Pk-seudun lähiliikennejunien uudet reitit ja asemat

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Tässä ketjussa voisimme ideoida uusia reittijärjestelyjä, aikatauluja ja pysähtymispaikkoja pääradan lähijunille. Laitan ensimmäiseksi oman ehdotukseni. Tämän tarkoitus on parantaa matka-aikoja kaukaisemmista lähiöistä ja kehyskunnista Helsingin keskustaan, Keski-Pasilan tulevalle työpaikka-alueelle ja tärkeille vaihtoasemille ja taata kaikille asemille kelvollinen vuoroväli.

Tässä ehdotukseni uudeksi järjestelmäksi pääradalle ja oikoradalle:
  • J-juna ruuhka-aikaan 15 minuutin välein, pysähdyspaikat Helsinki, Pasila, Malmi, Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso, Savio, Kerava. Mahdollisesti myös Oulunkylä, mutta tämä hidastaisi taas matka-aikaa ja tämän on idea olla nopea ruuhkayhteys.
  • N-juna varhaisaamusta myöhäisyöhön 15 minuutin välein, pysähtyy kaikilla asemilla Helsingin ja Keravan välillä
  • M-juna eroaisi nykytekniikan avulla N-junasta Hiekkaharjussa ja jatkaisi Kehäradan kautta takaisin Helsinkiin. Toinen junayksikkö jatkaisi kohti Keravaa.
  • R-juna 60 min välein. Muuten nykyiset pysähdyspaikat, mutta ei Keravaa. Keravan nopeat työmatkayhteydet Helsinkiin hoituvat nykyistä tiheämmin kulkevilla H- ja Z-junilla. Matkustustarve Keravalta Riihimäen suuntaan on lisäksi melko pieni.
  • H-juna 30 min välein ruuhkassa Lahden oikoradan vapauttaman kapasiteetin turvin, muuten 60 min. Nykyiset pysähdyspaikat.
  • Z-juna 60 min välein, ruuhkassa 30 min. Limitettynä H-junien kanssa, jolloin Keravan palvelutarjonta olisi ruuhka-aikaan nopea juna Helsingistä 15 min välein, muutoin 30 min välein.
J- ja N-junan välisellä työnjaolla saataisiin nopeutettua matka-aikoja pääradan varren asuinalueille, jotka sijaitsevat Vantaan puolella. Malmilla tämä juna pysähtyy, koska se on tärkeä vaihtoasema lukuisine bussilinjoineen. Oulunkylässä ja Puistolassa ei pysähdyttäisi, sillä Oulunkylässä on vain Jokeri-linja vaihtoyhteytenä ja Puistolassa vaihtoyhteyksiä ei paljoakaan ole, lisäksi sitä palvelevat kaksi bussilinjaa keskustan suuntaan. Puistolalle ja Oulunkylälle 15 minuuttia olisi ihan hyvä vuoroväli nähdäkseni, pärjäähän M-junan varren lähiöketjukin sillä.

Rantaradalla:
  • A-juna ruuhkassa 10 min välein, muutoin 20 min. Nykyiset pysähdykset.
  • E-juna 15 min välein, nykyiset pysähdykset ja lisäksi Kauklahti.
  • U- ja S-junat, limitettynä 60 min välein (eli yhteensä 30 min), ruuhkassa 40 min välein (20 min). Kulkisivat pysähtymättä Pasilasta Leppävaaraan, sitten pysähtymättä Espoon keskukseen ja sen jälkeen seuraavat pysähdykset vasta Kirkkonummen puolella nykyiseen tapaan. Nopea yhteys palvelisi Kirkkonummen työmatkalaisia ja Espoon sekä Leppävaaran vaihtoasemia. Liityntäbussit voisi synkronoida näihin nopeisiin juniin. Huopalahtea mietin Jokerin takia, mutta kulkeehan Jokeri Leppävaarastakin, jossa siihen voi vaihtaa.
  • Y-juna 90 min välein ja ruuhkassa 30 min, pysähdyspaikkoina Helsinki, Pasila, Leppävaara, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo ja Karjaa.
Kirkkonummen nopeat yhteydet Helsinkiin kulkisivat ruuhka-aikaan 15 min välien, muutoin 30 min välein. Pienille väliasemille päästäkseen olisi vaihdettava joko Espoon keskuksessa tai Leppävaarassa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pärjääkö? Nykyisinhän M-juna kulkee arkisin 10 minuutin välein.

