Pääkaupunkiseudun uudet lähijunat

Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

Stadler Bussnang siis voitti kilpailun.

Mielestäni erittäin hyvä juttu. Stadler on kalustotoimittajana erikoistunut erikoisolosuhteisiin ja korkeaan laatuun sekä kaluston räätälöintiin tilaajan tarpeiden mukaiseksi.

Stadlerin pk-seudulle tulevat junista voitaneen kehittää myös muualle Suomeen soveltuvia versioita.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

Mikko Laaksonen sanoi:
Stadler Bussnang siis voitti kilpailun.

Onkohan kyse suurinpiirtein tällaisesta 4-vaunuisesta Flirt-sarjan junasta?
http://www.stadlerrail.com/file/pdf/pdb FLIRT_SBB S-Bahn Basel_d1.pdf

Pituus täsmää, mutta istumapaikkaluku on sveitsiläisessä reilusti alle 250. Vai onko tarkoitus leventää suomalaista versiota, niin että sadaan istuimia mahtumaan 2+3 -järjestykseen?

t. Rainer
 
Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

R.Silfverberg sanoi:
Onko tarkoitus leventää suomalaista versiota, niin että sadaan istuimia mahtumaan 2+3 -järjestykseen?
Juuri tätä minäkin olin kysymässä. Nelivaunuiseen FLIRTiin ei saada millään 250 istuinta junaa leventämättä. Ennätys taitaa olla 204, ja niistäkin osa on taitettavia istuimia.

Tässäkin viestiketjussa on kirjoitettu, että Junakalusto hankkii tavalliset sarjatuotantojunat eikä mitään Suomeen räätälöityä tekniikkaa. Kaikkien nykyisten FLIRT-junien leveys on 2.88-2.9 metriä. Suomeen tuo juna on aika kapea: junan oven ja laiturin väliin jää iso rako. Junan leventäminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että juna olisi räätälöity malli; onhan Stadlerin GTW-junastakin tarjolla erilevyisiä korivaihtoehtoja eri maihin. Stadler tietää, että voidakseen menestyä Ruotsin, Suomen ja entisen Neuvostoliiton alueilla, tarvitaan junasta leveämpi versio.

Suomen Flirtien hinnaksi jää alle kuusi miljoonaa euroa kappaleelta. Juna ei siis ollut kallis muihin Flirteihin verrattuna. Ja kaikenlisäksi juna on 'kokonaan' matalalattiainen, joten tällä foorumilla moneen kertaan ehdotettua laitureiden korottamista ei voida toteuttaa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Stadlerin pk-seudulle tulevat junista voitaneen kehittää myös muualle Suomeen soveltuvia versioita.
Missähän muualla Suomessa tuollaista junaa tarvittaisiin? Tällä foorumilla yleensä fantasioidaan vain duoraitiovaunuista, ei sähkömoottorijunista. Pikaisesti ajateltuna uskon, että kaikkiin tällä foorumilla ehdotettuihin kehittämishankkeisiin duoraitiovaunu tai Stadlerin GTW-juna on sopivampi. Moneen taajamajunahankkeeseen Flirtin kapasiteetti ja hinta ovat liian suuria.
 
Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

vompatti sanoi:
Juuri tätä minäkin olin kysymässä. Nelivaunuiseen FLIRTiin ei saada millään 250 istuinta junaa leventämättä. Ennätys taitaa olla 204, ja niistäkin osa on taitettavia istuimia.
Piirustuksen mukaan, jos sveitsiläisversiossa istuttaisiin joka ikkunan kohdalla 2+3 järjestyksessä, ja jos vessa ja polkupyöräpaikat ja 1. luokka korvattaisiin tavallsilla penkeillä, siihen mahtuisi 230 istumaan.

Minua on askarruttanut, mikä se tyhjä tila kummankin pään ohjamon takana on. Jos sinnekin saisi istuimia, voisi paikkaluku nousta 250:een. Toinen keino on vähentää ovia, mutta sitä en toivo, koska pysäkkiaikoja pitäisi Sm-liikenteessä saada lyhyemmiksi.

Vertailun vuoksi, Sm4:n vessattomaan vaunuun mahtuu 100 istumaan, ja Flirt on yhtä pitkä kuin 3 Sm4 -vaunua, mutta ovia on turhan harvassa.

vompatti sanoi:
Stadler tietää, että voidakseen menestyä Ruotsin, Suomen ja entisen Neuvostoliiton alueilla, tarvitaan junasta leveämpi versio.
Eikö Norjassakin ole muuta Eurooppaa leveämmät junat? Ja Iberian niemimaalla tietenkin, mutta siellä taitaa Alstom on tainnut hoitaa "voitelun" niin hyvin että

vompatti sanoi:
Pikaisesti ajateltuna uskon, että kaikkiin tällä foorumilla ehdotettuihin kehittämishankkeisiin duoraitiovaunu tai Stadlerin GTW-juna on sopivampi. Moneen taajamajunahankkeeseen Flirtin kapasiteetti ja hinta ovat liian suuria.
Osaako kukaan sanoa oliko Stadlerin kiskobussi RS1 missään vaiheessa varteenotettava vaihtoehto Dm12 "Tshendolinolle" ?

t. Rainer
 
Vs: Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n tarjouskilpailu lähiliikennejunista on ratkennut

R.Silfverberg sanoi:
Minua on askarruttanut, mikä se tyhjä tila kummankin pään ohjamon takana on.
Onko se tila oikeasti tyhjä vai onko siellä olevat laitteet jätetty piirtämättä dokumentteihin? Flirtissähän ei lattian alla voi olla mitään laitteita, joten niiden on oltava joko katolla tai lattian päällä. Mutta mitä koneita sitten niin paljon tarvittaisi? Ehkä Junakaluston Flirtissä ei olekaan niin paljon "tyhjää tilaa".

R.Silfverberg sanoi:
Osaako kukaan sanoa oliko Stadlerin kiskobussi RS1 missään vaiheessa varteenotettava vaihtoehto Dm12 "Tshendolinolle" ?
Stadler ei tainnut tarjota juniaan lainkaan. Tällä foorumilla on epäilty, että VR:n maine hankalana asiakkaana olisi ollut syy tarjoamattomuuteen. Sitä, oliko RegioShuttle varteenotettava vaihtoehto VR:n suunnitelmissa ennen tarjousten saamista, en osaa sanoa.

Ilmeisesti vain Tanskassa ja Ruotsissa on matkustajajunia, joiden leveys on 3,60 metriä. Kapeampien leveyksien (esim. 3,20 metriä) levinneisyydestä en osaa sanoa.
 
Junakalusto Oy:ltä toki löytyy jo havainnekuva uudesta junasta:
id41948_1.jpg
 
Sveitsiläinen väritys on kyllä lähempänä meikäläistä junavärimaailmaa kuin tuo mustavalkoinen. Onkohan ajatuksena se, että erottuvat sitten VR:n kalustosta?

Onko muuten tarkoitus, että lähiliikenteessä käytettäviä junia siirretään VR:ltä Junakalusto-osakeyhtiölle, vai omistaako se vain nuo uudet?
 
Tilanne on niin että VR Osakeyhtiö omistaa tyystin nykyisen kalustonsa. Se on jaettu eri osastojen välillä siten, että Sm- ja Dm-junat sekä matkustajavaunut kuuluvat VR Henkilöliikenteen piiriin. Veturit ovat VR Junaliikennöinnin ja tavaravaunut sekä myös sotilasjunia varten oleva miehistön makuuvaunukalusto VR Cargon. Radanpidon vaunu- ja moottorikalusto on Oy VR-Rata Ab:n. Ei ole tarkoitus, että VR myisi vanhoja Sm1/Sm2-juniaan PKSJk:lle, eikä etenkään Sm4:ia, joiden parhain käyttöalue onkin sitten muualla kuin Helsingin paikallisliikenteessä.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:llä ei ole vielä mitään kalustoa, mutta kohta nuo Stadlerin paikallisjunat. Niillä pystynee hoitamaan Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan sisäisen liikenteen.
 
Nähdäänkö Suomessa joskus tulevaisuudessa vielä samanlaisia tilanteita kuin Saksassa? Kun vetureita on siirrelty DB:n yksiköstä toiseen, niin sarjamerkintäkin on muuttunut: 110->115, 215->225, 216->226. Tai sitten veturin numero on muuttunut, esim. 1201xx->1205xx, 2183xx->2188xx, ...
 
Hyvä valinta, vaikkakin olin toivonut Junakalusto Oy:n saavan samanlaista kalustoa kuin SL-liikenteen uudet X60-lähijunat eli Alstomin junia. Mutta varmasti Junakalusto Oy:lla on syynsä, että se päätyi valinnassaan nimenomaan tähän Stadlerin FLIRTiin. Sveitsistä luulisi tulevan laatua ja näillä onkin hyvä sitten liikennoidä aikanaan myos Pisaraa (toivottavasti) ja muuta metronkaltaista kaupunkirataa.
 
R.Silfverberg sanoi:
Olin kuvitellut että Variot olisivat Bombardierin kamaa nykyään, osaako kukaan selittää miten ne ovat Stadlerille joutuneet.

Kun Bombardier osti ADtranzin, EU määräsi kilpailusyistä luovuttamaan joidenkin mallien tuotanto-oikeudet talon ulkopuolelle. Stadler sai Variobahnin (meillä Variotram) ja muistaakseni myös Regio Shuttle tuli sitä kautta. Tätä on käyty läpi toisessa ketjussa.

Koska meidän varioidemme valmistaja on ADtranz eli nyttemmin Bombardier, Bombardier vastaa edelleen niistä. Uusia varioita Bombardierilta ei kuitenkaan saa. Stadler on kyllä myynyt varioita Saksaan melko äskettäinkin. Siellä on tyytyväisiä asiakkaita, joiden rataverkot ovat mallille sopivampia.
 
Kukaties näemme Flirtejä joskus Helsingin keskustasta Etelä-Espooseen suuntautuvalla radallakin ;)

R.Silfverberg sanoi:
Olin kuvitellut että Variot olisivat Bombardierin kamaa nykyään, osaako kukaan selittää miten ne ovat Stadlerille joutuneet.

Selitys löytyy saksankielisestä Wikipediasta.

EDIT: late- ehti ensin :)
 
Takaisin
Ylös