Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Eihän sitä toisaalta koskaan tiedä rakennetaanko joskus Vantaankosken radasta haara Klaukkalaan tai Espoosta Histan kautta Lohjalle, jolloin lähijunat ajaisivat pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä.

Voidaan nykyäänkin ajaa pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä juurikin noilla R- ja Z-junilla. On punnittava, kuinka paljon on hyötyä siitä, että on vain yhdenlaista kalustoa, jolla voidaan ajaa sekä nopeita että hitaita osuuksia, ja kuinka paljon siitä, että on dedikoitua kalustoa erityyppiselle pysähdyskäyttäytymiselle.

Nykyään tosin hyöty on minimaalista juuri sen takia, että meiltä puuttuu se metro- ja kaupunkiratalaki, jolla sallittaisiin muusta liikenteestä erillisillä metro- ja kaupunkiradoilla erilaiset kalustovaatimukset kuin sekaliikenneradalla (ja kenties ajo sekaliikenneradalla rajoitetulla nopeudella). Silloin sekä metro- että kaupunkiradoilla voitaisiin ajaa samalla kalustolla, tosin ainakin nykyisin virroitusjärjestelmiä pitäisi olla kaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Luultavasti Flirteissä on kaikissa 160 km/h huippunopeus. Suurempi huippunopeus voi olla tarpeen esin tyhjiä vaunuja siirrettäessä pääradalla pääteasemien ja varikon välillä. Eihän sitä toisaalta koskaan tiedä rakennetaanko joskus Vantaankosken radasta haara Klaukkalaan tai Espoosta Histan kautta Lohjalle, jolloin lähijunat ajaisivat pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä.

Tai jos HSL:n tariffialue laajennetaan Lahteen ja Riihimäelle. Heti tulisi hyvää käyttöä 200km/h nopeudelle, tarvitsisi väistellä pendolinoja vähemmän.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Voidaan nykyäänkin ajaa pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä juurikin noilla R- ja Z-junilla. On punnittava, kuinka paljon on hyötyä siitä, että on vain yhdenlaista kalustoa, jolla voidaan ajaa sekä nopeita että hitaita osuuksia, ja kuinka paljon siitä, että on dedikoitua kalustoa erityyppiselle pysähdyskäyttäytymiselle.
Tai jos HSL:n tariffialue laajennetaan Lahteen ja Riihimäelle. Heti tulisi hyvää käyttöä 200km/h nopeudelle, tarvitsisi väistellä pendolinoja vähemmän.

Minun ajatuksissani oli sellaiset nykyisten kaupunkiratojen ratajatkeet joilla ajettasiiin pelkästään YTVn/HSLn liikennettä eli jos Vantaa + Nurmijärvi joskus toteuttaisi Klaukkalan radan tai Espoo Histan radan. Eli en tarkoittanut Lahden, Riihimäen enikä Karjaan liikennettä joita hoitaa VR. Mutta myönnän että Klaukkalan ja Histan radat eivät ole ykkösprioriteetillä ainakaan vielä, mutta Flirteillä lienee tarkotus ajaa ainakin seuraavat 40 vuotta joten ei sitä ikinä tiedä missä ne tulevat liikennöimään joskus.

Nykyään tosin hyöty on minimaalista juuri sen takia, että meiltä puuttuu se metro- ja kaupunkiratalaki, jolla sallittaisiin muusta liikenteestä erillisillä metro- ja kaupunkiradoilla erilaiset kalustovaatimukset kuin sekaliikenneradalla (ja kenties ajo sekaliikenneradalla rajoitetulla nopeudella). Silloin sekä metro- että kaupunkiradoilla voitaisiin ajaa samalla kalustolla, tosin ainakin nykyisin virroitusjärjestelmiä pitäisi olla kaksi.

Ei kai se kaupunkiratojen erostäminen ja muuttaminen metroksi mitään lakia vaadi. Eiköhän se riitä että radat eristetään valtionradoista naulaamalla vaihteet kiinni Linnunlaulussa ja muissa kohdissa jossa ne yhtyvät. Eniten kivi hiertää kai siinä että kaupunkien pitäisi lunastaa radat itselleen RHK:lta jos sen haluavat tehdä.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Minun ajatuksissani oli sellaiset nykyisten kaupunkiratojen ratajatkeet joilla ajettasiiin pelkästään YTVn/HSLn liikennettä eli jos Vantaa + Nurmijärvi joskus toteuttaisi Klaukkalan radan tai Espoo Histan radan.

On lähes yhtä todennäköistä, että Riihimäki joskus liittyy HSL:ään kuin että Nurmijärvi liittyisi. Histan rataa tuskin rakennetaan lähijunille, jollei se saman tien ulotu Lohjalle. Histaan ulottuvana pikaratikka on käytännössä ainoa mahdollisuus.

---------- Viesti lisätty kello 13:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:06 ----------

Ei kai se kaupunkiratojen erostäminen ja muuttaminen metroksi mitään lakia vaadi. Eiköhän se riitä että radat eristetään valtionradoista naulaamalla vaihteet kiinni Linnunlaulussa ja muissa kohdissa jossa ne yhtyvät. Eniten kivi hiertää kai siinä että kaupunkien pitäisi lunastaa radat itselleen RHK:lta jos sen haluavat tehdä.

Ei vaadi, ja tätä olen itsekin ehdottanut kiertotieksi asian toteuttamiseen. Mutta järkevintä olisi silti, että tekniset ominaisuudet eikä omistuspohja määräisi, mitä lakia milläkin radalla tulee noudattaa. Ja metroradallahan ei noudateta mitään ratalakia, joten sellainen pitäisi joka tapauksessa säätää. Samalla sen voisi ulottaa kaupunkiratoihinkin.
 
Luultavasti Flirteissä on kaikissa 160 km/h huippunopeus. Suurempi huippunopeus voi olla tarpeen esin tyhjiä vaunuja siirrettäessä pääradalla pääteasemien ja varikon välillä.

Niinhän sitä luulisi että aina voi tarvittaessa posottaa 160 km/h. Mutta kun byrokratia ei aina sitä salli, junan nopeus määrätään aikataulussa ja se on kiveen hakattua tietoa. Esim Sm4 tyhjäsiirrot Lahti-Helsinki välillä ajetaan 120 km/h. Samoin G-junalla ei voi aikataulun kirimiseksi ajaa 160 km/h, vaan on tyydyttävä 120 km/h nopeuteen. Ainoastaan R ja Z -junilla on oikeus ajaa 160 km/h, H:lla 140 km/h ja muilla 120 km/h. Tämä siis vain asian sivusta...
 
Samaa 160 km/t -nopeuttahan nuo "VR-Yhtymän" hankkimat uudet Sm5:tkin kulkevat.

Junakaluston tarkoituksena oli ilmeisesti tilata Sm5:t huippunopeudella 140 km/h, mutta Stadlerilla sanottiin, että se maksaa sitten lisää. Siksi siis otettiin mukisematta tuo 20 km/h lisää. Tuskinpa siitä ainakaan mitään erityistä haittaa on, tulevaisuuden tarpeita kun tunnetusti on hiukan vaikea aina ennustaa.
 
On myös selvää, ettei tuota huippunopeutta mihinkään YTV-liikenteessä tarvita, vaan 100 km/h:kin riittäisi varmasti hyvin. Se on sitten eri asia, säästäisikö siinä erityisesti, koska tehoa tarvitaan kiihdytyksiin paljon.
Tänäänkin oli Ilmala-Huopalahti -välillä suurin nopeus 118 km/h ja Malminkartanon-Myyrmäen välillä 104 km/h. Eikä ohjelmassa ollut äkkijarrutuksia eikä -kiihdytyksiä.
Ovien piippausääni ei täytä EU-normeja koskä ääni on liian hiljainen!
 
Flirtillä on tullut jo jonkun verran mentyä ja todella tyytyväinen olen ollut! M-junassakin näyttäisi olevan illalla vielä klo 21 aikaankin kysyntää ja on ollut ilo nähdä kuinka matkustajat ovat tasaisesti jakautuneet koko runkoon juurikin tuon metromaisuuden ansiosta.

Pitihän tuossa viikolla katsastaa millainen vessa tuossa Flirtissä on. Hetken ihmeteltyäni mistä löytyy vessanovenavausnappi huomasinkin, että Flirtissä ei ole sorruttukkaan tosiaan liiallisiin sähköovihienosteluihin vaan ovi olikin mekaaninen!
 
Pitihän tuossa viikolla katsastaa millainen vessa tuossa Flirtissä on. Hetken ihmeteltyäni mistä löytyy vessanovenavausnappi huomasinkin, että Flirtissä ei ole sorruttukkaan tosiaan liiallisiin sähköovihienosteluihin vaan ovi olikin mekaaninen!

Ihmettelen miksi uusiinkin lähijuniin pitää vessat laittaa, eihän metroissakaan ole vessoja, lähijunien pisimmät matkat ovat noin tunnin pituisia ja kyllä sen aikaa pitäisi pärjätä ilman vessakäyntiä. Lähijunien vessat teettävät turhaa siivousta ja ovat oiva kohde graffitien tekijöille.
 
Ihmettelen miksi uusiinkin lähijuniin pitää vessat laittaa, eihän metroissakaan ole vessoja, lähijunien pisimmät matkat ovat noin tunnin pituisia ja kyllä sen aikaa pitäisi pärjätä ilman vessakäyntiä. Lähijunien vessat teettävät turhaa siivousta ja ovat oiva kohde graffitien tekijöille.

Juu näinhän tuo valitettavasti on, että vandaalit ja muut hörhöt nuo vessat hyvin nopeasti tuhoaa, jo nyt oli ilmestynyt joku tägi Flirtin pöntön kanteen... :icon_frown: Olen Akin kanssa jokseenkin samaa mieltä vessan tarpeellisuudesta lähijunissa. Tosin jo tunnin kestävillä matkoilla se on jo hyvä varuste. Mutta tosiaan A, E, M, I, N, K tyyppisillä lähijunilla ei välttämättä tarvitsisi olla vessaa. Helsinki - Riihimäki ja Riihimäki - Lahti tyyppisillä väleillä se on jo ihan käypä varuste.
 
Ihmettelen miksi uusiinkin lähijuniin pitää vessat laittaa, eihän metroissakaan ole vessoja, lähijunien pisimmät matkat ovat noin tunnin pituisia ja kyllä sen aikaa pitäisi pärjätä ilman vessakäyntiä.

Tietääkseni VR:n vaatimus kuten useimmat muutkin kaupunkiratajunan tarpeita vastaamattomat ominaisuudet.
 
Tietääkseni VR:n vaatimus kuten useimmat muutkin kaupunkiratajunan tarpeita vastaamattomat ominaisuudet.

Millä tavalla VR voi vaatia että jossakin lähijunassa jolla ajetaan pisimmillään vain n puloen tunnin matkoja, pitää olla vessa? Onko se henkilökuntaa varten?

Vanhemmat foorumilaiset muistavat ehkä että osassa Sm1 ja Sm2 -runkoja ei ollut alunperin vessaa ollenkaan. Ne oli tarkoitus sijoittaa etupäässä Martinlaakson radan liikenteeseen. Myöhemmin kun ne joutuivat kalustokierron vuoksi kaikille lähijunalinjoille ja joskus jopa Hki-Tampere paikallisjuniin, niin matkustajat alkoivat valittaa vessattomuudesta, ja siksi päätettiin jälkiasentaa niihin vessat.

Mutta Sm5 -junia tuskin tullan näkemään Hki-Tamperepaikallisjunissa.

t. Rainer
 
Mutta Sm5 -junia tuskin tullan näkemään Hki-Tamperepaikallisjunissa.
Eipä sitä tiedä, vaikka JKOY:n omistajapohja laajennettaisiin joskus niin, että firma olisi ristittävä uudelleen "Suomen Junakalusto Oy:ksi", joka olisi toimivaltaisten viranomaisten yhteinen kalustoyhtiö, ja jonka junia käytettäisiin rautateiden ostoliikenteessä. ;)
 
Myös junayksikkö "02" on päässyt kaupalliseen liikenteeseen. Perjantaina 27.11. meninkin sen kyydissä koirani kanssa Huopalahdesta Helsinkiin klo 17:50.
 
Takaisin
Ylös