Niinpä tuo tekee, kello 19 saakka. Mutta ruuhka-aikaan on nähdäkseni suurin tarve tiheälle vuorovälille, päiväsaikaan ja iltaisin pärjätään harvemmallakin. M-junalla syy on kai siinä, että tällä radalla ei voida jostain syystä ajaa joitakin asemia ohittavia vuoroja, ilmeisesti, koska asemien matkustajakysyntä on niin tasaista ja rata lyhyt.
 
Tässä ehdotukseni uudeksi järjestelmäksi pääradalle ja oikoradalle:
Pitäisi yksinkertaistaa vähän ja vetää mutkat suoraksi.

Minun ehdotukseni:

Päärata:
  • H-juna Hki-Riihimäki, ruuhka-aikaan 20 min välein, muutoin 30, nykyiset pysähdyspaikat
  • K-juna ruuhka-aikaan 15 minuutin välein, muutoin 15-30, pysähdyspaikat: Helsinki, Pasila, Malmi, Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso, Vallinoja (uusi asema), Savio, Kerava, Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio
    K käyttäisi pääradan kaukojunaraiteita Hki-Tikkurila välillä.

    K-junat ajetaan kaupunkirataraiteilla pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiön uusilla junilla. Junien matka-ajat ja pysäkkiajat pyritään minimoimaan siten että minuutintarkkoja lähtöaikoja väliasemilta ei ole. Konduktööri ei myy lippuja junassa vaan ne on hankittava etukäteen automaatista kuten metrossa tai oltava matkakortti, laitureille tulee mahdollisesti rahastusportit.

  • T-juna Helsinki-Riihimäki 60-30 min välein, Hki, Psl, Malmi, Tikkurila ja kaikki pysähdyspaikat Tikkurilan jälkeen, vain yöllä ja hiljaiseen aikaan ennen klo 0600 arki-aamuisin ja sunnuntaisin ennen klo 1000.

Kehärata:
  • P-juna ruuhka-aikaan 10 min välein, muutoin 15-60, koko yön läpi 60 minuutin välein, Helsinki-lentoasema-Helsinki pysähtyy kaikilla asemilla
  • A-juna ruuhka-aikaan 15 min välein, mutta ei lainkaan iltaisin ja hiljaiseen aikaan Helsinki-Lentoasema pääradan kautta, pysähtyy Helsinki, Pasila, Oulunkylä, Malmi, Tikkurila, Lentoasema. Junaa markkinoidaan myös nimellä "Airport Express"

    Kehäradan junat ajetaan kaupunkirataraiteilla pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiön uusilla junilla. Junien matka-ajat ja pysäkkiajat pyritään minimoimaan siten että minuutintarkkoja lähtöaikoja väliasemilta ei ole. Konduktööri ei myy lippuja junassa vaan ne on hankittava etukäteen automaatista kuten metrossa tai oltava matkakortti, laitureille tulee mahdollisesti rahastusportit.

Oikorata:

  • Z-juna 60 min välein, ruuhkassa 30 min, Helsinki-Mäntsälä, pysähdykset Hki, Psl, Malmi, Tikkurila, Kerava, Haarajoki, Mäntsälä

Porvoon rata:

  • S-juna 120 min välein, ruuhkassa 30-60 min, Helsinki-Nikkilä, pysähdykset Hki, Psl, Malmi, Tikkurila, Kerava, Ahjo, Talma, Nikkilä, jotkut vuorot jatkavat Sköldvikiin. Nikkilästä jatkoyhteys kisko- tai maantiebussilla Porvoon keskustaan



Rantarata:
  • E-juna ruuhka-aikaan 10 min välein, muutoin 20-30, Helsinki-Kauklahti (tai Mankki), pysähtyy kaikilla asemilla paitsi Ilmala. Lisäksi uudella Mikkelän/Näkinmetsän asemalla Espoon ja Kauklahden välillä.

    E-junat ajetaan kaupunkirataraiteilla pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiön uusilla junilla. Junien matka-ajat ja pysäkkiajat pyritään minimoimaan siten että minuutintarkkoja lähtöaikoja väliasemilta ei ole. Konduktööri ei myy lippuja junassa vaan ne on hankittava etukäteen automaatista kuten metrossa tai oltava matkakortti, laitureille tulee mahdollisesti rahastusportit.

  • Y-juna, 30 min välein. Pysähtyy Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Espoo keskus, Kauklahti, Masala, Jorvas, Tolsa, Kirkkonummi. Jotkut vuorot jatkavat taajamajunana Hankoon tai Pohjankuruun.
  • L-juna yöllä ja hiljaiseen aikaan 60 min välein Helsinki-Kirkkonummi pysähtyy kaikilla väliasemilla paitsi Ilmala.

Lisäksi sallitaan IC2 -junissa matkustaminen kuukausilipulla taajamajunan hinnalla Keravan pohjoispuoleisilta asemilta sekä Kirkkonummen länsipuoleisilta asemilta Helsinkiin päin.

Pääradan IC2 pysähtyy Pasila, Tikkurila, Kerava, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Oikoradan Pasila, Tikkurila, Kerava, Mäntsälä, Lahti ja rantaradan Pasila, Espoo keskus, Kirkkonummi, Karjaa, Salo, Paimio, Turku-Kupittaa, Turku keskus, Turku satama.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Junien matka-ajat ja pysäkkiajat pyritään minimoimaan siten että minuutintarkkoja lähtöaikoja väliasemilta ei ole.

Mitä ihmeen lähijunaliikenteen kehittämistä tämä olisi?

Ei raideliikennettä voi eikä kannata liikennöidä bussiliikenteen tavoin siten, että lähdetään pysäkiltä milloin sattuu, vaihdellen aikaa väkimäärän mukaan.

Tämä ei myöskään takaa toimivia vaihtoyhteyksiä eikä optimaalista ratakapasiteetin käyttöä tasaisin junavälein. Myöskään turvajärjestelmät eivät välttämättä pysy perässä, jos junien matka-aika vaihtelee voimakkaasti.

Kaikki kokemus vetovoimaisista raideliikennejärjestelmistä osoittaa, että raideliikenteellä tulee olla mieluummin sekunnintarkka aikataulu pysäkeiltä.

Mahdollisimman tarkkaan aikataulun noudattamiseen perustuvat mm. Japanin, Saksan ja Sveitsin menestyvät paikallisjunajärjestelmät.
 
Mitä ihmeen lähijunaliikenteen kehittämistä tämä olisi?

Ei raideliikennettä voi eikä kannata liikennöidä bussiliikenteen tavoin siten, että lähdetään pysäkiltä milloin sattuu, vaihdellen aikaa väkimäärän mukaan.

Hmmm, muistaisin että olisit itsekin ehdottanut joskus samaa menettelyä.

Tämä koskisi vain ns YTV:n/ kaupunkiratojen junia, ja menettely olisi sama kuin metrossa nyt, että junalla on minuutintarkka aikataulu vain lähdön, perilletulon ja tärkeiden vaihtoasemien pisähdysten kohdalla kuten Pasila, Malmi, Tikkurila, mutta ei pienemmillä väliasemilla kuten Käpylä, Tapanila jne. Ihmiset oppivat kyllä ulkoa milloin juna tulee omalle pysäkille kun tietävät milloin se lähtee lähimmältä tasausasemalta, jos linjakarttaan on merkitty lisäksi metron tapaan asemien väliset kulkuajat.

