Tästä väitteestä rohkenen olla eri mieltä. Mitä enemmän ovia vaunussa on, sen sujuvammaksi junakyyti tulee ruuhka-aikaan varsinkin.
Ehdottomasti kannattaa olla eri mieltä - se lisää keskustelua. Mitä ovien määrään tulee, niin eipä se tunnu paljoa mielestäni tilanteeseen kuitenkaan vaikuttavan. Ihmisiä kiinnostaa vain se "lähimpänä omaa asemaa" ajattelu, joka tosiaan osittain johtunee asemien pääuloskäynneistä - toisaalta silkasta maalaisjärjen käytöstä kaupungissa. Enpä ole vuosien varrella vielä kertaakaan törmännyt niin täyteen junaan, ettei "aina täysistä junista" valittanut asiakas olisi päässyt istumaan junan toisessa päässä. Sille nyt vain ei tunnuta voivan mitään, että peräpäässä saa istua rauhassa koko matkan ja sieltä pääsee Helsingissä nopeammin ulos kuin samaan aikaan etupään täydessä vaunussa istunut odottelee vielä ulospääsyä.
Ovien käyttämisestä pitäisi kuvata oppituntivideo Valimossa, kun A-juna pysähtyy siellä. Valimon asiakkaat nimittäin ovat oppineet yksiköiden pysähdyspaikat ja käyttävät kaikkia ovia. On ihailtavaa katsella sitä toimintaa päivittäin, kun tuollaiset 100-300 henkilöäkin saatetaan ottaa kyytiin tuollaisen 30 sekunnin aikana.
Se, miksi Helsingin päässä junissa on enemmän tungosta koskee vain Päärataa, koska sillä suurin osa asemista on rakennettu niin hölmösti että pääuloskäynti on laiturin eteläpäässä. Tämä seikka olisi voitu ottaa huomioon ns kaupunkirataa rakennettaessa, mutta kun ei otettu!.
Aloin oikein miettimään asiaa ja päädyin tällaiseen tulokseen:
Helsinki: etelä
Pasila: keskellä
Käpylä: pohjoinen
Oulunkylä: pohjoinen
Pukinmäki: pohjoinen
Malmi: 50/50 kumpi nyt on pääreitti
Tapanila: 50/50
Puistola: etelä
Tikkurila: etelä
Hiekkaharju: etelä
Koivukylä: 50/50
Rekola: 50/50
Korso: etelä
Savio: pohjoinen
Kerava: keskellä
Tungosta onkin ollut kesäkuussa kun kesäaikataulut tulivat voimaan.
Ihmettelen itsekin, että kesäaikatauluihin pitää hypätä heti 1.6. lähimpänä sunnuntaina. Miksei voida odottaa juhannukseen? YTV on kuitenkin sitten se liikenteen tilaaja, joten sitä saa mitä tilaa. Jos ruuhkaa haluaa, niin kyllähän sen saa aikaiseksi. Yllättävän hyvin on kuitenkin niissä junissa mahduttu olemaan, joissa olen itse ollut kesäkuun aikana. Ei sitä 200 hengelle tarvitse 400 istumapaikkaa, jos laukut pidetään sylissä tai hattuhyllyillä. Tilaa kyllä olisi, jos toiset otettaisiin huomioon.
Mitä lipunmyyntivaunun sijoitteluun tulee, niin kannattaisi vakavasti harkita junissa tapahtuvan lipunmyynnin lopettamista kokonaan YTV-alueen kaupunkiradoilla. Lippujen myyminen ruuhkajunassa on lähinnä akrobaattien hommaa. Vaikka se onnistuu sinulta, niin aika usein vähän hitaamman myyjän tai hankalamman asiakkaan osuessa kohdalle, koko juna joutuu seisomaan asemalla kunnes lippu ja pahimmassa tapauksessa vielä pankkikortin kuitti on saatu tulostettua, ennenkuin konnari pääsee änkeämään ovelle antamaan lähtöluvan.
Lipunmyynti on osa asiakaspalvelua konduktöörin työssä. Se ei ole päätehtävä, joten ainakin itse keskeytän lipunmyynnin asematoimintojen ajaksi. Ei se vaadi kuin pienen kohteliaisuuden eli "pieni hetki, käyn ovella" ja junaturvallisuustehtävät sekä täsmällisyys tulee otettua huomioon. Se suuntaus nykyaikana, että jopa 2,20 euron liput ostetaan pankki- tai luottokorteilla on huolestuttava. Toisaalta hyvä, että huolehdittavana on vähemmän käteistä, mutta toisaalta - se vie aikaa. No, allekirjoittaneella on eläkkeelle pääsemiseen päiviä jäljellä noin 12740 eli kyllä tässä vaiheessa ei hirveästi stressiä ota myydyistä tai myymättömistä lipuista. Se myydään mitä ehditään työnantajan tarjoamalla myyntilaitteella. Jos eläkkeelle pääsyyn alkaa vaikuttamaan myytyjen lippujen määrä, esim. miljoona lippua pitää myydä, että pääset eläkkeelle niin sitten aloitan mielipidetaistelun myyntilaitteen nopeudesta. No worries, sanoi australialainen.
Eräs tekijä lipunmyyntiosastossa vaadittaville akrobaatintaidoille on myös matkakorttiasiakkaat (kausilippulaiset) lipunmyyntiosastossa. Jos heistä suurinosa käyttäisi ei lipunmyynti-osastoa matkustamiseen, niin akrobaattitaitoja tarvitsisi hieman vähemmän - mutta kun hekin haluavat olla lähempänä määräasemaansa.
Loppuun pieni tarina asiakaspalautteesta: Jälleen oli lähijunassa täyttä ja konduktööri meni ilmoittamaan asiakkaille junan peräpäässä olevan vapaita paikkoja taas, kuten aina. Asiakas mietti hetken ja sanoi: "Jos siellä junan peräpäässä on kerran aina paikkoja, niin miksei sitä vaunua voida siirtää junan etupäähän..."
.
