Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

vristo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
4,087
TANDE sanoi:
Minkälaisilla junilla Pisarassa liikennöitäisiin? SM kakkosilla :)
Junakalusto Oy on hankkimassa aivan uutta kalustoa YTV-alueen liikenteeseen. Jos/kun Pisara aikanaan on liikennöitävässä kunnossa aikanaan on tietysti mahdollisuus, että jokunen Sm2:nen on vielä elossa. Nähtäväksi jää...

Itse toivoisin jotain seuraavista vaihtoehdoista YTV-liikenteen peruskalustoksi:

Stadler FLIRT
Bombardier Transportation and ALSTOM LHB (DB AG BR 423)
Siemens Desiro

Tai jokin vastaava. Esim. Tukholman läänin uudet X60-junat näyttävät hyvin tyylikkäiltä.
 
Mitä luultavimmin tulevalla Sm5-kalustolla, ja jos se ei ole kaksikerroksista niin sitten myös kaksikerroksisella Sm6-kalustolla. Toki tämä on vain spekulointia, virallisesti Sm1- ja Sm2-junat korvataan ilmeisesti 2008 alkaen SmX-junilla, toivottavasti X merkkaa kuitenkin tuntematonta tyypin numeroa eikä mitään IC-paikkua. :p

Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy:n lehdistötiedote sanoi:
Junakalustoyhtiö päättää valittavasta kapasiteettivaihtoehdosta talven kuluessa ja päätökset junakaluston hankinnasta ja rahoituksesta on tarkoitus tehdä kesäkuun 2006 loppuun mennessä.
edit: hops, en huomannutkaan neljättä sivua säikeessä :oops:
 
ultrix sanoi:
Mulla on pieni epäilys siitä, että Talgo 22 junaillaan kilpailun voittajaksi :p
Mulla on pieni epäilys siitä, että sitä ei todellakaan junailla kilpailun voittajaksi, vaan että Talgo22-malli siirtyy lähiaikoina Kansallismuseon kuvitteellisen rautatieteellisen osaston vitriiniin osoituksena siitä, että olisi sitä Suomessakin osattu, mutkuei, vaiko mutkuEU :evil:

Kertokaapa tyhmälle mitä suomalaista sähkö/diesel -moottorivaunukalustoa tahi sähkö/diesel -veturikalustoa on tehty EU:n jäsenyyden aikana? Entäs sitä ennen? Taitaa olla Sm2, NrII, M100 ja Dr16 eli ajankohta on silloin 1980-luvulla. Isoa-Vaikeaa toki valmistui vanhan tilauksen johdosta vielä vuoteen 1992 saakka.

Se oli siinä! Kiskoliikenneharrastajan kannattaa välittömästi, jos ei jo ole surutyö alkanut, ryhtyä rauhoittelemaan sieluaan, ettei se lopullinen niitti tule sitten "yllättäen".

Valmet sen jo hoksasi 15 vuotta sitten kun lopetti rautapyörillä kulkevan kaluston teon.
 
EU-jäsenyys ei ratkaise tässä mitään. Olennaiset ovat Euroopan Talousalueen (ETA tai englanniksi EEA) säädökset yhteismarkkinoista, jotka tulivat voimaan vuoden 1994 alusta. Nämä olisivat koskeneet meitä ilman EU-jäsenyyttäkin, ja koskevat EU-jäsenyydestä kieltäytynyttä Norjaa, jonne varsinkin italialaiset ovat toimittaneet oman kiskokalustoteollisuutensa epätoivoisimmat tuotteet.

Tietysti voi kysyä, hoituisivatko asiat paremmin, jos tarjouskilpailuissa määritettäisiin kaikki talviominaisuudet ym. suomalaiset erityisvaatimukset erityisen tiukasti.

No, se on sitten tervetuloa uusliberalismiin. Se tarkoittaa vapaata ja ennen kaikkea tasapuolista ja oikeudenmukaista kilpailua, joten eiköhän Kanadan valtion tuilla piloille hemmoteltu Bombardier nämäkin kaupat kotiin hoitele.:roll: Miten ikinä käykään, tärkeintä on että muistetaan vanhat viisaudet suoraan Hölmölästä: Halvin on nimittäin aina paras. :twisted: Ja vaikka ei olisikaan, Talgo taitaa olla pelistä ulkona joka tapauksessa. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy kun on pitkälti kuntien, eikä työllisyyspolitiikkaa pohtivan valtiovallan ohjauksessa.
 
Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy:n lehdistötiedote sanoi:
Junakalustoyhtiö päättää valittavasta kapasiteettivaihtoehdosta talven kuluessa ja päätökset junakaluston hankinnasta ja rahoituksesta on tarkoitus tehdä kesäkuun 2006 loppuun mennessä.
Kapasiteettivaihtoehdostahan jo uutisoitiin. Valittiin suurempikapasiteettinen vaihtoehto eli ymmärtääkseni noin puolitoista kertaa nykyiset yksiköt. Tarjouskilpailussa on ilmeisesti edelleen mukana sekä yksi- että kaksikerroksisia ratkaisuja. Erot ovat yksiköiden pituuksissa.
 
ultrix sanoi:
Mulla on pieni epäilys siitä, että Talgo 22 junaillaan kilpailun voittajaksi
Itse toivoisin ettei Talgo22 mallia valittaisi, koska se ei sovellu lyhyiden matkojen tiheään pysähtyvään metromaiseen liikenteeseen. Yhdistelmä kaksi kerrosta ja yksi ovi per vaununsivu tekee pysäkkiajoista mahdottoman pitkiä. Ei hjuva.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Itse toivoisin ettei Talgo22 mallia valittaisi, koska se ei sovellu lyhyiden matkojen tiheään pysähtyvään metromaiseen liikenteeseen. Yhdistelmä kaksi kerrosta ja yksi ovi per vaununsivu tekee pysäkkiajoista mahdottoman pitkiä.
Minäkään en ole varaukseton Talgo 22:n kannattaja, mutta asiahan ei itse asiassa ole aivan noinkaan.

Talgo 22:n vaunuyksiköt ovat vain 7,5 - 9 metriä pitkiä. Jos kussakin on yksi ovi, ovia on tiheämmässä kuin 1 / 10 metriä. Nykyisten lähijunavaunuparien pituus on 50 metrin luokkaa ja niissä on 4 ovea eli vähemmän kuin 1 / 10 metriä. Toisin sanoen Talgo 22:ssa on itse asiassa enemmän ovia! Ovia voi myös lisätä koska telejä ei ole tiellä kuin aivan päissä, joissa ei ole matkustajiakaan.

Suurempi kysymys on siirtyisivätkö pidemmän matkan tekevät todella yläkertaan ruuhkauttamasta alakertoja. Periaatteessa näin saattaa käydäkin, koska ylhäällä on rauhallisempaa.

Ongelmaksi saattaa myös minusta muodostua kaluston hyötypituus meidän kapasiteettitarpeellamme. Jos nyt on hakusessa noin 75 metrin junayksikkö 1-kerroksisena, Talgona sen pitäisi olla suunnilleen 40 metriä hyötypituutta eli noin 10+40+10 (22:ssa on ainakin esitteessä pitkät ohjaamopäädyt teleineen) eli 60 metriä. Tilaa ei siis itse asiassa kamalasti säästyisi.

Käytännössä yksikkö olisi siis pääty-välivaunu-välivaunu-pääty. Veto-ominaisuudet lienevät näin vielä riittävät, kun yli puolet akseleista on vetäviä 22 ei ilmeisesti vedä kuin päistään.

Sanomisissani on nyt se virheen mahdollisuus, että testijunasta päätellen hukkatilaa saattaa olla päissä vähemmänkin kuin esitteessä. Siinä "ikkunoita" on maalattu pidemmälle. Testijunan kokoonpano on muuten sattuimoisin juuri mainitsemani.
 
2-kerroksista lähiliikennettä

Ilmeisesti 2-kerroksisuus ei ole merkittävä haitta lähiliikenteessä. Eli saavutettu kapasiteetin lisäys on suurempi hyöty kuin 2-kerroksisuudesta aiheutuva junan sisäisen liikkumisen haitta. Muuten ei kai 2-kerrosratkaisu olisi niin suosittu maailman lähiliikennejunissa.

Omaa kokemusta 2-kerroksisista kaupunkijunista minulla on Pariisista. Siellä juna täyttyi ensin alakerrasta ja sitten yläkerrasta. Merkittävin hankaluus 2-kerroksisuudesta oli junasta poistumisessa. Eteisiin johtaviin portaisiin syntyi ruuhkaa (muutama porras oli myös eteisen ja alakerran välillä). Hankalinta oli, kun juna oli niin täynnä, että eteisessä ja portaissa oli matkaa jatkavia matkustajia myös.

Talgo 22:lla osa tästä ongelmasta on ratkaistu, koska lattiat ovat samalla tasolla läpi junan. Samasta syystä Talgo on voinut laskea, että junan kapasiteetti pituuden suhteen on suurempi kuin muilla, joilla osa junasta (eteiset) on yksikerroksista. Mutta arvaan, että yläkerran käyttö on vähäisempää kuin Pariisissa, koska yläkertaan on enemmän portaita.

