Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Kiinnitin huomioon sellaisen seikkaan että toisen keskivaunun (siis sen jossa on tavalliset istuimet ) matalan osan paikat olivat kaikki merkitty tarroilla että ne olisivat liikuntaesteisille/invalideille/odottaville äideile. Silti niissä istui tervettä väkeä (minäkin), koska tarrat olivat aika pienet eikä nitä huomannut.

Eihän noiden invapaikkojen idea se ole, että ne jätetään aina tyhjiksi. Jos liikuntaesteisiä tulee kyytiin, heille kuuluu siinä tapauksessa luovuttaa nuo paikat.
 
Kiinnitin huomioon sellaisen seikkaan että toisen keskivaunun (siis sen jossa on tavalliset istuimet ) matalan osan paikat olivat kaikki merkitty tarroilla että ne olisivat liikuntaesteisille/invalideille/odottaville äideile. Silti niissä istui tervettä väkeä (minäkin), koska tarrat olivat aika pienet eikä nitä huomannut.

Mikä on oikein idea että liikuntaeteiset laitetaan yhteen vaunun ja terveet muualle? Eikö olisi ollut järkevämpää varata joka oviaukon lähelle vaikka yksi tai kaksi penkkiä liikuntaesteisille, kuten metrossa tai raitiovaunuissa?

Liikuntarajoitteisten paikoilla on normin mukaan pidempi penkkiväli, joka on saatu ovijaon takia sovitettua mainitsemaasi vaunuun. Toisessa keskivaunussahan on ns. monitoimitila vastaavassa kohdassa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eihän noiden invapaikkojen idea se ole, että ne jätetään aina tyhjiksi. Jos liikuntaesteisiä tulee kyytiin, heille kuuluu siinä tapauksessa luovuttaa nuo paikat.

Silloin kun itse olin sen ikäinen että opettelin liikkumista itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä, niin ei olisi tullut kuuloonkaan että invapaikalle menee kukaan terve ja nuori istumaan.

Helsingin sisäisissä busseissa ja raitiovaunuissa on sitäpaitsi yhä sellainen meininki että invapaikat jätetään suosiolla tyhjiksi koska muuten Töölön mummot voivat yllättää selän takana ja nöyryytys on silloin täydellinen jos ei huomaa ajoissa antaa paikan.

Siksi on vähän epäloogista jos junissa ei noudateta samaa käytäntöä.

t. Rainer
 
Silloin kun itse olin sen ikäinen että opettelin liikkumista itsenäisesti julkisilla liikennevälineillä, niin ei olisi tullut kuuloonkaan että invapaikalle menee kukaan terve ja nuori istumaan.

Helsingin sisäisissä busseissa ja raitiovaunuissa on sitäpaitsi yhä sellainen meininki että invapaikat jätetään suosiolla tyhjiksi koska muuten Töölön mummot voivat yllättää selän takana ja nöyryytys on silloin täydellinen jos ei huomaa ajoissa antaa paikan.

Itsekin olen näin oppinut enkä täydessäkään bussissa mene kyseisille paikoille istumaan. Jostain syystä junassa ja metrossa vastaaville paikoille istuminen on paljon helpompaa, vaikka tietäisikin istuvansa varatulla paikalla.
Ongelmahan ei pitäisi olla tietyille ryhmille varatuilla paikoilla istuminen vaan niiden luovuttaminen tarvittaessa, kuten risukasa jo mainitsikin.
 
Minäkin pääsin tänään kokeilemaan (vähän jälkijunassa) Flirtiä, ja kun paluumatka samalta reissulta tapahtui Sm4:lla, en malta olla laittamatta muutamaa kommenttia.

Voisi toki olla ärsyttävämpikin, mutta oli se silti todella ärsyttävä. Olo A-junassa oli kuin herätyskello soisi minuutin välein, kun omalle istumapaikalle kuuli erinomaisesti kolmenkin oven hieman eriaikaisen pirinän. Muuten hipihiljaisessa junassa se tuntui todella ärsyttävältä.
Olin huomaavinani, että piipityksen voimakkuus riippuu siitä, sattuuko istumaan laiturin puolella vai ei. Itse satuin Kannelmäessä junaan noustessa istumaan ajosuuntaan nähden vasemalle puolelle junaa, siis ei-laituripuolelle, ja Kannelmäessä ja Pohjois-Haagassa piipitys kuului miellyttävällä voimakkuudella. Kun laiturit Huopahdessa kuitenkin vaihtuivat sille puolelle jossa itse istuin, kuului piipitys häiritsevän voimakkaana. (Yksi mahdollinen selitys olisi tietysti myös se, että minulla on oikealla puolella kuulovaurio, mutta sellaista ei ainakaan ole diagnosoitu).

Joka tapauksessa nopea piipitys oli hiljaisellakin äänenvoimakkuudellakin melko ärsyttävä. Ennemmin ovien sulkeutumisäänenä olisi voinut olla sama pitkä piippaus kuin ovien avautuessa, tai sitten samanlaiset piippaukset kuin Sm4:sissa.

Kulkuäänet ovat todella hiljaiset. Vain tarkkaan kuunnellessa huomaa kiihdytyksessä tyylikästä sirinää, muuten ei kuulu juuri muuta kuin vaimeaa kiskojen kohinaa. Elmon mainitsemaa puhinaa kuului vain yhden nivelen kohdalla, mutta sitä oli vain vähän kiihdytyksissä sekä jarrutuksissa ja ennenkaikkea se ei ollut mitään varrattuna Sm4:n hermojaraastavaan puhinaan ja tirinään.
Tästä olen erittäin paljon samaa mieltä. Sm5:n äänimaailmaan kiinnitti matkustaeesa enemmän huomiota, koska se oli uusi. Kuitenkin Sm5:n kulkuääni oli todella miellyttävä tasainen humina, kun Sm4 kolisee ja sirittää kulkiessaan. Nivelen puhinakaan Sm5:ssa ei ollut mitään verrattuna Sm4:n nivelen kolinaan rohinaan. Lisäksi samanlaisesta puhinasta pääsee Sm4:ssä "nauttimaan" eteistiloissa...

Ainoat miinukset tulevat ikkunan vieressä olevasta roskiksesta. Ikkunapaikalla roskis on juuri polven kohdalla, eikä jalkaa saa mukavasti. Ovisummerit olivat myös jokseenkin häiritseviä, mutta niihin tottui yllättävän nopeasti. Etupään linjakilpi huurtui alareunasta, toki ulkona oli erittäin kosteaa.
Minä en kokenut roskista lainkaan ongelmana, sain mahdutettua jalkani varsin näppärästi oman penkkini alueelle roskiksesta huolimatta (ja lisättäköön, että 190-senttisenä minulla riittää jalkoja ;)). Itseasiassa polvea oli varsin miellyttävää nojata roskiksen etuseinään - myönnettäköön, että tällöin polveni teki roskiksen avaamisen mahdottomaksi. Joka tapauksessa roskiksen saavutettavuuden kannalta ikkunan vieressä on minusta ehdottomasti paras paikka.

Mitä tulee linjakilpeen, tänään sateessa koko kilpi oli junan tullessa Kannelmäkeen niin pahasti huurussa, että siinä olevan tekstin joutui lähinnä arvaamaan. Tämä ei tietenkään ole ongelma asemalla josta liikennöi vain yksi linja, mutta pää- ja rantaradoilla huurtuminen saattaa oikeasti aiheuttaa sekaannuksia.

Ainoan merkittävän miinuksen antaisin Flirtille penkeistä. Ne näyttävät oikein hyviltä, mutta istumismukavuus on huomattavasti kehnompaa kuin Sm1/2/4 -sarjojen nykyisillä penkeillä. Vanhemmissa vaunuissa on aina tuntunut siltä, että penkki tukee mukavasti selkää ja näin matkanteko on ollut mukavaa. Sm5:n penkeissä sen sijaan keskiselän tuki oli ainakin minulle liian matalalla mikä jätti epämiellyttävän tunteen selkään. Lisäksi päänojan alareuna painoi ikävästi lapojenväliä. Yleisesti penkeistä jäi sellainen tunne, että ne on suunniteltu merkittävästi pienemmille ihmisille kuin VR:n lähijunien penkit. Voi tietysti olla, että Sm1-4 lähijunasarjojen penkit ovat minua normaalikokoisemmille ihmisille epämukavat, missä tapauksessa ei varmaankaan pitäisi valittaa, mutta en ole ainakaan kuullut kenenkään valittavan muiden junien penkeistä.
 
Joo, kävin tuossa yhtenä päivänä itsekkin tuon sm5:n testaamassa. On hyviä ja huonoja puolia mielestäni. Hyviin voisi että kiihtyy selvästi nopeammin kuin sm4 ja selkeä matkustajainformaatio. Myös penkit ihan kohtuullisen hyvät. Sitten huonoja. Mielestäni liian metromainen. Lasiväliovilla saisi jo paljon aikaiseksi ja ovien varoitusäänet. Sen oven ei tarvitsisi "piipittää" kun se on auki. Samoin, meinasi ärsyttää sulkuääni. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että hyvä vaihtoehto juuri tyyliin Helsinki-Leppävaara ja Helsinki-Vantaankoski välille. Ei paljon pidemmille matkoille..
 
Lasiväliovilla saisi jo paljon aikaiseksi

Miksi ihmeessä yhtä tiheästi pysähtyvillä kuin metro ja samanlaisia matkustajamääriä kuljettavilla lähijunalinjoilla tarvittaisiin ihmisten kulkemista tavattomasti hankaloittavia väliovia? Ei busseissa ja ratikoissakaan ole sisällä ovia.
 
Miksi ihmeessä yhtä tiheästi pysähtyvillä kuin metro ja samanlaisia matkustajamääriä kuljettavilla lähijunalinjoilla tarvittaisiin ihmisten kulkemista tavattomasti hankaloittavia väliovia? Ei busseissa ja ratikoissakaan ole sisällä ovia.
Lisäksi Sm4-junissa ovet ovat lähes poikkeuksetta väännettyinä pysyvästi auki matkustajien toimesta (vanhemmissa junissa valitettavasti ovi ei jää auki kun sen kääntää ääriasentoon). Tämä mielestäni osoittaakin varsin selkeästi lasiovien turhuuden lähijunissa - käytännössä ne ovat vain tiellä. Oikeastaan varsin järkevä parannus vanhempiin juniin olisi sisäovien poistaminen, mikä helpottaisi huomattavasti junan sisällä liikkumista.
 
Oikeastaan varsin järkevä parannus vanhempiin juniin olisi sisäovien poistaminen, mikä helpottaisi huomattavasti junan sisällä liikkumista.

Tämän toki voisi tehdä, mutta käytännössä junien kierto pitäisi silloin sitoa YTV-juniin. Pidemmän matkan Sm1/2-kalustossa ovien poisto ei ole tarpeellista ja todennäköisesti alentaa melua matkustamossa kuitenkin kohtalaisesti.

Sm4:t taas ovat alun perinkin olleet ihan vääriä YTV-liikenteeseen 160 km/h huippunopeudellaan. Onneksi ne Sm5:n myötä pääsevät tarkoituksenmukaisempaan liikenteeseen R- ja Z-juniin.
 
Sm4:t taas ovat alun perinkin olleet ihan vääriä YTV-liikenteeseen 160 km/h huippunopeudellaan. Onneksi ne Sm5:n myötä pääsevät tarkoituksenmukaisempaan liikenteeseen R- ja Z-juniin.
Samaa 160 km/t -nopeuttahan nuo "VR-Yhtymän" hankkimat uudet Sm5:tkin kulkevat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sm5
Eivät ole siis FLIRTit tuossa YTV:n liikenteessä sen paremmassa tarkoituksenmukaisessa liikenteessä kuin I+M -junissa olevat Sm4:t, jos edellistä kirjoitusta uskomme, ja miksemme uskoisi.
 
Voitko tarkentaa, miksi mielestäsi metromaisuus on huono puoli?

En ole Flirtiä vielä nähnyt, mutta johan täällä foorumilla on monta kertaa todettu lähijunakaluston ja metrokaluston erot matkustajan kannalta. Minusta lähijunan pienemmät vaunuosastot tuovat rauhallisuutta ja pehmustetut penkit mukavuutta. Metrojunan suuri osasto taas on helposti hälyisämpi ja meluisampi, ja liukkaat muovipenkit luku sinänsä.

Flirtissä lienee edelleen metroa mukavammat penkit, vaikka ne kuulemma eivät olekaan yhtä mukavat kuin vanhemmissa lähijunissa. Vaunuosastot ovat kuitenkin metromaisen isot.
 
Samaa 160 km/t -nopeuttahan nuo "VR-Yhtymän" hankkimat uudet Sm5:tkin kulkevat.

Muistin näköjään väärin. En nyt enää muista, pyydettiinkö tarjouksessa erityisesti 160 km/h junia vai oliko siinä vaatimuksena 120 km/h. On myös selvää, ettei tuota huippunopeutta mihinkään YTV-liikenteessä tarvita, vaan 100 km/h:kin riittäisi varmasti hyvin. Se on sitten eri asia, säästäisikö siinä erityisesti, koska tehoa tarvitaan kiihdytyksiin paljon. Mutta jos esim. rakenteelliset vaatimukset kasvavat 160 km/h huippunopeuden takia, on Junakalustokin vain hukannut rahaa tuolla nopeusvaatimuksella.
 
...jos esim. rakenteelliset vaatimukset kasvavat 160 km/h huippunopeuden takia, on Junakalustokin vain hukannut rahaa tuolla nopeusvaatimuksella.

Rautatietekniikka 3/2008 sanoi:
Norjan rautatiet (NSB) on tehnyt...junatilauksen viime elokuussa. Tilaus tehtiin sveitsiläiseltä Stadlerilta ja se käsittää 50 kpl FLIRT-sähköjunayksikköä. ... Huippunopeus on 160 km/h, mutta se voidaan kasvattaa pienin muutoksin nopeuteen 200 km/h.

Valmistajan edustajan mukaan noita "pieniä muutoksia" on käytännössä mm. vaakaiskunvaimentimien lisääminen teleihin. Eli onhan kalustoyhtiö säästänyt ainakin niitten hinnan, kun ei ole päätynyt 200 km/h:iin... ;)
 
En ole Flirtiä vielä nähnyt, mutta johan täällä foorumilla on monta kertaa todettu lähijunakaluston ja metrokaluston erot matkustajan kannalta. Minusta lähijunan pienemmät vaunuosastot tuovat rauhallisuutta ja pehmustetut penkit mukavuutta. Metrojunan suuri osasto taas on helposti hälyisämpi ja meluisampi, ja liukkaat muovipenkit luku sinänsä.

Maailmalla on ollut jo vuosikymmeniä tapana että suurkaupunkien paikallisjunien sisustus on enemmän metromainen kuin junamainen. Sm5 edustaa kuitenkin ylellisyyttä moniin muihin verrattuna. Saksalaiset S-Bahn -junat, tanskalaiset S-togit, ruotsalaiset pendeltågit ja venäläiset elektritshkat ovat huomattavasti askeettisempia.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 10:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 10:10 ----------

Muistin näköjään väärin. En nyt enää muista, pyydettiinkö tarjouksessa erityisesti 160 km/h junia vai oliko siinä vaatimuksena 120 km/h. On myös selvää, ettei tuota huippunopeutta mihinkään YTV-liikenteessä tarvita, vaan 100 km/h:kin riittäisi varmasti hyvin. Se on sitten eri asia, säästäisikö siinä erityisesti, koska tehoa tarvitaan kiihdytyksiin paljon. Mutta jos esim. rakenteelliset vaatimukset kasvavat 160 km/h huippunopeuden takia, on Junakalustokin vain hukannut rahaa tuolla nopeusvaatimuksella.

Luultavasti Flirteissä on kaikissa 160 km/h huippunopeus. Suurempi huippunopeus voi olla tarpeen esin tyhjiä vaunuja siirrettäessä pääradalla pääteasemien ja varikon välillä. Eihän sitä toisaalta koskaan tiedä rakennetaanko joskus Vantaankosken radasta haara Klaukkalaan tai Espoosta Histan kautta Lohjalle, jolloin lähijunat ajaisivat pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös