Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Ihmettelen suunnattomasti myös, ettei kuvausblokkitoiveen alullepanija ole ollut selvä meistä aivan jokaiselle. Sen oli kirjoittanut saman niminen henkilö kuin minä ja missään ei mainittu toiveen esittäjäksi ketään muuta kuin allekirjoittanut. Stadlerin edustajat ovat kyllä tietoisia asiasta esitetystä toiveesta, kuten myös Pääkaupunkiseudun Junakaluston väki.

Allaoleva lainaus on vaunut.orgista. Siinä luvataan valmistajan toimesta tapahtuvaa muistamista jonka ainakin minä tulkitsin Stadlerin aktiiviseksi puuttumiseksi asiaan.

Pahoittelen huonoja hoksottimiani ja itse omassa mielessäni kalustovalmistajalle aiheuttamaani imagohaittaa...

12.11.08 12:27 <Lari Nylund> Projekti on edennyt ja lähitulevaisuudessa tulette näkemään kuvia myös junan valmistuksesta, mutta tällä hetkellä vielä vietetään hiljaiseloa kunnes juna on virallisesti julkistettu joulukuussa. Esitänkin toiveen, että hieman maltettaisiin kuvien julkaisemisen kanssa tuohon viralliseen julkistamiseen asti. Tämän toiveen toteutuminen tullaan junan valmistajan toimesta muistamaan. Erittäin rautatieharrastajaystävällisenä tunnettu Stadler voi hyvinkin tarjota bonuksena harrastajille ennakkomaistia jo ennen virallisen matkustajaliikenteen aloittamista. Tästä lisätietoa tarjolla, kun koeajot ovat päässeet vauhtiin.
 
Olen ymmärtänyt, että suurinta närää tässä asiassa aiheuttaa se, että Stadler, Junakalusto et al "palkitsevat" rautatieharrastajat tutustumiskäynnillä, jos jättävät julkisella paikalla ulkokuvat julkaisematta. Närää ei aiheuttaisi, jos pyyntö koskisi selvästi vain junan sisältä otettuja kuvia, joita ei tosin muutenkaan luvatta pääse ottamaan. Yksi tällainen kuvahan on toki nähtävillä ja ihan virallisia teitä.

Valmistajan ja tilaajan näkövinkkelistä on jotenkin ihan ymmärrettävää että vasta Suomen rataverkolle tuotua junaa halutaan testata mahdollisimman salasssa ennen virallista esittelytapahtumaa.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Stadlerilla ei ole mitään kunnollista pitkää testirataa 1524 mm raideleveydelle Sveitsissä, eikä junaa voi myöskään sattuneista syistä ajaa omilla pyörillään Sveitsistä Suomeen, joten kaiken testauksen on tapahduttava täällä. Jos nyt jotain menisi pieleen alkuvaiheen testauksissa ja juna esim hyytyisi jonnekin linjalle, mikä voi olla hyvin todennäköistä kun ei sitä ole ehditty säätää vielä kunnolla, niin eihän se mitenkään imartelevaa valmistajalle eikä Junakalusto Oy:lle olisi, jos kuvat "epäonnistuneesta junasta" leviäisivät harrastajien nettifoorumien kautta mediaan. Sen jälkeen kun ensimmäiset Pendolinot tulivat, ja niiden testauksessa sattui yhtä ja toista, (ja kaupallisessa liikenteesäkin), niin media on ollut vähän turhan innokas kirjoittamaan kaikenlaisista kommelluksista mikä on osaltaan vaikuttanut yleiseen suhtautumiseen koko raideliikenteeseen.

t. Rainer
 
Valmistajan ja tilaajan näkövinkkelistä on jotenkin ihan ymmärrettävää että vasta Suomen rataverkolle tuotua junaa halutaan testata mahdollisimman salasssa ennen virallista esittelytapahtumaa.

