille kauempana oleville kohteille Kemijärven junalla ei liene mitään asiallista merkitystä.
Saariselälle ja muualle nelostien varteen Rovaniemeltä on varmasti lyhempikin matka (kun mukaan lasketaan junamatka Rovaniemi-Kemijärvi). Sen sijaan Sallaan bussimatka kestää sinnekin aika kauan, ja Kemijärveltä on merkittävästi lyhempi matka.

Omien kokemusteni mukaan huoneen saa heti kun se on vapaa. Eli ellei edellisenä yönä siellä ole ketään yöpynyt, sinne voi päästä vaikka kahdeksalta aamulla. Tämä on usein tilanne varsikin sesongin alussa (viikko 8). Lisäksi useimmissa hotelleissa on joku tila mihin voi jättää tavaransa säilöön siksi aikaa kun huonetta siivotaan. Eli voi lähteä hiihtämään, ravintolaan tms. vaikkei huonetta vielä olisikaan. Pois sama juttu: vaikka huone pitäisikin luovuttaa aikaisemmin, useissa paikoissa on myös jonkinlaiset yleiset suihku-/saunatilat, eli voi hiihtolenkin jälkeen käydä peseytymässä vaikkei huoneen olisikin luovuttanut jo aamulla.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Jussi sanoi:
Saariselälle ja muualle nelostien varteen Rovaniemeltä on varmasti lyhempikin matka (kun mukaan lasketaan junamatka Rovaniemi-Kemijärvi). Sen sijaan Sallaan bussimatka kestää sinnekin aika kauan, ja Kemijärveltä on merkittävästi lyhempi matka.

Mutta miksi Sallaan ei ehtisi myöhäisemmiltä yöjunilta (P67 ja P69)? Sallaanhan on Rovaniemeltä huomattavasti lyhyempi matka, kuin Saariselälle ja silti jälkimmäiseen paikkaankin riittää näiltä junilta sangen paljon menijöitä.

Toisaalta juna ei ole Rovaniemen ja Kemijärven välillä autoa nopeampi. Se on jopa huomattavasti hitaampi, koska P61/68 seisoo vaihtotöiden takia pitkän tovin Rovaniemellä. Jos nopeus olisi tärkeintä, kannattaisi Sallaan menijöiden vaihtaa jo Rovaniemellä kumipyörille.

Jussi sanoi:
Omien kokemusteni mukaan huoneen saa heti kun se on vapaa. Eli ellei edellisenä yönä siellä ole ketään yöpynyt, sinne voi päästä vaikka kahdeksalta aamulla. Tämä on usein tilanne varsikin sesongin alussa (viikko 8).

Varmaan hiljaiseen aikaan, kun kaikki paikat kumisevat tyhjyyttään. Mutta tällä yöjunalla on kai todellista kysyntää vain sesonkikausina. Eihän siinä kulje autovaunukaan kuin runsaat 10 kertaa vuodessa.

Jussi sanoi:
Lisäksi useimmissa hotelleissa on joku tila mihin voi jättää tavaransa säilöön siksi aikaa kun huonetta siivotaan. Eli voi lähteä hiihtämään, ravintolaan tms. vaikkei huonetta vielä olisikaan.

Jos saa valita, tuleeko perille pari tuntia myöhemmin, nukkuu junassa pidemmät yöunet ja pääsee suoraan hotellihuoneeseen tai vaihtoehtoisesti on perillä aikaisemmin ja joutuu palloilemaan pari tuntia, ennen kuin pääsee edes purkamaan matkatavaroitaan yms. niin minä ainakin valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Jos saa valita, tuleeko perille pari tuntia myöhemmin, nukkuu junassa pidemmät yöunet ja pääsee suoraan hotellihuoneeseen tai vaihtoehtoisesti on perillä aikaisemmin ja joutuu palloilemaan pari tuntia, ennen kuin pääsee edes purkamaan matkatavaroitaan yms. niin minä ainakin valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon.
Nykyinen juna palvelee juuri näin. On aikaa herätä junassa, syödä aamupala ja varustautua vaikka valmiiksi mäkeen. Ihmisillä on tapana herätä aamulla, ei vasta puolelta päivin.

Kun ostelee lomamatkoja, voi huomata, että valtaosa lomailijoista ajattelee niin, että halutaan olla aamulla perillä ja lähteä vasta illalla. Jotta viikon lomassa on seitsemän lomapäivää joista maksetaan, ei vain viisi. Ja jos matkailuyrittäjät Kemijärvellä ja ympäristössä sanovat asiakkaistaan näin, he luultavasti tietävät sen paremmin kuin kukaan meistä. Ja heidän palveluissaan tämä on otettu huomioon tavalla, jota aiemmin jo tässä ketjussa kuvailtiin.

Siksi toiseksi käännän mieluummin kysymyksen kokonaan toisin päin. Jos kerran VR Oy on sitä mieltä, että myöhään perille tuleva yöjuna on parempi kuin aikaisin tuleva, miksi se ei vaihda punaisia kalliimman matkalipun vaunuja siihen myöhemmin Rovaniemelle saapuvaan junaan? Miksi ehdoin tahdoin pitää vaihtaa punaisiin se juna, jossa siniset vaunut ovat tarpeen junan jatkamiseksi Kemijärvelle ja jätetään siniseksi se juna, jossa on sama, onko vaunut siniset vai punaiset?