Antero
 
Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy:n lehdistötiedote sanoi:
Junakalustoyhtiö päättää valittavasta kapasiteettivaihtoehdosta talven kuluessa ja päätökset junakaluston hankinnasta ja rahoituksesta on tarkoitus tehdä kesäkuun 2006 loppuun mennessä.
Milloin tuollainen lehdistötiedoite on jukaistu ja onko se luettavissa netissä? Itse en tuollaista löytänyt.
 
late- sanoi:
Talgo 22:n vaunuyksiköt ovat vain 7,5 - 9 metriä pitkiä. Jos kussakin on yksi ovi, ovia on tiheämmässä kuin 1 / 10 metriä. Nykyisten lähijunavaunuparien pituus on 50 metrin luokkaa ja niissä on 4 ovea eli vähemmän kuin 1 / 10 metriä. Toisin sanoen Talgo 22:ssa on itse asiassa enemmän ovia!
Talgo 22:n päätyvaunu näyttää ainakin kuvissa paljon pidemmiltä kuin välivaunut, mutta silti on vain 1 ovi. Onko siinä moottori ohjaamon lisäksi vai mitä? Lisäksi vaunun matkustajamäärään suhteutettuna Talgossa on kolmanneksen verran vähemmän ovikapasiteettia kuin vanhoissa junissa, missä se ei ole myöskään optimaalista.

late- sanoi:
Jos nyt on hakusessa noin 75 metrin junayksikkö 1-kerroksisena, Talgona sen pitäisi olla suunnilleen 40 metriä hyötypituutta eli noin 10+40+10 (22:ssa on ainakin esitteessä pitkät ohjaamopäädyt teleineen) eli 60 metriä. Tilaa ei siis itse asiassa kamalasti säästyisi.
Miksi sitä tilaa tarvitsee säästää? Lyhyssä junissa on se ärsyttävä piiirre että laitureilla joutuu kävelemään pidempiä matkoja koska useimpien asemien poistumistiet ovat laitureiden päissä, mutta juna pysähtyy aina mahdollisimman keskelle laituria. Ainakin pääradan kohdalla on näin.

Antero Alku sanoi:
Mutta arvaan, että yläkerran käyttö on vähäisempää kuin Pariisissa, koska yläkertaan on enemmän portaita
Pariisin vaunut ovat vanhanaikaisia, ja sellaisia ei onneksi tänne hankittaisi. Niissä kun joutuu kävelemään portaissa päästääkseen sekä ylä-että alakerroksiin. Talgossa taas on se vika että yläkertaan joutuu todellakin kiipeämään, ja jos on ostoskassit sun muut matkassa, kynnys kiipeämiselle senkun nousee.

Tätä on tietenkin vaikeaa arvata koska missään päin maailmaa ei ole käytössä Talgo22:ia. Ehkä lähin vertailuesimerkki ovat 2-kerrosbussit. Niihin mennään usein ylös istumaan, jos halutaan ihailla näköaloja. Mutta ihaillaanko junamatkan aikana niitä niin paljon? IC2-junien 2. kerroksen käyttöasteen perusteella ei.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Ehkä lähin vertailuesimerkki ovat 2-kerrosbussit. Niihin mennään usein ylös istumaan, jos halutaan ihailla näköaloja. Mutta ihaillaanko junamatkan aikana niitä niin paljon? IC2-junien 2. kerroksen käyttöasteen perusteella ei.
Kyllähän ainakin minä menen (katu)näkymien takia istumaan kaksikerrosbussin ensimmäiselle penkkiriville, mikäli vapaita paikkoja vain on. Toisaalta silloin jää kuulematta alakerrassa tarjottavaa moottorin äänimaailmaa...

Eikös VR:n kaksikerroksisten IC -vaunujen kuormitukseen vaikuta lähinnä lipunmyyntijärjestelmä, joka "määrää" kummassa kerroksessa matkustaja istuu? Totta kai lipunmyyntivaiheessa saanee esittää toiveita kummassa kerroksessa haluaa matkustaa - SA-INT -maailmasta poiketen toiveet voidaan jopa huomioidakin. :wink:
 
SD202 sanoi:
Eikös VR:n kaksikerroksisten IC -vaunujen kuormitukseen vaikuta lähinnä lipunmyyntijärjestelmä, joka "määrää" kummassa kerroksessa matkustaja istuu? Totta kai lipunmyyntivaiheessa saanee esittää toiveita kummassa kerroksessa haluaa matkustaa - SA-INT -maailmasta poiketen toiveet voidaan jopa huomioidakin. :wink:
Näinpä taitaa olla: jos ei esitä mitään toiveita lippukaupassa, niin ensin myyntikone myy automaattisesti alakertaa ja sitten vasta yläkertaa.
 
Monethan menevät nimenomaan yläkertaan istumaan maisemain ja paremman matkustusrauhan takia huolimatta siitä, mitä piletissä seisoo, ellei kyseessä ole Eds/Edfs-vaunu ja yläkerrassa lapsia meuhkaamassa.
 
Takaisin
Ylös