Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Ollyboy · 31 Maaliskuu 2006

ultrix sanoi:
Monethan menevät nimenomaan yläkertaan istumaan maisemain ja paremman matkustusrauhan takia huolimatta siitä, mitä piletissä seisoo, ellei kyseessä ole Eds/Edfs-vaunu ja yläkerrassa lapsia meuhkaamassa.

Itsekin valikoin paikkani mieltymysteni mukaisesti enkä piittaa lippuni paikkamerkinnästä muulloin kuin ruuhka-aikoina. Jos tuon nimenomaisen paikan lunastanut ilmestyy vaatimuksineen, siirryn auliisti toisaalle. Junan henkilökuntakaan ei kokemukseni mukaan paheksu vapaamielisyyttäni (ainakaan ääneen), sillä miksi asiallisesti käyttäytyvää ja matkansa maksanutta asiakasta pitäisi kiusata. Kaukojunissakin riittänee todellisia häiriköitä ja pummeja riesaksi asti: määrä ei saata olla päätä huimaava, mutta laatu voi olla jopa hengenvaarallinen lähinnä henkilökunnalle.

Elmo Allen · 31 Maaliskuu 2006

Ollyboy sanoi:
Junan henkilökuntakaan ei kokemukseni mukaan paheksu vapaamielisyyttäni (ainakaan ääneen), sillä miksi asiallisesti käyttäytyvää ja matkansa maksanutta asiakasta pitäisi kiusata.

Ei tietenkään, koska VR:kin sanoo, että paikan saa edelleen valita ihan vapaasti. Paikanvaraus ei ole velvoittava muuten kuin luokan osalta (1. vai 2.).

kuukanko · 21 Huhtikuu 2006

Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiö Oy:n lehdistötiedote sanoi:
Junakalustoyhtiö päättää valittavasta kapasiteettivaihtoehdosta talven kuluessa ja päätökset junakaluston hankinnasta ja rahoituksesta on tarkoitus tehdä kesäkuun 2006 loppuun mennessä.

Junakalustoyhtiön omistajat ovat nyt päättämässä hankinnan rahoituksesta. Esityslistoissa hankintapäätöksen suunnitelluksi tekopäiväksi on mainittu 22.6.2006.

vristo · 27 Huhtikuu 2006

Uusin käänne Junakalusto Oy:n kaupunkijunahankinnoissa:

Linkki

Lisää aiheesta.

R.Silfverberg · 27 Huhtikuu 2006

vristo sanoi:
Uusin käänne Junakalusto Oy:n kaupunkijunahankinnoissa:

Linkki

Lisää aiheesta.

Mielestäni liikenteen tilaajien eli PK-seudun kaupunkien kuuluu itse valita heidän tarpeisiin sopivin juna, eikä välittää mitä VR tai kainuulais-pohjalaiset kansanedustajat ovat mieltä asiasta. Jos Talgolla ei ole tarjota kuin 2-kerrosratkaisua joka ei yksinkertsisesti sovi tiheään, joka toinen minuutti pysähtyvään kaupunkijunaliikenteeseen, niin silloin tilataan muualta.

Tarjotkoot Talgo hienoa 2-kerrosjunaansa vaikka VR:n kaukojunaliikenteeseen tai ulkomaille. Eikö Talgo ole kilpailukykyinen monikansallinen yhtiö, jolla on monikymmenvuotista osaamista vaativista teknisistä rakaisuista ja kansainvälisiä referenssejä, että miksi sen pitää ruikuttaa piskuisen VR:n tilausten perään?

t. Rainer

Elmo Allen · 28 Huhtikuu 2006

Olen Rainerin kanssa samaa mieltä. Talgo 22 on varmasti hyvä juna, ja sinänsä säälittää se, että Talgo nimenomaan kaipaisi kotimaista referenssiä, koska ulkomaiset rautatiet varmasti karsastavat junaa, joka ei ole kotimaahan kelvannut. Ei auta, vaikka kuinka tarjouskilpailuissa kotimaisuutta ei saakaan suosia. Mielestäni Talgo 22 ei kuitenkaan ole metrojuna, ja YTV-kaupunkiradoille tarvitaan nimenomaan metrojunaa.

Harmi, ettei Bombardier ole mukana, olisihan se hauska jos kaupunkiradoille olisikin tullut M200-sarjan serkku.

Talgo 22:sta voisi tulla oiva vaihtoehto tämäntyyppisille junille:
http://www.railfaneurope.net/pix/nl/electric/emu/IRM/9501-9526/IMG_2461.jpg

Tämä on siis IRM Regiorunner Alankomaista. Talgo 22:n 160 km/h-versio soveltuisi mainiosti juuri InterRegio-liikenteeseen.

(Hassua, ettei kukaan vielä ole lähtenyt spekuloimaan, mitä konseptia Alstom ja Stadler ovat tarjonneet.)

vompatti · 28 Huhtikuu 2006

Eikös Talgolla ole myös yksikerroksinen malli tuosta 22-junastaan. Miksi sekään ei kelpaa?

Spekulaatiota melkein pyydettiin, joten tässä tulee:

Stadler tarjoaa Flirtiä, jonka pituus on 4-6 osaa (3-5 niveltä).
Alstom tarjoaa Coradiaa. Coradia-sarjan junia on yksikerroksisina mm. Suomessa ja Ruotsissa (Coradia Lirex), kaksikerroksisina mm. Ruotsissa ja Ranskassa. Alstomilla on myös X'TRAPOLIS-juna (mm. Tanskassa), mutta niitä kai saa vain korkealattiaisina. Lattian korkeus lienee nimen lisäksi ainoa ero Coradian ja X'TRAPOLISin välillä.

Coradia Lirexillä ei ole juurikaan eroa Stadler Flirtiin. FLIRT on lyhenne sanoista Fast Light Innovative Regional Train ja Lirex sanoista Light Innovative Regional eXpress. Coradia LINT (light innovative suburban railcar) on liian lyhyt.

R.Silfverberg · 28 Huhtikuu 2006

Elmo Allen sanoi:
(Hassua, ettei kukaan vielä ole lähtenyt spekuloimaan, mitä konseptia Alstom ja Stadler ovat tarjonneet.)

Eiköhän Alstom tarjoa nykyiseen Sm4:ään perustuvaa ratkaisua ja Stadler ns "Flirt" -junaa. Mielestäni jälkimmäinen olisi sopivin.

t. Rainer

vristo · 29 Huhtikuu 2006

Itse taas näkisin, ettei Alstomin tarjoama juna voi olla Sm4:sen kaltainen. Sehän on vain noin 55-metrinen ja alle 200-paikkainen, mikä ei täytä Junakalusto Oy:n vaatimuksia. Tarjouskilpailussa jäljellä olevat vaihtoehdot ovat nimenomaan suurikapasiteettisia eli noin 75-metrisiä ja 250-300-paikkaisia. Sm4 ei mielestäni ole metromainen kaupunkijuna ollenkaan vaan lähinnä pidemmän matkan taajamajuna

Itse olen nimimerkki vompatin kanssa samoilla linjoilla eli mielestäni jäljellä olevat vaihtoehdot ovat juuri Stadlerin FLIRT ja Alstomin Coradia Lirex. Alstomin Junakalusto Oy:lle tarjoama voisi olla jopa täysin X60-pendelijunan kaltainen, mutta hieman lyhyempänä: X60 on kuusivaunuinen, kun taas "YTV-Raideliikenteen Sm5-kaupunkijuna" olisi nelivaunuinen (tämän pituus olisi noin 75-metriä).

Compact · 30 Huhtikuu 2006

Eiköhän ole luonnollista, että seuraavan sukupolven sähköjunat tulevat tosiaankin ulkomailta eivätkä Talgolta.

Viimeiset kotimaista suunnittelua olevat sähköjunat ovat 1970-luvun malliset Sm2-junat Valmetilta, joita rakennettiin vuosina 1975-81.

Viimeiset kotimaista suunnittelua olevat raitiovaunut ovat 1970-luvun malliset Valmetin nivelvaunut mallia NrII, joita rakennettiin vuosina 1983-87.

Viimeiset kotimaista Valmet-suunnittelua olevat dieselveturit ovat 1980-luvun alkupuolen mallia olevat Dr16-veturit, joita valmistui 1985-92.

Viimeiset kotimaista suunnittelua olevat dieselmoottorivaunut ovat puolestaan Valmetin Dm8/Dm9 -moottorijunat 1960-luvun alkupuolelta, joita valmistettiin 1964-66.

En tiedä mitä hintaa Talgo on uudelle sähköjunalleen ajatellut, mutta luultavasti se voi olla jopa noin kuusi kertaa kalliimpi kuin ulkomainen koeteltu malli. Luultavaa on, että kun Oy Pääkaupunkiseudun Junakalusto - Huvudstadregionens Tågpark Ab on tarjouskuoret avannut, Talgo putosi kilpailusta välittömästi ulos hintansa vuoksi.

vristo · 1 Toukokuu 2006

Junahankinta etenee ja valmistaudutaan lopulliseen valintaan. Itse pidän tätä hienona kehitysaskeleena; kunhan saattaisiin vielä em. ratasosuuksia (mm. Pisara) toteutetuksi ja käyttöön, niin päästäisiin oikein kunnolla hyödyntämään YTV-alueen uutta "suburban metroa" (=S-Bahn).

Linkki Hesarin tämänpäiväiseen uutiseen.

vompatti · 1 Toukokuu 2006

vristo sanoi:
Itse taas näkisin, ettei Alstomin tarjoama juna voi olla Sm4:sen kaltainen. Sehän on vain noin 55-metrinen ja alle 200-paikkainen, mikä ei täytä Junakalusto Oy:n vaatimuksia. Tarjouskilpailussa jäljellä olevat vaihtoehdot ovat nimenomaan suurikapasiteettisia eli noin 75-metrisiä ja 250-300-paikkaisia.

Coradia (Suomessa Sm4) voi olla myös kolmevaunuinen, jolloin sen pituus on noin 75 metriä (Ruotsin X40 pituus 81,5 metriä). Ja eikös se ollut niin, että kaksikerrosjunaksi riittää 55-metrinen? Coradiaa saa myös kaksikerroksisena!

Compact sanoi:
En tiedä mitä hintaa Talgo on uudelle sähköjunalleen ajatellut, mutta luultavasti se voi olla jopa noin kuusi kertaa kalliimpi kuin ulkomainen koeteltu malli.

No jopas on arvaus. Ei kai Talgo edes yrittäisi myydä junaansa, jos se olisi hinnaltaan moninkertainen kilpailijoiden juniin verrattuna?

Antero Alku · 1 Toukokuu 2006

vompatti sanoi:
No jopas on arvaus. Ei kai Talgo edes yrittäisi myydä junaansa, jos se olisi hinnaltaan moninkertainen kilpailijoiden juniin verrattuna?

Olen kuullut arvion, että Talgon 22:n hinta olisi 5,5 Me. Siis sama kuin Sm4:n hankintahinta. Kysymys tietenkin kuuluu, että kuinka pitkänä. Arvaan, että on puhuttu niin pitkästä kuin Junakalusto Oy haluaa.

Mutta tätä pitääkin verrata siihen, että maailmanmarkkinoilla tänne sopivien sähkömoottorijunien hinta on luokassa 3-4 Me/kpl. Siis myös Sm4 on ollut kallis, mutta Sm4-hankinta edustaa toisenlaista hankintakulttuuria. VR Oy on aina halunnut erikoistuotteita, muualla käytössä olevat sarjatuotantomallit eivät ole kelvanneet.

Arvelen, että Junakalusto Oy on toisenlaisella politiikalla liikkeellä. Normaalituotannon -40 asteen ilmastoon suunniteltu laite + RHK:n JKV-laite (joka lisännee kustannuksia 0,05-0,15 Me/juna). Kun puhutaan kyllin suuresta sarjasta, raideleveyserokaan ei ole kustannuskysymys. Sarjatuotantojunat on suunniteltu alun perin maailmassa käytössä olevaan raideleveyskirjoon. Eli ei sekään ole mikään erikoisjuttu.

Antero

vompatti · 1 Toukokuu 2006

Antero Alku sanoi:
Olen kuullut arvion, että Talgon 22:n hinta olisi 5,5 Me. Siis sama kuin Sm4:n hankintahinta. Mutta tätä pitääkin verrata siihen, että maailmanmarkkinoilla tänne sopivien sähkömoottorijunien hinta on luokassa 3-4 Me/kpl. Siis myös Sm4 on ollut kallis.

Mielestäni Sm4 on ollut kallis, sillä muualle toimitetut kaksivaunuiset junat ovat olleet halvempia. Mutta minkä junan hinta on 3-4 miljoonaa euroa kappaleelta? Stadlerin myymät 4-osaiset FLIRTit ovat maksaneet yli viisi miljoonaa euroa kappaleelta. Algeria tilasi juuri 64 nelivaunuista junaa ja maksaa niistä yli 6 miljonaa euroa kappaleelta (hinta sisältää kymmenen vuoden ylläpidon).

Onko tietoa, mitkä yritykset ovat jättäneet tarjouksensa? Tarjosiko Škoda-Vagonka omaa kaksikerrosjunaansa?

Antero Alku · 1 Toukokuu 2006

vompatti sanoi:
Mielestäni Sm4 on ollut kallis, sillä muualle toimitetut kaksivaunuiset junat ovat olleet halvempia. Mutta minkä junan hinta on 3-4 miljoonaa euroa kappaleelta? Stadlerin myymät 4-osaiset FLIRTit ovat maksaneet yli viisi miljoonaa euroa kappaleelta. Algeria tilasi juuri 64 nelivaunuista junaa ja maksaa niistä yli 6 miljonaa euroa kappaleelta (hinta sisältää kymmenen vuoden ylläpidon).

3-osainen Talent, 2,5 Me, 2-osainen Desiro 2,5 Me, 2- ja 3-osaisia Stadler GTW-vaunuja yht. 43 kpl, keskihinta 3,5 Me, 2-osainen Desioro 2,68 Me, 2-osainen Lint 2,98 Me, Desiroita 120 kpl 2,67 Me.

Nämä tiedot on koottu lehdistössä uutisoiduista kaupoista vuosilta 2002-2006. Tehtyjen kauppojen toimitukset ovat käynnissä pisimmillään vuoteen 2010. Tilaajina ovat olleet eurooppalaiset asiakkaat.

Antero