Enpä nyt tiedä. Stadlerin luulisi ymmärtävän, ettei sellaista asiaa kuin junaa pysty pitämään salassa muuten kuin valmistajan varikolla ollessaan. Eikä Stadleria varmasti hetkauta se, kuinka monta kuvaa harrastajapiireissä julkaistaan ennen virallista julkistustilaisuutta. Harrastajat ovat asiasta kiinnostuneita muutenkin, ja suuri yleisö tietää asiasta vasta kun Hesari raportoi siitä. Ja Hesari ei asiaan kunnolla reagoi ennen kuin lehdistötiedote tilaisuudesta julkistetaan. Lukijan kuva Sompasaaresta ei ole mitään sellaista, joka kuluttaisi asian julkisuusarvoa.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Stadlerilla ei ole mitään kunnollista pitkää testirataa 1524 mm raideleveydelle Sveitsissä, eikä junaa voi myöskään sattuneista syistä ajaa omilla pyörillään Sveitsistä Suomeen, joten kaiken testauksen on tapahduttava täällä.

On kovin epätodennäköistä, että koeajoissa tulisi ilmi sellaista ongelmaa, joka visuaalisesti välittyisi sivustakatsojille. Ja 1520-1524 mm telejä on ollut olemassa maailman sivu. Flirtin teliratkaisut eivät ole tietääkseni mitenkään poikkeuksellisia, eikä Suomen rataverkko eroa Keski-Euroopan rataverkosta. Sellaisia yllätyksiä kuin kaupunkien raitioverkoilla on, ei RHK:n rataverkolla varmasti tule.

Vaikka ymmärrän Larin toimineen asiassa varmasti vilpittömin aikein, uskon että hän on vähän ylireagoinut salailuun. En päässyt ihan selville, oliko Stadlerilta nyt varsinaisesti tullut mitään hiiskumispyyntöä. Projektissa mukana olevalle henkilökunnalle se nyt on selviö, mutta harrastajat aidan takana ovat ihan eri asia. Saavat harrastajat vapaasti kuvata julkisilta paikoita Ilmavoimien operaatioitakin, jotka nyt ovat tämän maan salaisuuslistan kärjessä, eikä se Ilmavoimia hetkauta eikä vähennä harrastajien ekskursioita tutustumaan Ilmavoimien toimintaan. Ei ole varmasti Stadlerin intresseissä rangaista koko harrastajakuntaa sillä perusteella, että innokkaat valokuvaajat julkaisevat kuviaan webissä rajatulle piirille.
 
On kovin epätodennäköistä, että koeajoissa tulisi ilmi sellaista ongelmaa, joka visuaalisesti välittyisi sivustakatsojille. Ja 1520-1524 mm telejä on ollut olemassa maailman sivu. Flirtin teliratkaisut eivät ole tietääkseni mitenkään poikkeuksellisia, eikä Suomen rataverkko eroa Keski-Euroopan rataverkosta. Sellaisia yllätyksiä kuin kaupunkien raitioverkoilla on, ei RHK:n rataverkolla varmasti tule.
Nyt oli kyse siitä että kun uutta Suomea varten räätälöityä junaa, jota kokonaisena ei ole päästy kunnolla testaamaan tehtaalla, on vasta tuotu laivalla Suomeen palasina ja koottu satamassa, niin junalle täyty tehdä paljon säätöjä ennenkuin sillä pääsee ajamaan kunnolla ja esittelemään yleisölle ja medialle. Joskus tämä säätäminen voi olla aika työlästä, ja joskus sattuu linjallejääntejä tai vastaavia tilanteita. On aivan ymmärrettävää että valmistaja ja tilaaja haluavat välttää sitä että epärelevanttia tietoa väärin tulkittuna leviää harrastajapiirien kautta mediaan. Flirt-junien testaus lienee kuitenkin sujuneen niin hyvin että tähän asti pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

Näitä nettifoorumeita muuten lukevat median toimittajatkin. Mulle on pari kertaa soittanut Yleisradion toimittajia ja kysynyt mitä mieltä olen siitä ja tästä asiasta, tai että voiko se ja se asia pitää paikkansa, ja joka kerta olivat lukeneet foorumeja vähän huolimattomasti ja saaneet vähän vääriä käsityksiä. Yhden kerran luulivat minua jopa toiseksi henkilöksi, Finnjetin entiseksi kapteeniksi. Sen kipparin jota ne etsi, nimi oli todellisuudessa Kaj Sviberg.

t. Rainer
 
Näitä nettifoorumeita muuten lukevat median toimittajatkin. Mulle on pari kertaa soittanut Yleisradion toimittajia ja kysynyt mitä mieltä olen siitä ja tästä asiasta, tai että voiko se ja se asia pitää paikkansa...

Vaunut.org ja jlf.fi eivät todellakaan ole ainoastaan rautatieharrastajien käytössä, vaan näitä todellakin seuraavat toimittajat (terveisiä vaan heille) ja muut alasta kiinnostuneet - myös ilkivallantekijät. Itsekin sain ensimmäisen vaunut.orgissa olleen kuvan jälkeen tiedustelun Helsingin Sanomat-lehdestä, joka olisi ollut kiinnostunut julkaisemaan kuvan lehdessä. Totesin heille, kuten muillekin tiedustelijoille kuvien olevan julkisuudessa toivottavasti vasta virallisen julkistamispäivän jälkeen.

Edellä mainituista eri tavoilla junista kiinnostuneista tahoista johtuen uskoisin, ettei esimerkiksi koeajojen aikatauluja tai paikkoja tulla koskaan virallisesti tiedottamaan missään - valitettavasti. Olisi mukava, jos tiedot olisivat kaikkien saatavilla ja näin myös juna useampien kuvattavissa. Tämä ei vain ole mahdollista, ellei yhteistyö toimi.

Olen nyt viime päivinä taas saanut tarpeeksi asian jauhamisesta, joten toivon Teidänkin näkevän asian kokonaisuutena ja eiköhän lopeteta? Mielipidekysymyksissä näkemykset ovat joskus ristissä, henkilösuhteet eivät ainakaan puolestani koskaan. Kuinka edes voisi olla, mikäli ei ole tavannut tai ainakaan tunnistanut henkilöä.

Viimeinen sana - toivottavasti.
 
Itse asiassa lähijunissa saattaisi auttaa jo se, että näyttötauluissa kerrottaisiin junan pituus ja paikka laiturilla (sekä mahdollisesti lipunmyyntivaunun sijainti) samaan tapaan kuin vaunujärjestys kerrotaan kaukojunissa. Teknisesti se ei edes vaatisi mitään muutoksia.

En pysty käsittämään, miksi lähijunien pituuksia ei voisi ilmoittaa, kun nykyisissä ifotauluissa on siihen mahdollisuus. Mitä hyötyä oli edes vaihtaa uudet näyttötaulut, kun niistä saatava mahdollinen hyöty jätetään täysin käyttämättä. Mitään näin typerää ei tietenkään tehdä missään muualla kuin Suomessa, joka onkin varmasti suuri yllätys!

Mielestäni edes muutamia eniten ihmisruuhkaa aiheuttavia asemia voisi parantaa paremmalla opastuksella. Ei luulisi laiturinäyttöön olevan mahdotonta saada lähijunaa merkittyä vaunujen muodossa, ja lipunmyyntivaunu merkittynä vaikkapa täytetyllä värillä, tai jollain merkillä. Softapäivityksestähän tuo on kai kyse, ja tahdosta.

Niin, se ongelma on nimenomaan siinä, että kyse on tahdosta, jota tässä maassa ei yleisestiottaenkaan ole, varsinkaan joukkoliikenneasioissa.

Helsingin päässä ongelmana on monasti epäselvyys, kun samalta laiturilta lähtee ensin vaikkapa I-juna ja sitten perään K-juna. Tämänkin voisi jotenkin informoida laiturinäytössä. Esim graafisesti vaunujen muodossa, tai sitten ihan kirjaimin. Vai onko laiturinäytöt sellaisia, ettei niihin mahdu mitään lisäinformaatiota, muuta kuin kankealla ja epäselvällä tavalla. Eikö niitä hankittaessa ole ajateltu tulevaisuuden vaatimuksia, sitä että matkustajille pitäisi informoida joskus jotain muutakin kuin pelkkä I Tikkurila 13.10.

Kaikkein järkevintä olisi hyödyntää kalliilla rahalla hankittuja raidenäyttöjä, kun niissä on kerran mahdollista näyttää lähijunienkin pituudet ja pysähdysalueet. Graafisesta esityksestä löytyy varottava esimerkki Helsingin metrosta. Pitää tehdä ymmärrettävä ratkaisu ja se on mahdollinen jo nykyisillä raidenäytöillä. Se on kuitenkin eri asia, että kuka niitä ymmärtää nykyäänkään. Onneksi siitä on kuitenkin yritetty avata matkustajille.