Kaupunkijunien kokonaismatka-ajoista saataisiin vuoron pituudesta riippuen 2-5 minuuttia tiputettua pois jos pysäkkiajat olisivat lyhyemmät. Joskus juna seisoo aika hiljaisella pikkupysäkillä yli minuutin koska konduktörillä ei ole lupa lähettää se liikkeelle ennen aikatauluun merkittyä lähtöä. Lisäksi uusilla matalalattiajunilla pysäkkiaikoja voidaan muutenkin lyhentää ja huomioida se aikatauluissa koska sisään nouseminen ja poistuminen olisi nopeampaa kuin vanhoissa Sm1/2 junissa, ja jos konduktöörit vapautetaan lipunmyyntitehtävistä kokonaan ja muutetan heidän toimenkuva "junaisäntä/emäntä -vartijaksi". Nykyinen järjestely että konnari joutuu samaan aikaan myymään kertalippuja että antamaan lähtöluvan juoksemalla ovelle joka pysähdyksen ajaksi on sekä kömpelöä että aikaavievää varsinkin ruuhka-aikana.

t. Rainer
 
Kaupunkijunien kokonaismatka-ajoista saataisiin vuoron pituudesta riippuen 2-5 minuuttia tiputettua pois jos pysäkkiajat olisivat lyhyemmät.
Eli oikea ratkaisu olisikin kiristää aikatauluja hiljaiseen aikaan. Jos aikatauluista luovuttaisiin vain pienemmillä asemilla mutta aikatauluja ei kiristettäisi, ei kokonaismatka-aika muuttuisi.
 
Eli oikea ratkaisu olisikin kiristää aikatauluja hiljaiseen aikaan. Jos aikatauluista luovuttaisiin vain pienemmillä asemilla mutta aikatauluja ei kiristettäisi, ei kokonaismatka-aika muuttuisi.

Mahdollisesti. Tai sitten lisätään vuoroja ja vaunuja ruuhka-aikaan niin että junat eivät olisi niin helkutin täysiä kuin nyt. Mutta sen päivän haluaisin nähdä.

t. Rainer
 
Hmmm, muistaisin että olisit itsekin ehdottanut joskus samaa menettelyä.

Joskus on syrjäisempien ratojen keskusteluissa ehdotettu pysähdyksiä "tarpeen mukaan" kuten vanhoilla lättähatuilla oli. Pitkämatkaiset paikallisjunat ovat vähän eri asia, koska ne voivat saada aikataulua kiinni pitkillä pysäkinväleillä.

Olen myös tutustunut jlf:nkin elinaikana koko ajan lisää raideliikenteen "parhaisiin käytäntöihin" ja tullut koko ajan vakuuttuneemmaksi tarkkojen aikataulujen noudattamisen tärkeydestä joukkoliikenteessä.

Hiljaisena aikana voi toki olla tiivistetty aikataulu, jossa pysähdyksille varataan vähemmän aikaa. Voi olla täysin realistista, että pysähdys joka kello 16 vaatii 30 sekuntia, vaatii kello 20 15 sekuntia.
 
Voi olla täysin realistista, että pysähdys joka kello 16 vaatii 30 sekuntia, vaatii kello 20 15 sekuntia.
Suuria eroja on varsinkin työpaikkavaltaisilla asemilla. Esim. itse työmatkoilla käyttämäni Valimon asema on hyvä esimerkki: ruuhka-aikaan pysähdys vie usein yli minuutin, kun juna lastataan täyteen. Aikataulu on mitoitettu sen mukaan. Illalla ja viikonloppuna asemalta tulee kyytiin vain muutama matkustaja ja aikaa tasataan sitten Helsinkiin mennessä sekä Valimossa että Huopalahdessa.
 
Olen myös tutustunut jlf:nkin elinaikana koko ajan lisää raideliikenteen "parhaisiin käytäntöihin" ja tullut koko ajan vakuuttuneemmaksi tarkkojen aikataulujen noudattamisen tärkeydestä joukkoliikenteessä.

Hiljaisena aikana voi toki olla tiivistetty aikataulu, jossa pysähdyksille varataan vähemmän aikaa. Voi olla täysin realistista, että pysähdys joka kello 16 vaatii 30 sekuntia, vaatii kello 20 15 sekuntia.

Voi olla että ehdotit itse ratkaisua jossain toisessa foorumissa ennen jlf:ää, taidettiin kirjoittaa ahkeraan näistä asoista muissakin paikoissa.

Pitäisikö muotoilla ehdotus niin, että lähtö ilmoitetaan aina lähimpänä edeltävänä tasaminuuttilukuna, mutta voi joillakin pienemmillä väliasemilla tarkoittaa että juna lähtee käytännössä yli puoli minuuttia ilmoitettua kellonaikaa myöhemmin, etttei sen tarvitse odottaa seuraavaa täöyttä minuuttia turhaan. Käytännössä se olisi lähellä sitä sveitsiläistä "sekuntiaikataulua", jota metrossakin taidetaan noudattaa, mutta matkustajille näytetään vain lähimmät lähtöä edeltävät minuutit. Vai luuletko että pikkutarkat matkustajat vetävät herneen nenään kun jossain Kilossa tai Koivuhovissa juna lähtee aina lähes minuutin myöhässä?

t. Rainer
 
Olen myös tutustunut jlf:nkin elinaikana koko ajan lisää raideliikenteen "parhaisiin käytäntöihin" ja tullut koko ajan vakuuttuneemmaksi tarkkojen aikataulujen noudattamisen tärkeydestä joukkoliikenteessä.
Olen kyllä täysin samaa mieltä. Näin saadaan helposti muistettavat lähtöajat kaikille asemille mahdollisimman suurelle osalle vuorokautta. Tämä takaa myös selkeät vaihtoyhteysjärjestelyt siitä riippumatta, mikä vuorokaudenaika tai viikonpäivä on kysymyksessä.
Se, että muutama matkustaja kaikista hiljaisimpana aikana pääsisi ehkä minuutin verran nopeammin Valimosta Helsinkiin on pieni "voitto" siihen nähden, että kymmenien tuhansien matkustajien selkorakenteiset aikataulut sekotettaisiin bussimaisen epävarmoiksi väliasemien, ja etenkin reitin loppupään asemien suhteen. Asemien / pysäkkien lähtöajat yleisölle lienee viisainta jatkossakin ilmoittaa tasaminuutteina, vaikkakin usein todellinen aika voi olla muutamasta sekunnista liki minuuttiin myöhemmin kuin painettu aika.
 
Mikko Laaksonen ja Rattivaunu ovat tässä asiassa oikeassa.

Tuntuu varmaan jo fraasilta ja itsensä toistamiselta, mutta en voi olla sanomatta tästäkin: Aikatauluton mahdollisimman nopeasti ajaminen on 1960-luvun ideologiaa, jossa ajatuksena on jäljitellä joukkoliikenteellä autoliikennettä kun kuviteltiin, että joukkoliikenteen pitäisi toimia kuten henkilöautolla ajaminen.

Meillä uskotaan edelleen myös kuin Jumalan sanaan, että joukkoliikenteen nopeus on kaikkein tärkein asia - koska auto muka aina on nopeampi, ja siitä johtuu ihmisten "luonnollinen" halu käyttää autoa ja joukkoliikennettä vasta sitten kun on pakko. Tämäkin 1960-luvun ajattelua, samalla perusteella kuin edellä.

Näihin kahteen asiaan uskotaan myös siksi, että autoliikenteen ennustamiseen käytettyä menetelmää sovelletaan myös joukkoliikenteen ennustamiseen, eikä tässä menetelmässä edes ole mahdollista ottaa huomioon joukkoliikenteelle ominaisia menestystekijöitä. Siis se ennustelaskenta tuottaa aina lisää matkustajia, jos matka-aika lyhenee tai vuoroväli tihentyy. Ei millään muulla konstilla.

Sitä, että pysäkiltä pääsee täsmällisesti ja varmasti aina kyytiin, että perille tullaan täsmällisesti ja varmasti aina luvattuun aikaan, että vaihto toimii aina ja varmasti ja kestää saman ajan ja että vuorot kulkevat aina samoilla helposti muistettavilla minuuteilla ei ennustejärjestelmään edes voi laittaa, joten se ei voi ennustaa näiden ominaisuuksien vaikutuksista mitään. Niinpä meidän menneisyydessä elävät liikennesuunnittelijamme eivät pidä näitä asioita lainkaan merkityksellisinä, vaikka käytännössä on nähty, että näiden asioiden paneminen kuntoon on nostanut joukkoliikenteen käyttöä jopa kymmeniä prosentteja.

Nämä asiat lienevät osa "mystistä" raideliikennekerrointa, koska raideliikenteessä yleensä nämä asiat ovat kunnossa toisin kuin henkilöautojen ruuhkissa takkuilevissa busseissa. Vikahan ei ole bussissa sinänsä, vaan siinä, että bussi on niin helppo ja halpa panna sinne seisovien autojen sekaan ja kuitata sillä se välttämätön joukkoliikenteen järjestäminen.

Pysäkin ohittamiselle pysähtymättä on toki yksi peruste. Se säästää energiaa ja kaluston kulumista. Jopa siinä määrin, että ainakin yksi asiaa käsittelevä tutkimus (Maltese) suositteli tätä. Mutta siten, että se ei vaikuta aikatauluun. Eli sellainen pysäkkiväli, jolla ei pysähdytty, ajetaan sitten vastaavasti hitaammin, mikä myös lisää energian säästöä.

Sanoisin vielä, että niiden samaisten ennustejärjestelmien puute näistä ominaisuuksista vaikuttaa myös autoliikenteestä saataviin tuloksiin. Kaahausperiaate on voimassa auton käytössä - minkä vuoksi käytännössä autolla liikkuvat ovat usein myöhässä. Ennustejärjestelmä nimittäin laskee siten, kuin kaikki samalla hetkellä alkavat automatkat kestäisivät aina saman ajan. Todellisuushan on aivan toista. Autolla kaahailun kuviteltu etu kuivuu siihen, että liikkeelle on kuitenkin lähdettävä hitaimman mahdollisuuden mukaan. Jos kaahailu onnistuu, ollaan vain perillä ennen määräaikaa, mutta siitä ei ole mitään hyötyä. Tosin oman kokemukseni mukaan tavallisesti ollaan perillä myöhässä. Mutta ennusteohjelma ei osaa laskea tällaista mitenkään ja siten se laksee todellista lyhyemmillä matka-ajoilla.

Joukkoliikenne ei ole auton korvike eikä auton jäljittelijä. Toivon edes tällä foorumilla olevien joukkoliikenteen ystävien ymmärtävän ja sisäistävän tämän asian. Joukkoliikenteellä on eri edut ja vahvuustekijät kuin henkilöautoilla, ja joukkoliikenne menestyy niiden avulla, ei henkilöautoa jäljitellen.

Antero
 
Mikko Laaksonen ja Rattivaunu ovat tässä asiassa oikeassa.
Tähän vielä minun kommenttini ettei käsitetä väärin mitä tarkoitin.

Nythän on niin että pääradalla Tikkurilan pohjois- ja rantaradalla Leppävaaran länsipuolella asutus harvenee, asemat ovat kauempana toisistaan ja junat kaiken lisäksi seisovat asemilla kauemmin kuin mitä tarvitsisi, ainakin joillakin.

Jos matka esim Kauklahdesta tai Korsosta on useimmiten Helsingin keskustaan asti eikä jonnekin lähemmäs, niin moni pitkämatkalainen toivoisi vähän lyhyempiä matka-aikoja. Tämä joko niin, että pysähdyksiä karsitaan pois, joka lisää vaihtojen määrää ja muutenkin heikentää palveluja, eikä ole hyvä juttu, tai itse junan keskinopeutta lisäämällä, kutsukoot joku sitten sitä kaahaamiseksi. Jotta kaahaus ei menisi ihan hurlumheiksi, niin siitä lähti ajatukseni että joillakin asemilla pysähdysten todellinen kestoaika mitattaisiin, ja laadittaisiin aikataulut uudestaan, ettei jäätäisi turhan takia seisomaan.

Myös sellaisista ajantasauksen vuoksi tapahtuvasta "köröttelystä" yritettäisiin päästä eroon, kuten on asian laita nyt esim K-junilla Hiekkaharjun ja Koivukylän 2 km pituisella asemavälillä, jolla aurinko porottaa täysillä vaunuun sisään kun ollaan keskellä peltoa ja ilma sisälläkään ei vaihdu kun vauhti on huimat 50 km/h, ja Tiksin baareista kotiin palaavat gubbet pistävät karaokesoolot raikaamaan. Sellaisissa tapauksissa alkaa jo "raidekerroin" puhua itseään vastaan.

Siksi kannattaisi, jos pysähdys jollain pienemmällä väliasemalla niiden tyypillisillä matkustajamäärillä ei juuri koskaan ylitä 0.5 minuuttia nykyaikaisella matalalattiakalustolla, luopua 1970-luvun matka-aikoihin perustuvista aikatauluista joissa sekä joka asemien välille että pysähdyksille lasketaan varmuusmarginaalia aina lähimmälle seuraavalle minuutille, vaan että joillakin asemilla tai asemaväleillä voisi huomioida edellisen asemavälin tai pysähdyksen marginaalit niin että keskimääräinen ajoaika pysähdyksineen kahden isomman n 5 km päässä toisistaan sijaitsevan aseman välillä olisi aina mahdollisimman tarkka.

On totta että matkustajamäärät ovat kasvaneet rajusti sitten 70-luvun jolloin aloitin aktiivisen junalla kulkemisen pk-seudulla, eli junissa on toisinaan täyttä, mutta uusilla matalalattiajunilla ja kaluston oikealla optimoinnilla päästäisiin tasaisempiin ja täsmällisempiin ajo- ja pysähdysaikoihin.

Rahastuskäytännöstä kirjoitin siksi että olen havainnut sen kömpelöksi ja junan matkantekoa aika usein hidastavaksi. Eivät nykyisetkään painetut aikataulut aina pidä edes paikkansa kun konnarin on odotettava milloin minkkiturkkirouva on saanut kirjoitettua nimensä luottokortin tositteeseen, ennenkuin voi juosta ovelle antamaan lähtölupa. Foorumin konnarin tehtävissä toimivat varmaan repivät pelihousunsa kun ehdotan metromaiseen rahastukseen siirtymistä, mutta onneksi VR on iso talo että sieltä löyty muitakin töitä toimeliaille nuorille kavereille.

t. Rainer
 
Aikataulukeskustelun taustalla lienee konsultin muutama vuosi sitten tekemä ehdotus. Konsultin mukaan kaikilla asemilla pysähtyvien lähijunien matka-ajasta lähtisi 10% - 20% pois, jos jokaisella asemalla ei tasattaisi aikaa aina seuraavaan tasaminuuttiin. Asiasta on puhuttu "aikatauluttomana ajona", vaikka sitähän se ei olisi. Oikeasti se tarkoittaisi, että aikataulut tehtäisiin sekunnin tarkkuudella, ei minuutin tarkkuudella (vaikka yleisölle aikatauluista varmaan esitettäisiinkin vain minuutit).

Käytännössä junaliikennettä katsellessa näyttää kyllä siltä, että ruuhka-aikaan aikatauluissa ei ole tuota ylimääräistä 10% - 20% varaa, vaan silloin joiltakin asemilta lähdetään jopa joitakin sekunteja myöhässä. Hiljaisempaan aikaan aikatauluja olisi kuitenkin varaa kiristää ja mielestäni niin tulisi tehdäkin. Rattivaunun pelottelu aikataulujen sekoittamisesta on ihan puhdasta jälkeenjääneisyyden ajassa elävien pelottelua, jolla yritetään estää asioiden teko fiksusti.
 
Takaisin
Ylös