Antero
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Antero Alku sanoi:
Nykyinen juna palvelee juuri näin. On aikaa herätä junassa, syödä aamupala ja varustautua vaikka valmiiksi mäkeen. Ihmisillä on tapana herätä aamulla, ei vasta puolelta päivin.

Miksi nykyisessä junassa on matkustajia keskimäärin vain 37 (joista makuuvaunuissa kulkevia 25), jos se kerran palvelee niin tavattoman hyvin?

Onko junan aikataulu kenties sittenkin väärä vai junatiheys Kemijärvelle liian pientä, jotta yhteys voisi olla kunnolla elinkelpoinen? Tai onko Kemijärvi yksinkertaisesti niin hankalassa paikassa Suomen rataverkon kannalta, ettei juna voi olla kilpailukykyinen?

Tosin Kolariin on Helsingistä junalla yhtä pitkä matka eikä sinne ole kaikkina vuodenaikoina edes päivittäistä yhteyttä mutta silti matkustajia kulkee sesonkikausina jopa neljä junalastillista päivässä.

Antero Alku sanoi:
Ja jos matkailuyrittäjät Kemijärvellä ja ympäristössä sanovat asiakkaistaan näin, he luultavasti tietävät sen paremmin kuin kukaan meistä. Ja heidän palveluissaan tämä on otettu huomioon tavalla, jota aiemmin jo tässä ketjussa kuvailtiin.

Jos Kemijärvelle ajettaisiin P61:n sijaan viikonloppujuna P67, voisi tuloaika olla noin klo. 11.30. Tämä ei ole mikään poikkeuksellisen myöhäinen aika yöjunalle. Viime talvena P265:n tuloaika Kolariin oli klo. 10.30, P267:n klo. 11.35 ja P69:n tuloaika Rovaniemelle klo. 10.54. Näissä Kolarin ja Rovaniemen junissa kulkee lisäksi matkailijoita aina Kilpisjärveä ja Saariselkää myöten eli noin 300 km:n päähän, kun Kemijärven junasta lähes kaikki matkailijat jäänevät alle 100 km:n säteelle.

Jos muualla Lapissa on pystytty hyödyntämään lähempänä puolta päivää saapuvien junien mahdollisuudet niin miksi se ei onnistuisi Kemijärvellä?

Lisäksi myöhäisempi tuloaika Kemijärvelle merkitsee myös myöhempää lähtöaikaa Helsingistä, joten entistä useammalla matkustajalla on mahdollisuus ehtiä junalle.

Antero Alku sanoi:
Siksi toiseksi käännän mieluummin kysymyksen kokonaan toisin päin. Jos kerran VR Oy on sitä mieltä, että myöhään perille tuleva yöjuna on parempi kuin aikaisin tuleva, miksi se ei vaihda punaisia kalliimman matkalipun vaunuja siihen myöhemmin Rovaniemelle saapuvaan junaan?

Olisiko siksi, että tämä toinen junapari kuljettaa myös Turun suunnan makuuvaunut eli silloin tarvittaisiin Turun runkoa varten toinenkin Fots-vaunu? Lisäksi Turun suunnan matkustajat pakotettaisiin samalla käyttämään kalliimman matkalipun junaa.
 
Anteeksi nyt vaan kun ilmaisen rehellisen mielipiteeni asiasta mutta kyllä täsä touhussa on lappilaisillakin vikansa. Johan yöjunalle on tarjottu ihan järkeenkäypiä ratkaisuja mutta kun ei niille tunnu mikään kelpaavan. Sähköistys nyt oli jo naurettava idea, mutta kun muistaakseni Kemijärvelle tarjottiin vaihtoehtona ns. sesonkijunia? Vai muistelenko väärin. VR tosin on senverran jäykkä organisaatio ettei se taivu Pohjois-Karjalan yöjunankaan kanssa sesonkiajatteluun vaan ajetaan joka päivä tai sitten ei ajetta ollenkaan malliin. Totta lienee se että arkisin yöjunat lienevät ainakin P-Karjalassa tyhjiä mutta viikonloppuisin porukkaa tuntuu riittävän.

Meille ei tarjottu mitään vaihtoehtoa korvaavaksi yhteydeksi yöjunalle, mitä nyt aamulla 5:25 lähtevä Josse Joensuu - Helsinki. vaan se kun tullee Jos se tulee...

Lappilaisille on tarjottu yöjunan korvavaa vaihtoetoa jo. AGrekaattivaununkin tilaamista on ehdotettu mutta siinä taas en käsitä mistä trendiluettelosta sillekin agrekaatille hina on repäisty. Jaatisen ajattelumallilla kun sinne ei varaab nuu kelpaa kuin punavalkoinen porvhen tehtailla muotoiltu jaitlaiaanotrendipellen suunnittelemalla luksussiustuksella oleva agrekaattivaunu jossa moottorikin on viimeisintä huutoa. Yksinkertaisimmillaan kun se voisi olla Hkb - vaunun päälle nostettu Agrekaatti
Voidaanhan sekin kattaa ja maalata punavalkeaksi jos se siitä väristä niin on kiinni.

Mutta minkäs teet kun VR:lle imago ja trendikkyys on toimivia liikenneyhteyksiä tärkeämpää...

Onko lappilaisille sitten löytymässä kelvollista atkaisua yöjunan tilalle? Tuskin. Kaikki ideat tyrmätään koska sinne halutaan se kokonainen yöjuna. Onhan toki hienoa se että voi nukkua Helsingistä Kemijärvelle, käydä jossain hiihtokeskuksessa olusella ja tulla sammumaan takaisin yövaunuun :) Ja tokihan se olisi kätevää saada kaikki tavaransa jo Kemijärvellä vaunuun mutta ei liene ylitsepääsemättömän vaikeaa jos Roi - Kjä jatkaisi pelkät päivävaunut. Tai anteeksi, onhan se kun se ravintolavaunukin saattaisi Rovaniemelle jäädä, onhan se yhtä tuskaa kun etelän miehet joutuu matkaanaan kuvin suin.

Vr ja lappilaiset tuntuvat tällähetkellä olevan kuin kissa ja koira. Mediaan tulee aika huono kuva koko asiasta, vaikka tiedän että media saattaa hiukan paisutella asioita. Olisiko siis viisainta siellä Lapissa vain tyytyä johonkin jo tarjottuun ratkaisuun vai onko joka idea pakko teilata ennenkuin sitä sen paremmin tutkitaan? Mitä konkreettisia vaihtoehtoja yöjunan korvaajaksi on tarjottu jos busseja ei oteta huomioon (niitähän ei tueta!)
VR:n johdolle olisi kysyttävää että miski koko lafkasta on tehty niin jäykkä ettei se taivu maalaisjärkiajatteluun vaan kaikenmaailman trendipellet pääsee senkin lafkan johdosta fantasioimaan Helsinki-Tampere Italiaanogiuseppejunista mutta muuta suomea ei juuri oteta huomioon. Johan Oikorataakin oltiin ottamassa ostoliikenteen piiriin, se kun ei kannata. Ei se kannatakkaan kun ei ole mitään viimeisintä huutoa olevaa kiskoitusta punavalkoisin ratapölkyin ja kullatuin baliisein... VR sortuu liikaa Imagoajatteluun niin Kemijärven yöjunan suhteen kuin muutenkin. Ei luulisi olevan VR:n imagosta pois jos nyt vahingossa sattuu Rovaniemi - Kemijärvi välillä liikennöimään pari vanhaa CEmttiä. Lappilaiset taas sortuu liikaa kaikkimullenytheti - ajatteluun. Olisi kiva tietää kenenalkuperäinen idea oli että Roi - Kjä otettaisiin sähköt. Ja mistä VR sai niin julmetun kalliin innan sille agrekaattivaunulle? vaikka syyn taisinkin jo mainita aiemminkin.

Kirjoitan tekstin tahallani provosoivasti, jos joku ottaa nokkiinsa, ottakoon, mutta henkilökohtaisuutta töässä ei ole ketään (muuta kuin Jaatista) kohtaan....
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Miksi nykyisessä junassa on matkustajia keskimäärin vain 37 (joista makuuvaunuissa kulkevia 25), jos se kerran palvelee niin tavattoman hyvin?
Jujuhan on siinä, että on helppo heittää tällaisia lukuja, kun yleisöllä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, onko tuo paljon vai vähän.

Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella tuo on itse asiassa paljon, ainakin täysin riittävästi. Asia on selvitetty tarkemmin Raideryhmän ylläpitämällä sivulla Rataverkko.fi:ssä, mutta periaate on tässä:

Lippujen hinnat ovat julkista tietoa, joten ei ole vaikea laskea paljonko keskimäärin 37 matkustajaa eli 27.000 lipun ostajaa vuodessa tuottavat. Keijo Himanen kertoi eilen kolumnissaan HS:ssa, paljonko on VR Oy:n mielestä Roi-Kjä -osuuden tappio. Ja sen tappionhan on sanottu syntyvän siitä, että Kjä:lle matkustajat maksavat vain 4 euroa enemmän kuin Roi:lle jäävät.

Tästä päädytään siihen, että Kemijärvelle ulottuva liikenne tuottaa VR Oy:lle voittoa luokkaa 400.000 euroa vuodessa. Siis ne "vaivaiset" 37 matkustajaa junaa kohden.

Suhteutetaan sitä vielä vähän lisää. CEmt-vaunussa on 35 vuodepaikkaa ja junassa on nyt 2 CEmt-vaunua. Makuupaikkojen käyttösuhde on 36 %. Tämä on erittäin hyvä tulos, kun tiedetään, että junaliikenne on sesonkiluontoista ja sillä on suuri viikkovaihtelu myös. Kannattavuusraja on yleensä 15-20 %:n käyttöasteessa. Mutta mistä sen yleisö tai kansanedustajat tietävät, kun näitä vertailukohteita ei kerrota.

PNu sanoi:
Onko junan aikataulu kenties sittenkin väärä vai junatiheys Kemijärvelle liian pientä, jotta yhteys voisi olla kunnolla elinkelpoinen? Tai onko Kemijärvi yksinkertaisesti niin hankalassa paikassa Suomen rataverkon kannalta, ettei juna voi olla kilpailukykyinen?
Vastaus on kaikkeen ei. P61/P68 on ollut parhaiten tuottava yöjuna. Ministeri Huovisen VR:ltä välittämän tiedon mukaan juuri siksi punaiset makuuvaunut pantiin tähän junaan.

Nimimerkille Kaivosrautatie selvennykseksi yksi asia: Sesonkijunien ongelmallisuus on siinä, että olemassa olevan kaluston määrä perustuu suurimpaan hetkelliseen kalustotarpeeseen. Jo nyt on kulussa paljon viikonloppujunia, eli viikonloppuisin tarvitaan enemmän kalustoa, joka viikolla seisoo jouten. Tulee vielä kalliimmaksi, jos olisi kalustoa, joka seisoo osan vuodesta ja sitä käytetään vain muutaman viikonloppuna.

Tällaisia tarpeita on tapana tasata vanhan kaluston avulla, koska se ei enää maksa investointikuluja. VR Oy:n politiikka on kuitenkin ollut pikainen romuttaminen.

Antero
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Antero Alku sanoi:
Asia on selvitetty tarkemmin Raideryhmän ylläpitämällä sivulla Rataverkko.fi:ssä, mutta periaate on tässä:

Lippujen hinnat ovat julkista tietoa, joten ei ole vaikea laskea paljonko keskimäärin 37 matkustajaa eli 27.000 lipun ostajaa vuodessa tuottavat.

En haluaisi suuremmin moittia teidän sinällään arvokasta työtänne yöjunan pelastamiseksi mutta toisaalta vedit itse nuo laskelmat keskustelun pohjaksi, joten kai niitä saa tarkastella myös kriittisesti?

Teillä näyttää olevan lähtökohtana, että kaikki Kemijärven junan matkustajat ovat täyden hinnan maksavia aikuisia ja jokainen on tulossa Helsingistä asti. Junassa ei siis olisi lainkaan esim. lapsia, opiskelijoita, lomapassilla matkustavia tai vapaalippulaisia. Todellisuus ei kuitenkaan liene likimainkaan tämän kaltainen. Ja mahtaakohan etenkään päivävaunuissa kulkevista edes enemmistö tulla Helsingistä tai vielä Tampereeltakaan asti?

Lisäksi laskelmassanne ei oteta huomioon mahdollisuutta, että juna voi olla viikonloppuisin ja sesonkikausina loppuunmyyty Helsingin ja Rovaniemen välillä. (Näin muuten omien havaintojeni mukaan todella olisi.) Silloin Kemijärven matkustajat eivät todellakaan tuo VR:n kassaan rahaa kuin ne 4 ylimääräistä euroa, koska paikat saataisiin joka tapauksessa myytyä niille matkustajille, joille muuten kaupataan ei oota.

Antero Alku sanoi:
Suhteutetaan sitä vielä vähän lisää. CEmt-vaunussa on 35 vuodepaikkaa ja junassa on nyt 2 CEmt-vaunua. Makuupaikkojen käyttösuhde on 36 %. Tämä on erittäin hyvä tulos, kun tiedetään, että junaliikenne on sesonkiluontoista ja sillä on suuri viikkovaihtelu myös. Kannattavuusraja on yleensä 15-20 %:n käyttöasteessa.

Kemijärven junassa on ylimääräisiäkin makuuvaunuja sesonkikausina. Tässä siitä on kuva kolmen makuuvaunun kanssa ja itse olen nähnyt junan joskus viidenkin makuuvaunun kokoonpanossa. Koska tarjontaa on siis usein enemmänkin, kuin 2 CEmt-vaunua niin todellinen käyttöaste lienee merkittävästi vähemmän kuin 36 %.

Väite 15-20 % kannattavuusrajasta lienee teidän oma mielipiteenne eikä mikään todellisiin laskelmiin pohjautuva luku.

Antero Alku sanoi:
Vastaus on kaikkeen ei. P61/P68 on ollut parhaiten tuottava yöjuna. Ministeri Huovisen VR:ltä välittämän tiedon mukaan juuri siksi punaiset makuuvaunut pantiin tähän junaan.

Varmasti on kannattavin ja tämä on epäilemättä myös yksi syy punaisten makuuvaunujen sijoitukselle. Samaan hengenvetoon on myös sanottu, että P61/68 on kannattavin nimenomaan vain Helsingin ja Rovaniemen välisellä osuudella, joka on jo vaunumääränkin perusteella helppo uskoa.

Antero Alku sanoi:
Nimimerkille Kaivosrautatie selvennykseksi yksi asia: Sesonkijunien ongelmallisuus on siinä, että olemassa olevan kaluston määrä perustuu suurimpaan hetkelliseen kalustotarpeeseen. Jo nyt on kulussa paljon viikonloppujunia, eli viikonloppuisin tarvitaan enemmän kalustoa, joka viikolla seisoo jouten. Tulee vielä kalliimmaksi, jos olisi kalustoa, joka seisoo osan vuodesta ja sitä käytetään vain muutaman viikonloppuna.

Tästä sesonkijunien ongelmasta keskustelimme jo täällä.

Tuolloin et tainnut oikein allekirjoittaa väitteitäni, vaikka käytin melkein samoja argumentteja, kuin sinä nyt Kaivosrautatielle.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Teillä näyttää olevan lähtökohtana, että kaikki Kemijärven junan matkustajat ovat täyden hinnan maksavia aikuisia ja jokainen on tulossa Helsingistä asti. Junassa ei siis olisi lainkaan esim. lapsia, opiskelijoita, lomapassilla matkustavia tai vapaalippulaisia.
Kyllä. Oletan, että VR Oy olisi tuonut alennuslippulaisten aiheuttamat tappiot esille, jos ne olisivat merkittävät. Silloin heidän ehkä olisi pitänyt esitellä lukuja tarkemmin, minkä vuoksi alennuksista ei ehkä olekaan puhuttu.

Matkustajamäärästä ainoa VR Oy:n ilmoittama tieto on, että niitä on 27.000 ja he maksavat vain lipunhinnan erotuksen 4 e. Itse en luota tähän tietoon, koska Kemijärven junista on olemassa matkustajatilastoja, jotka ovat selvästi suurempia lukuja ja tuo vaikuttaa hiukan liian yksinkertaiselta heitolta.

Ennustetut lipputulot pitäisi tietenkin laskea matkustajaprofiilin mukaan. Mutta VR Oy voisi kertoa yksinkertaisesti junan liikevaihdon eriteltynä Rovaniemelle ja Kemijärvelle matkustajista. Sillä eihän sitä tarvitse matkojen pituusprofiililla laskea, kun se on tiedossa.

PNu sanoi:
Lisäksi laskelmassanne ei oteta huomioon mahdollisuutta, että juna voi olla viikonloppuisin ja sesonkikausina loppuunmyyty Helsingin ja Rovaniemen välillä. (Näin muuten omien havaintojeni mukaan todella olisi.) Silloin Kemijärven matkustajat eivät todellakaan tuo VR:n kassaan rahaa kuin ne 4 ylimääräistä euroa, koska paikat saataisiin joka tapauksessa myytyä niille matkustajille, joille muuten kaupataan ei oota.
Itse asiassa VR Oy:n pitäisi päästä huomattavan korkeisiin käyttöasteisiin suhteessa ajettuihin paikkakilometreihin, koska sillä on aina mahdollisuus säätää junan pituutta. Eikä se ole turhaa puuhaa, sillä kalustokilometreistä muodostuu yli puolet junan kokonaiskustannuksista.

Onko pidettävä VR Oy:tä typeränä vai onko junien menekki niin hyvä, ettei niitä tarvitse lyhentää, kun niitä ajetaan pitkinä? Epäilen jälkimmäistä, ja siksi myös väitteitä alhaisista matkustajamääristä. Se puolestaan johtaa siihen, että todellisuudessa juna tuottaa voittoa vielä enemmän, kun julkisuuteen annetuista tiedoista voi laskea.

On myös hyvä ymmärtää, että viikonloppuisin loppuunmyyty juna merkitsee 29 %:n käyttöastetta, vaikka juna kulkisi viikolla tyhjänä. Ja tyhjänähän se ei viikolla kulje, sen näkee vaunumäärästä. Rohkenenpa väittää, että tuo 29 %:n viikonlopun tuottama käyttöaste riittää tekemään voitolliseksi koko viikon kulkevan junan.

PNu sanoi:
Kemijärven junassa on ylimääräisiäkin makuuvaunuja sesonkikausina. Tässä siitä on kuva kolmen makuuvaunun kanssa ja itse olen nähnyt junan joskus viidenkin makuuvaunun kokoonpanossa. Koska tarjontaa on siis usein enemmänkin, kuin 2 CEmt-vaunua niin todellinen käyttöaste lienee merkittävästi vähemmän kuin 36 %.
Junaa ajettiin aikaisemmin usealla Kemijärven vaunulla, mutta kun tämä jupakka paisui, Kjä:n vaunut on rajoitettu kahteen kysynnästä huolimatta. Näin saadaan mukavasti tilastot näyttämään siltä, että Kjä:lle matkustavien määrä on laskussa, koska tällaisia tilastoja nyt tarvitaan. Myös lipunmyynnin lopettaminen Kjä:llä auttaa tässä asiassa.

Tämä tilanne on synnyttänyt sitten senkin mukavan tuloksen, että Kjä:n vaunuista myydään paikkoja vain Roi:lle niin, ettei niitä riitä enää Kjä:lle matkustaville. Ja voipa asiaan vaikuttaa sekin, että jos haluaa halvemman makuupaikan, niin niitä on Kjä:n vaunuissa vielä senkin jälkeen, kun Roi:lle on enää tilaa kalliilla lipulla punaisessa vaunussa.

Ja tässähän on syy sille, miksi VR Oy puhuu haluavansa pelkästään punaisen junan. Kyse ei ole imagosta (mukanahan on sininen Fots ja kapakka), vaan siitä, että on pakko ostaa kalliita makuupaikkoja.

Kolmen vaunun käyttö vielä huhtikuussa ei siis merkitse sitä, että juna menestyy huonosti, vaan että se menestyi hyvin. Nyt toki käyttöaste paranee ja lähentelee viikonloppuna sataa kuten itsekin olet huomannut. Mutta kannattavuuttahan ei lisää se, että lippuja ei myydä niin paljon kuin niitä ostettaisiin. Valistunut arvaukseni on, että 5-6 matkustajaa kattaa yhden makuuvaunun kulut.

PNu sanoi:
Väite 15-20 % kannattavuusrajasta lienee teidän oma mielipiteenne eikä mikään todellisiin laskelmiin pohjautuva luku.
VR Oy ei kerro näistä asioista mitään, joten sieltä ei "todellisia" laskelmia todellakaan saa. VR Oy:n harmiksi rautatieliikenteen kuluista on olemassa tietoa muista lähteistä ja lipunhintoja VR Oy ei sentään pysty piilottelemaan.

PNu sanoi:
Varmasti on kannattavin ja tämä on epäilemättä myös yksi syy punaisten makuuvaunujen sijoitukselle. Samaan hengenvetoon on myös sanottu, että P61/68 on kannattavin nimenomaan vain Helsingin ja Rovaniemen välisellä osuudella, joka on jo vaunumääränkin perusteella helppo uskoa.
Tästähän tässä onkin kysymys. Monopolinsa turvin VR Oy pyrkii vain kuorimaan kermaa eli se on halukas ajamaan vain kaikkein parhaita yhteyksiä. Poliitikoille yhtiö selittää kuitenkin rataverkon avaamisen uhkana sitä, että tänne tulee yrittäjiä, joita kiinnostaa vain kerman kuorinta eli kaikkein parhaiden yhteyksien ajaminen.

PNu sanoi:
Tästä sesonkijunien ongelmasta keskustelimme jo täällä.
Tuolloin et tainnut oikein allekirjoittaa väitteitäni, vaikka käytin melkein samoja argumentteja, kuin sinä nyt Kaivosrautatielle.
En saanut ajatuksestasi kiinni. Selitin tuossa viestissä, että yö- ja päivävaunut lisäävät rataverkon käyttöastetta, joka teoriassa jää vain puoleen käytettäessä vain yhdenlaisia henkilövaunuja. Päivävaunuilla ajaminen yöllä ei ole kovin tuottavaa.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Antero Alku sanoi:
Kyllä. Oletan, että VR Oy olisi tuonut alennuslippulaisten aiheuttamat tappiot esille, jos ne olisivat merkittävät.

Vaikka VR ei olisi tuonut asiaa esille niin siitä ei vielä voi päätellä, että alennuslippulaiset olisivat merkityksetön matkustajaryhmä. Omien havaintojeni perusteella esim. lapsia, opiskelijoita tai lomapassilla kulkevia matkustaisi sangen runsaasti. Toisaalta alennuslippulaiset eivät välttämättä tuota tappiota, jos he vastaavasti matkustavat enemmän.

Antero Alku sanoi:
Itse asiassa VR Oy:n pitäisi päästä huomattavan korkeisiin käyttöasteisiin suhteessa ajettuihin paikkakilometreihin, koska sillä on aina mahdollisuus säätää junan pituutta. Eikä se ole turhaa puuhaa, sillä kalustokilometreistä muodostuu yli puolet junan kokonaiskustannuksista.

Onko pidettävä VR Oy:tä typeränä vai onko junien menekki niin hyvä, ettei niitä tarvitse lyhentää, kun niitä ajetaan pitkinä?

Kannattaa huomata, että VR säätelee nykyäänkin P61/68:n pituutta. Esimerkiksi Rovaniemen autovaunut kuljetetaan perjantaisin viikonloppujunassa, jotta makuuvaunujen määrää voidaan lisätä. Samalla auton kanssa matkustavat pakotetaan myöhemmin lähteviin juniin, jotta P61/68:sta vapautuisi vielä lisää tilaa. Jatkossa tosin makuuvaunujen määrää ei voitane (tai haluta) enää säädellä, koska ylimääräisiä punaisia makuuvaunuja ei ole. Tämä ehkä onkin osasyynä siihen, että Kemijärven matkustajat haluttaisiin ohjata myöhemmin lähteviin juniin.

Mitä taas tulee Kemijärvelle vedettävien makuuvaunujen määrän säätelyyn niin kysymys on varmaan siitä, että monen käytännön järjestelyn takia on yksinkertaisempaa ajaa sinne joka päivä 2-3 makuuvaunua, vaikka kysyntää Kemijärvelle asti olisi useammalle vaunulle vain viikonloppuisin ja muina päivinä vaunuissa kulkee paljolti enintään Rovaniemelle asti meneviä.

Antero Alku sanoi:
Junaa ajettiin aikaisemmin usealla Kemijärven vaunulla, mutta kun tämä jupakka paisui, Kjä:n vaunut on rajoitettu kahteen kysynnästä huolimatta. Näin saadaan mukavasti tilastot näyttämään siltä, että Kjä:lle matkustavien määrä on laskussa, koska tällaisia tilastoja nyt tarvitaan.

Näillä asioilla tuskin on mitään tekemistä keskenään. Kemijärven junaa on aikaisempinakin vuosina ajettu hiljaisen kysynnän aikaan kahdella tai joskus jopa vain yhdelläkin makuuvaunulla ja kesähän ei perinteisesti ole Lapissa mitään sesongin aikaa. Korkeamman kysynnän aikaan on vaunuja ollut kolme ja satunnaisesti enemmänkin.

Antero Alku sanoi:
Kolmen vaunun käyttö vielä huhtikuussa ei siis merkitse sitä, että juna menestyy huonosti, vaan että se menestyi hyvin.

Niinhän se menestyikin hyvin, koska huhtikuu on vielä Lapissa sesonkia. Ymmärtääkseni edes VR ei ole väittänyt junaa tappiolliseksi näillä vuoroilla. Kuvan tilanteessa oli sattumalta kysymyksessä vielä pääsiäinen, vaikka on junaparia ajettu kolmella makuuvaunulla muulloinkin, kuin juhlapyhinä.

Antero Alku sanoi:
Nyt toki käyttöaste paranee ja lähentelee viikonloppuna sataa kuten itsekin olet huomannut.

En perustanut arviotani P61/68:n viikonloppukysynnästä Helsingin ja Rovaniemen välillä tämän kesän tilanteeseen vaan useaan matkaan edellisten vuosien ajalta.

Antero Alku sanoi:
VR Oy ei kerro näistä asioista mitään, joten sieltä ei "todellisia" laskelmia todellakaan saa.

Tiedän tämän enkä teitä siitä moiti. Mutta jos todellista tietoa esim. alennuslipuilla matkustavien osuudesta tai ko. junalla tehtävien matkojen keskipituudesta ei ole niin silloin on syytä harkita, kannattaako mitään lukuja junan kannattavuusrajasta edes ilmoittaa. Jos kuitenkin ilmoittaa niin ainakin on syytä korostaa, että mainittu 15-20 % on arvaus, joten se voi heittää oikeasta kannattavuusrajasta paljonkin.
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

PNu sanoi:
Mutta jos todellista tietoa esim. alennuslipuilla matkustavien osuudesta tai ko. junalla tehtävien matkojen keskipituudesta ei ole niin silloin on syytä harkita, kannattaako mitään lukuja junan kannattavuusrajasta edes ilmoittaa. Jos kuitenkin ilmoittaa niin ainakin on syytä korostaa, että mainittu 15-20 % on arvaus, joten se voi heittää oikeasta kannattavuusrajasta paljonkin.
Olet aivan oikeassa, enkä yritäkään väittää, että tämä olisi VR Oy:n tilastoihin perustuva tieto. Jos sellainen käsitys tulee, ei ole tarpeeksi selvästi sanottu, miten asia oikeasti on.

Pidän ongelmana sitä, että myöskään VR Oy:n julkaisemaan tietoon ei voi luottaa eksaktina tietona. Tämän jupakan kuluessa VR Oy on jäänyt kiinni vääristä tiedoista kovin usein. Viimeinen ristiriita VR Oy:n tiedotuksen ja virallisen tilaston välillä on Kjä:n matkustajamäärä. Vasta julkaistun rautatietilaston mukaan 2005 matkamäärä oli 30.000 ja VR Oy puhuu 27.000:sta. 3000 matkustajaa vaikkapa Tampereen makuuvaunusarjalipulla (alennus 25 %) on 165.000 euroa myyntiä vuodessa (alv 0 %). Tämä luku antaa kuvaa suuruusluokasta ja osoittaa, että kun puhutaan junan kannattavuudesta, tällainen pikku epätarkkuus ei ole merkityksetöntä.

Tästäkin huolimatta mm. poliitikot ja monet virkamiehet näyttävät ainakin täällä etelässä uskovan kaiken, mitä VR Oy sanoo. Ja kun esim. Sallan kunnanjohtaja sattuu tietämään asiat paremmin, aletaan häntä herjata julkisesti hevosmiesten tietotoimiston tiedoista.

Mutta näyttää siltä, että tämä on puhtaasti arvovaltakysymys, jossa millään järjellisillä selityksillä ei ole sijaa. VR Oy on julistanut, että se haluaa lopettaa liikenteen, ja mitä hyvänsä ratkaisuja esitetään liikenteen jatkumiseksi, mikään ei sille esittämishetkellä kelpaa.

Varsin yksinkertainen ratkaisu on, että uuden aikataulun juna P267/P274 ajetaan sinisin vaunuin ja Kemijärvelle asti ja myöhemmin Hki:stä lähtevä P273/P266 ajetaan punaisin vaunuin ja vain Roi:lle kuten ennakkoaikataulu sanoo. Näin Kemijärven juna jatkaa voittoa tuottavana kuten nykyäänkin ja punaiset vaunut saadaan yhteen korkean profiilin ja kalliimman hinnan junaan kuten VR Oy haluaa. Eikä mitään tukirahaa tarvita mihinkään.

Antero
 
Kauppalehden pääkirjoitus 10.8. viittaa saman lehden edellisen päivän uutiseen, jonka mukaan VR on kertonut, että Kemijärven yöjuna tuottaa tappiota 400 000 e/v. En ole nähnyt KL 9.8. eli en tiedä, onko tuo kuultu jonkun suusta, vai mistä KL on tuon tiedon saanut.
 
339-DF sanoi:
Kauppalehden pääkirjoitus 10.8. viittaa saman lehden edellisen päivän uutiseen, jonka mukaan VR on kertonut, että Kemijärven yöjuna tuottaa tappiota 400 000 e/v. En ole nähnyt KL 9.8. eli en tiedä, onko tuo kuultu jonkun suusta, vai mistä KL on tuon tiedon saanut.
HS:ssa oli 9.8. Keijo Himasen "Merkintöjä"-kolumni, jossa sanottiin, että Rovaniemi-Kemijärvi tuottaa tappiota 561.000 euroa. Kertookohan VR Oy eri lehdille eri lukuja? Ainakin se kertoo eri asioita medialle kuin VR Oy:stä vastaavalle ministerille. Ministerille on sanottu, ettei liikenne ole tappiollista. 9.8. julkaistiin em. HS:n kolumni, jossa kerrotaan liikenteen tappio 1000 euroan tarkkuudella. Samana päivänä Pohjolan Sanomissa ja Lapin Kansassa VR Oy kehuu Kemjärven junaa kannattavaksi ja matkustajamäärää riittäväksi. Ja siis 9.8. olisi kauppalehdessä ollut myös tieto tappiosta, mutta eri suuruisena kuin HS:ssa.

Kannattaisikohan tiedottamisessa pikkuisen skarpata? Vai onko syy jälleen mediassa kuten viime talvena. HS:ssa luki 13.1.2006 näin:
"VR-Yhtymän toimitusjohtaja Tapio Simos sanoo ymmärtävänsä itälappilaisten huolen, mutta korostaa, että Rovaniemen ja Kemijärven välinen liikenne on ollut valtion tukemaa ja liiketaloudellisesti kannattamatonta."

Toimittaja Jaakko Tahkolahti on ymmärtänyt jotain Simoksen sanomaa täysin väärin, kun on kirjoittanut hänen korostaneen liikenteen kannattamattomuutta. Näin asiaa selitettiin VR Oy:n suunnasta, kun ministeri Huovinen oli todennut, että tieto oli virheellistä.

Lähteet näihin tietoihin löytyvät liitteinä Raideryhmän toimenpidepyynnöstä Kilpailuvirastolle.

Antero
 
Vs: VR Oy:n koottuja selityksiä

Antero Alku sanoi:
Viimeinen ristiriita VR Oy:n tiedotuksen ja virallisen tilaston välillä on Kjä:n matkustajamäärä. Vasta julkaistun rautatietilaston mukaan 2005 matkamäärä oli 30.000 ja VR Oy puhuu 27.000:sta.

Jos tarkoitat rautatietilaston kohdassa 3.2 olevaa kuvaa niin siinä esitetään vain karkeasti pyöristettyjä arvoja, joten pitäisin VR:n ilmoittamaa lukemaa tässä tilanteessa tarkempana. Tosin mahdollista on sekin, että VR ilmoittaa vain Kemijärvelle saakka menevät matkustajat ja rautatietilastossa olisivat mukana myös Kemijärven radan väliasemat.

Antero Alku sanoi:
Mutta näyttää siltä, että tämä on puhtaasti arvovaltakysymys, jossa millään järjellisillä selityksillä ei ole sijaa. VR Oy on julistanut, että se haluaa lopettaa liikenteen, ja mitä hyvänsä ratkaisuja esitetään liikenteen jatkumiseksi, mikään ei sille esittämishetkellä kelpaa.

Tasapuolisuuden vuoksi on todettava, että yöjunan kannattajapuolelle näyttäisi yhtä lailla olevan tärkeintä päästä näyttämään, missä kaappi seisoo. Muuten on vaikea ymmärtää, ettei sillä puolella ole haluttu edes harkita viime talvena heitettyä ajatusta, jossa yöjuna korvattaisiin kahdella päiväjunalla. Vaikka vaihto tuo tiettyä hankaluutta matkantekoon niin toisaalta Kemijärven junatarjonta olisi tässä vaihtoehdossa kaksinkertaistunut nykyisestä. Samoin viikonloppuisin tai sesonkikausina ajettavat yöjunat on tyrmätty, vaikka Kemijärven liikenteeseen rinnastettavissa olevalla Kolarin suunnalla tämän kaltainen ratkaisu näyttäisi toimivan hyvin.

Antero Alku sanoi:
Varsin yksinkertainen ratkaisu on, että uuden aikataulun juna P267/P274 ajetaan sinisin vaunuin ja Kemijärvelle asti ja myöhemmin Hki:stä lähtevä P273/P266 ajetaan punaisin vaunuin ja vain Roi:lle kuten ennakkoaikataulu sanoo.

Tarkoitit varmaankin junaparia P265/P274? P267 on jatkossa Rovaniemen viikonloppujuna.

Ehdottamassasi ratkaisussa on se ongelma, ettei myöhemmin ajettavassa junassa taatusti ole Helsingin päässä matkustajia yhdeksää Edm-vaunua varten. Tämä juna saadaan täysmittaiseksi vasta Tampereella, kun siihen liitetään Turun suunnan makuuvaunut. Jos osa Edm-vaunuista tuleekin Turusta niin sitten tarvitaan toinenkin Fots-vaunu Turun runkoa varten. Se on lisäkustannus ja pikaratkaisuna hankalakin, koska ylimääräisiä Fots-vaunuja ei tällä hetkellä ole.

Lisäksi sanoit itse, että nykyinen P61/68 eli tuleva P265/274 olisi tuottavin yöjuna. Mikäli asia todella on näin niin silloin uudet makuuvaunut todennäköisesti tekisivät juuri tässä junassa parhainta tulosta.
 
Takaisin
Ylös