Visuaalinen informaatio on parempaa, sen voi jokainen omaan tahtiin lukea ja ymmärtää, eikä tarvitse olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Samaa kuulutusta ei ole edes järkevää hokea minuutin välein esim Helsingin 4 raiteelle. Parempi informaation on olla näytöissä.

Kyllä visuaalinen informaatio on parempi, kun kuulutukset, tietenkin sillä oletuksella, että siitä tehdään ymmärrettävää, joka on kyllä mahdollista.

Tälläinen systeemi on kotoisassa Helsingin metrossakin.

Niin on, mutta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen. Kun kerran luokkaretkellä kysyin koko luokallta, että mitä tuo vilkkuva söherö tarkoittaa, kukaan ei tiennyt. Syy on siinä, että jos kahden vilkkuvan palikan kohdalla lukisi, että "4 vaunua, pysähtyy länsipäähän" niin siitä olisi ihan oikeasti joitain hyötyä. Tämä nykyinen suunnittelijan tekemä kolmen palikan sökerö ei vaan yksinkertaisesti aukene tavalliselle ihmiselle.

Helsingissä on "huumelamput" ja oranssit tarrat lattiassa, Stockholmassa vain viivat lattiassa.
Molemmissa kaupungeissa ilmoitetaan infotauluissa, onko kyseessä lyhyt vai pitkä juna.

Mutta kun ihmiset eivät ymmärrä nykyistä junan pituuden ja pysähdyskohdan säälittävää viritystä, niin ei ole mitään hyötyä olla tarrojakaan. Tämän voi hyvin havaita iltaruuhkan loppuessa Rautatientorilla, kun ensimmäiset nelivaunuiset junat tulevat. Ihmiset ovat levittäytyneet koko laiturin mitalle, ja sitten ihmetellään, miksi juna ei tullutkaan loppuun asti. Sen jälkeen koko loppulaiturin väki tunkee juuri siitä ensimmäisestä ovesta sisään, ja sehän taas tunnetusti kestää... Se vaan pitäisi Helsingissäkin olla muotoa "4 vaunua", eikä kaksi palikkaa, sillä ihmiset eivät hahmota nykyisiä "palikoita".
 
GT8N sanoi:
jos kahden vilkkuvan palikan kohdalla lukisi, että "4 vaunua, pysähtyy länsipäähän" niin siitä olisi ihan oikeasti joitain hyötyä. Tämä nykyinen suunnittelijan tekemä kolmen palikan sökerö ei vaan yksinkertaisesti aukene tavalliselle ihmiselle.
Tuo ilmansuunnan mainintakin saattaa olla jo liikaa tavalliselle ihmiselle.;)
Toivotaan kuitenkin, että tuleva uusi infosysteemi metrossa olisi kehittyneempi.
pray.gif
 
Niin on, mutta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen. Kun kerran luokkaretkellä kysyin koko luokallta, että mitä tuo vilkkuva söherö tarkoittaa, kukaan ei tiennyt. Syy on siinä, että jos kahden vilkkuvan palikan kohdalla lukisi, että "4 vaunua, pysähtyy länsipäähän" niin siitä olisi ihan oikeasti joitain hyötyä. Tämä nykyinen suunnittelijan tekemä kolmen palikan sökerö ei vaan yksinkertaisesti aukene tavalliselle ihmiselle.

Harmillisesti se ei avaudu itsestäänselvänä, mutta parempi ratkaisu on tuoda asemille julisteita, joissa selitetään infonäyttöjen kenttien merkitykset tai tarroittaa infonäyttöihin kunkin kentän kohdalle kentän nimi, esimerkiksi "Vaunujen lukumäärä".
 
Vaunut.org ja jlf.fi eivät todellakaan ole ainoastaan rautatieharrastajien käytössä, vaan näitä todellakin seuraavat toimittajat

Olikohan toimittajat kiinnostuneet asiasta tämän keskustelun ansiosta, kun tämän päivän Metro-lehdessä oli uutinen uuden lähijunan koeajoista ja mukaan oli laitettu viikon vanha lukijan kännykkäkuva.

Ehkäpä koko jutun ideana olikin saada lisää julkisuutta uusille lähijunille. Ainakin niin on käynyt - ja lähijunien "pimittäminen" taas olisi lähtökohtaisesti aika absurdi urakka. Jos junien omistaja tai valmistaja haluaisivat piilotella junaa, niin sillä ei ajettaisi julkisella rataverkolla.
 
Etenkin turvaliivittömyydestäni vapaa-aikanani raportointi jopa virallisia kanavia pitkin eteenpäin työnantajalle oli hieno ele...

Koska varustautumisesta oli virallinen menettelyohje, on katsottu aiheelliseksi tehdä tummissa vaatteissa satamakoneitten liikkuma-alueella ryntäilystä työturvallisuuspoikkeamailmoitus. Tämä on yhtiön sisäinen asia, johon asianomainen on saanut antaa oman vastineensa. Asiaa ei käsitellä täällä.

satama-alueella ... julkisella paikalla muuten tuokin.

Helsingin Satama sanoi:
Sörnäisten sataman turvatoimialuealue on täsmälleen sama kuin Sompasaari-nimisen satamarakenteen. Niille, joilla on tarve työnsä vuoksi päästä edelleenkin tälle alueelle, voidaan myöntää sellainen lupa, joka oikeuttaa ISPS-alueelle pääsyyn (pysäköintilupa/ henkilökortti).
...
Satunnaiset asioitsijat selvittävät portilla A 2 syyn satamarakenteeseen tulolle ja todistavat tarvittaessa henkilöllisyytensä. Vartija tarkastaa myös satamapysäköintiluvat ja henkilökortit.

Ei ilmeisesti kuitenkaan aivan normaali menettelyohje "julkisella paikalla" liikkumiseen..?

"Aamupimeässä" kulkeminen (arkiaamuna kello 9-9:30)...

Tuona aamuna aurinko nousi 8:10. Tuo "kulkeminen" tapahtui ennen sitä tai aivan sen jälkeen, koska oli vielä, jos ei pimeää, niin ainakin hyvin hämärää.

Stadlerin luulisi ymmärtävän, ettei sellaista asiaa kuin junaa pysty pitämään salassa muuten kuin valmistajan varikolla ollessaan.

Noh, ainahan junan voi vaikka naamioida... ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuona aamuna aurinko nousi 8:10. Tuo "kulkeminen" tapahtui ennen sitä tai aivan sen jälkeen, koska oli vielä, jos ei pimeää, niin ainakin hyvin hämärää.

Taksikuitissa näyttäisi olevan lähtöaika Veräjälaaksosta kello 9.03, kuvat olen ottanut kello 9.12-9.13 ja saapuminen Rautatientorille kello 9.28. Muista asioista keskusteltakoon tavattaessa.
 
Ei ilmeisesti kuitenkaan aivan normaali menettelyohje "julkisella paikalla" liikkumiseen..?

Haluamatta mennä tähän kokonaisuuteen enemmän sisälle, julkisiksi voidaan laskea sellaisiakin paikkoja, joihin päästäkseen täytyy jotain tehdä. Esimerkiksi lipun vaativat yleisötilaisuudet ovat valokuvaamisen kannalta lähtökohtaisesti julkisia. Yleisöllä katsotaan olevan niihin vapaa pääsy, koska kuka tahansa voi ostaa lipun. Sama koskee vaikkapa ravintoloita. Tietysti todellisuudessa sekä ravintoloissa että urheilutilaisuuksissa rajoitetaan valokuvaamista, vaikka ei saisi, ja tämä käytäntö hyväksytään yleisesti.

Jos emme tulkitse satamaa julkiseksi paikaksi valokuvausmielessä, valokuvien ottaminen tulee silti hyväksytyksi, jos sataman edustaja eli tässä tapauksessa vartija päästää henkilön sisälle valokuvaustarkoituksissa. Olettaen tietysti, että henkilö on selvittänyt asiansa asianmukaisesti.

Tuona aamuna aurinko nousi 8:10. Tuo "kulkeminen" tapahtui ennen sitä tai aivan sen jälkeen, koska oli vielä, jos ei pimeää, niin ainakin hyvin hämärää.

Auringon nousemisen hetkellä ei vuodenajasta riippuen ole läheskään yhtä valoisaa kuin keskellä päivää auringon ollessa korkealla taivaalla. Varsinkaan, jos taivas ei ole täysin kirkas, mihin en toki tämän tapauksen osalta osaa ottaa kantaa.

Kuvalinkit tuohon mainioon balttijunagalleriaan kannattanee muuten tehdä muussa muodossa kuin "uusimpien kuvien galleria, järjestysnumero x", koska järjestysnumero näyttää hölmösti muuttuvan käyttäjien lisätessä uusia kuvia. Juuri nyt naamiointilinkistä pääsee katsomaan komeita M62(K)-vetureita :)
 
Jos emme tulkitse satamaa julkiseksi paikaksi valokuvausmielessä, valokuvien ottaminen tulee silti hyväksytyksi, jos sataman edustaja eli tässä tapauksessa vartija päästää henkilön sisälle valokuvaustarkoituksissa. Olettaen tietysti, että henkilö on selvittänyt asiansa asianmukaisesti.

Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi tässä keskustelussa mainittu junien kokoaminen tapahtui ISPS-alueella, jossa tarvitaan kirjallinen kuvauslupa, vartijan antama suullinen lupa portilla ei riitä. ISPS-alue ei ole yleistä (julkista) tilaa.

Helsingin Satama sanoi:
Satamaturvallisuussäännöstö edellyttää, että pääsyä turvatoimialueille ja etenkin niiden ydinalueille, ISPS-alueille, kontrolloidaan arvioitua uhkaa vastaavalla tavalla. Tästä syystä liikkuminen turvatoimialueilla on luvanvaraista ja valvottua, yleisiä tiloja ja alueita lukuun ottamatta. Lupamenettelyn tarkoituksena on pyrkiä takaamaan se, että satama-alueilla ei liiku asiaankuulumattomia henkilöitä. Lastinkäsittelyyn tarkoitetuilla ydinalueilla (ISPS-alueilla) on voimassa muita alueita tiukemmat turvallisuusvaatimukset. ISPS-alueita on myös matkustajaterminaalien sisällä.

•Kirjallista kuvauslupaa ei yleensä tarvita yleisissä tiloissa. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi matkustajaterminaalien lähtöselvitystilat sekä suoraan katuverkkoon liittyvät maa-alueet...

•ISPS-alueille pääsyn edellytyksenä on pääsääntöisesti saattajan mukana olo. Saattaja voi olla Helsingin Sataman henkilökuntaan kuuluva tai satamassa toimivan yrityksen edustaja, joka tuntee liikkumiseen liittyvät turvallisuusseikat.

•Kuvauslupaa on haettava hyvissä ajoin ennen suunniteltua kuvausajankohtaa, vähintään edellisenä päivänä.

•ISPS-alueilla on käytettävä huomioliivejä. Niitä voi tarvittaessa lainata sataman porteilta.

Eräs keskeisimmistä turvallisuutta lisäävistä seikoista on se, että turvatoimialueilla ja etenkin ISPS-alueilla työtehtävissä tai muuten luvallisesti liikkuva henkilöstö voidaan helposti tunnistaa. Tämä taas mahdollistaa niiden henkilöiden havaitsemisen, joilla ei ole oikeutta liikkua alueella. Tämä koskee kaikkia turvatoimialueilla ja satamarakenteissa liikkuvia henkilöitä. Jokaisen tulisi tästä syystä kantaa näkyvillä kuvallista henkilökorttia.
Tunnistettavuutta edesauttaa myös se, että henkilöstö käyttäisi mahdollisuuksien mukaan työasua tai vähintään oman yrityksensä tunnuksin varustettua oranssia tai keltaista turvaliiviä liikkuessaan työtehtävissä turvatoimi- ja ISPS-alueilla.

Helsingin Sataman turvallisuusohjeisiin pääsee kokonaisuudessaan tutustumaan asianomaisilta sivuilta

Kuvalinkit tuohon mainioon balttijunagalleriaan kannattanee muuten tehdä muussa muodossa kuin "uusimpien kuvien galleria, järjestysnumero x", koska järjestysnumero näyttää hölmösti muuttuvan käyttäjien lisätessä uusia kuvia. Juuri nyt naamiointilinkistä pääsee katsomaan komeita M62(K)-vetureita :)

kuukanko olikin näköjään jo korjannut linkit. Kiitos! :)
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös