Kaukojunien kulkutiheydestä

Liittynyt
24 Syyskuu 2005
Viestit
2,703
Mitä mieltä olette nykyisistä junayhteyksistä, kulkeeko junia tarpeeksi kysyntään nähden? Voisiko niitä kysynnän perusteella lisätä tai vähentää tietyillä reitellä? Minusta oli ilahduttavaa huomata, että Helsingistä on suurimman osan vuorokaudesta lähtöjä Tampereelle puolen tunnin välein. Se on näppärä vuoroväli, kilpailee jo auton kanssa joustavuudessa kun matkakin on nopeampi.

Myös Turkuun ja Kouvolaan kulkee tarpeeksi usein junia, joskin Turun junat ovat aika usein vain puolillaan. Kouvolasta Kuopion suuntaan tulisi lisätä tarjontaa. Kokkolan ja Oulun välillä tarjontaa on ehkä liikaakin, sillä matkustajia ei varsinaisesti tungeksi tuolla välillä. Kouvolan IC2-junista voisi ainakin osan jatkaa Imatralle, jotta Lappeenrantaa tulisi palveltua paremmin.

Tiedättekö, miten yksiraiteisilla rataosuuksilla riittää nykyisin kapasiteettia, olisiko varaa lisätä tietyillä suosituilla reiteillä tarjontaa? Olisiko järkevää asettaa reiteille pienempiä nopeakulkuisia yksiköitä, esimerkiksi Sm4:sia IC-malliin sisustettuina ja ajaa niillä tiheästi?
 
Myös Turkuun ja Kouvolaan kulkee tarpeeksi usein junia, joskin Turun junat ovat aika usein vain puolillaan.
Yksi ero Turun junissa esim. Tampereen juniin verratuna, on se että Tampereelle menevistä merkittävä osa jatkaa matkaansa Jyväskylän, Seinäjoen tai Porin suuntaan kun taas Turussa vastaavia jatkomahdollisuuksia (junalla) ei ole. Toki myös matka-aika vaikuttaa: Tampereelle meneville juna on huomattavasti kilpailukykyisempi vaihtoehto autolle kun Turkuun meneville. Tämä vielä korostuu kunhan moottoritien valmistuu.
 
Tiedättekö, miten yksiraiteisilla rataosuuksilla riittää nykyisin kapasiteettia, olisiko varaa lisätä tietyillä suosituilla reiteillä tarjontaa? Olisiko järkevää asettaa reiteille pienempiä nopeakulkuisia yksiköitä, esimerkiksi Sm4:sia IC-malliin sisustettuina ja ajaa niillä tiheästi?
Tiedetäänhän tuo: Graafiset aikataulut kertoo tilanteen hyvin. Lisäksi kun katsoo vakinaisen liikenteen, selviää että ainakin Pihtiputaan radalla on tilaa ;)

Yksiraiteiset radat löytyvät myös RHK:n sivuilta.
 
Matkustan silloin tällöin Turku-Tampere väliä, ja aina juna melkein tyhjä, oli viikonpäivä ja kulkusuunta mikä tahansa. Taitaapa vain olla, että ihmiset eivät vain yksinkertaisesti matkusta tämän suuntaisesti. Ehkä vain Helsinkiin päin kulkevat linjat keräävät ihmisiä. Esim Oulu-Seinäjoki-Helsinki välin junat ovat aina tupaten täynnä, viikonpäivästä riippumatta. Eikä Oulu nyt niin iso paikka ole, mutta Helsinki se kai on joka vetää. Turku-Tampere välillä ei kukaan ole menossa Helsinkiin, joten vähäistä on liike siis. Ei ainakaan yhtään lisäjunaa tarvita, mutta junia voisi sentään lyhentää, vaikkapa parin vaunun "turunsiniseksi".
 
Matkustan silloin tällöin Turku-Tampere väliä, ja aina juna melkein tyhjä, oli viikonpäivä ja kulkusuunta mikä tahansa. [...] Esim Oulu-Seinäjoki-Helsinki välin junat ovat aina tupaten täynnä, viikonpäivästä riippumatta.
Sattuneesta syystä on tullut matkustettua runsaasti sekä Tampere-Turku -välillä (opiskelin Turussa 10 vuotta sitten) että Tampere-Oulu ja Tampere-Helsinki -väleillä. Vaikutelma on sama. Rautatietilastot tukevat näkemystä: vuonna 2005 matkustajamäärät tuhansina: Tampere-Turku 670, Tampere-Helsinki 3980...3605...5275 (riippuen kohdasta eli ensimmäinen luku Tre-Toijala, sitten Toijala-Riihimäki ja Riihimäki-Helsinki) ja Tampere-Oulu 1750...1110...890.

Toki Helsingillä on oma vetovoimansa, mutta olisi vähän väärin päätellä, että nämä tilastot kertovat ettei muualla haluta kulkea.

Tampere-Turku -välillä tarjonta on luvattoman heikko ja noin 2 tunnin matka-aika pitkä siihen nähden, että autolla tuon välin ajaa myös noin kahdessa tunnissa eikä tarvitse odottaa lähtevää junaa paria tuntia. Se selittänee osansa varsin vaatimattomasta matkustajamäärästä. Tosin muistikuvani mukaan sunnuntai-illan junat Turun suuntaan olivat kyllä kohtuullisen täynnä opiskelijoita eli ehkä ihan joka junaa ei ajeta puolityhjänä. Ja risteilymatkustajia tuntui olevan liikkeellä Turusta poispäin laivojen saavuttua satamaan. Uskoisin että Tampere-Turku -välillä pahin kilpailija junalle on oma auto, koska se on kuitenkin kaikkein nopein vaihtoehto ja matka on suhteellisen lyhyt. Potentiaalia suurempiin matkustajamääriin olisi kyllä. Juuri muutama päivä sitten lehdessä haastateltiin jotakuta Tampereelle johtajapositioon nimettyä Turussa asuvaa henkilöä: perhe jää kuulemma asumaan Turkuun, ja Tampereelta täytyy ostaa kakkosasunto, koska henkilön mukaan julkisen liikenteen yhteydet välillä ovat niin huonot, ettei päivittäin kulkeminen onnistu (kuten onnistuisi Tampereen ja Helsingin välillä).

Etelästä päin katsottuna ei ehkä aina tule muistaneeksi, että Oulu on yksi Suomen suurimpia kaupunkeja. Sen viime vuosien kasvu on ollut huimaa ja ehkä siksi mielikuva saattaa laahata vielä perässä. Oulun ja Helsingin välillä on potentiaalisesti valtava kysyntä, jota vahvistaa se, että väli on aika rankka autolla ajettavaksi (vaikka tiedän että toisille sekään ei ole mahdottoman pitkä matka, riippuu näkökulmasta). Toisaalta lentoliikenne vie huomattavan osan matkustajamäärästä: työmatkalaiset kulkevat lähes kaikki lentäen (ja Helsinki-Oulu -reitti onkin Finnairin todellinen lypsylehmä kotimaassa), ja lentoyhtiökilpailu on tuonut tarjouksia jotka saavat itsekin lippunsa maksavia koneeseen. Junalla kulkevat lähinnä opiskelijat ja pienellä budjetilla liikkuvat ihmiset, joilla on aikaa.

Ja tietenkään koko Helsinki-Oulu -rataosuus ei elä pelkistä Ouluun matkustavista vaan matkan varrelle mahtuvat koko Pohjanmaan tiheimmin asutut seudut. Pitkä matka ja paljon pysähdyksiä tuo paljon matkustajia.

Tampereelta katsoen juna on paras yhteys Ouluun. Ajomatka on tuskaisen pitkä ja lentäen pitäisi kiertää Vantaan kautta, jolloin matka-aika yhteensä on melkein yhtä pitkä. Matkustajapotentiaalia olisi myös päiväreissuja tekevissä työmatkalaisissa paitsi että VR päätti aikataulukauden vaihteessa lopettaa sujuvan aamuyhteyden Tampereelta Ouluun: entinen klo 7.00 nopea Pendolino (saapuminen Ouluun klo 11.14) muttui klo 8.00 lähteväksi hitaaksi IC:ksi, jolloin perillä ollaan vasta lähempänä klo 12.30 = aivan liian myöhään tehokasta palaveerausta ajatellen. Ei hyvä, muutos iski suoraan potentiaaliseen kultasuoneen lopettaen lupaavan yhteyden alkuunsa.

Tampere-Helsinki toimii oikeastaan niin kuin junaliikenteen kuuluisikin (paitsi että saisi olla vielä 10-20 min nopeampi): matka on nopeampi ja mukavampi kuin omalla autolla, pääsee suoraan keskustaan ja vuoroväli on riittävä. Kun vielä lentoasemallekin pääsisi... Pendolinojen luotettavuus on kyllä herättänyt kritiikkiä, mutta ainakin konsepti toimii paperilla hyvin.

Yhteenveto: Helsinkiin päättyvillä reiteillä on hyvä kysyntä paitsi luontaisesti myös siksi, että reittien palvelutasot on suunniteltu Helsinkiä silmälläpitäen. (Ja missäpä niitä muuten suunnitellaankaan...?) Poikittaisyhteyksien tarjonta on suureksi osaksi niin heikkoa, ettei kilpailumahdollisuuksia todellisuudessa ole. Kuihtuvan näköisiä reittejä on helppo lopettaa vedoten siihen, ettei kysyntää ole vaikka tarjontaa lisäämällä voisi kyllä olla. Pienten liikennepaikkojen karsinta vähentää myös kysyntää. Pikkuhiljaa liikennöinti sitten keskittyy tietyille harvoille väleille, joissa voidaan keskittyä kuorimaan kermaa. Mutta uskon että tämä keskustelu on käyty jo moneen kertaan läpi enkä siksi viitsi käydä läpi päättelyketjua jossa arvioidaan nykyistä kilpailutilannetta sekä monopolistisen markkinatilanteen vaikutuksia kysyntään ja tarjontaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Uskoisin että Tampere-Turku -välillä pahin kilpailija junalle on oma auto, koska se on kuitenkin kaikkein nopein vaihtoehto ja matka on suhteellisen lyhyt.

Kyllä. Julkisen liikenteen tarjonta ei myöskään Tampereella tai Turussa ole Helsingin tasoa, joten autoistumisaste on suurempi ja niitä autoja käytetään myös sitten enemmän. On vaikea kuvitella, että jos se auto on jouduttu hankkimaan huonojen (tai kuviteltujen huonojen) paikallisliikenneyhteyksien takia työmatkoja varten, tehtäisiin joku tällainen matka sitten junalla. Varsinkaan kun junalla ei ole nopeusetua tällä välillä autoon nähden.
 
Julkisen liikenteen tarjonta ei myöskään Tampereella tai Turussa ole Helsingin tasoa, joten autoistumisaste on suurempi ja niitä autoja käytetään myös sitten enemmän.
Aivan, ei kyllä vastaa. Ajanoloon Tampereella on onnistuttu heikentämään ennen kohtuullisen hyvin toiminut bussiliikenne sellaiseksi, että se ei enää houkuta niitä joilla on vaihtoehtona oma auto. Sellaisen filosofiaeron näiden kaupunkien välillä olin 10 vuotta sitten havaitsevinani, että Tampereella panostettiin vahvasti ruuhka-aikojen lisävuoroihin iltojen ja viikonloppujen kustannuksella, kun taas Turussa vaikutti olevan tyypillisempää tasainen vuoroväli läpi päivän. Kuormitus tuntui silti Tampereella kovemmalta. Viime aikoina en ole Turun julkista liikennettä testannut, mutta Tampereella on panostettu selvästi kaluston käyttöasteeseen korvaamalla nivelbusseja tavallisilla ja telibusseilla. Käytännössä jos oli ennen nivelbussi melko täynnä, mutta vielä oli jotenkin siedettävän väljää niin nyt on telibussi niin tupaten täynnä, että hyvä että seisomaan mahtuu. Jostain syystä myös penkkien määrää on lisätty seisomatilojen kustannuksella, joten seisojan osa on tosi ankea. On myös jännä että noita tupaten täynnä -vuoroja ajetaan myös kohtuullisen myöhään illalla sekä viikonloppuisin -- ihan kuin olisi päästy kokonaan eroon niistä vuoroista joilla oli joskus maailmassa vielä väljää.

Toivottavasti molemmissa kaupungissa tekeillä olevat pikaratikkaselvitykset johtavat myönteiseen tulokseen, sillä raitiotie olisi omiaan nostamaan joukkoliikenteen palvelutasoa niin, että sillä olisi taas kilpailumahdollisuuksia. Samoin LVM on ainakin periaatteessa lupaamassa budjettirahaa myös suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen:
http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe...annelid=&channelitemid=15040&channelTypeId=22
Olisi varsin viisasta jos rahan edellytyksenä olisi, että se käytetään nimenomaan paikallisen raideliikenteen kehittämiseen. Jotta ei suorastaan syrjitä bussiliikennettä, kriteerit täyttävän liikennemuodon voisi määritellä esim. pääosin dedikoiduilla väylilllä kulkevaksi kulkuneuvoksi, joka ei käytä fossiilisia polttoaineita. :smile:

Tampere-Helsinki-Turku-Tampere -kolmion junayhteyksiä pitäisi muutenkin kehittää, sillä lähitulevaisuudessa alue tullee kehittymään entistä enemmän yhtenäisen työssäkäynti- ja metropolialueen suuntaan, toki sisältäen myös Lahden, joka on jo nyt käytännössä osa Helsingin seutua. Ei ole kenenkään etu että kehittyminen tapahtuu pelkästään autoliikenteen ehdoilla. Vaara on olemassa, sillä 3-moottoritie on tasokas ja suosittu väylä ja 1-moottoritiestä on tulossa vastaavanlainen. Parhaassa tapauksessa tällainen seutujen yhteen kasvaminen helpottaa Helsingin seudun painetta ja hillitsee ylikuumenemista siellä.

Helsinki, Tampere ja Turku lähialueineen vastaavat suurimmasta osasta maan talouskehitystä, ja ulkopuolelle jää lähinnä Oulu joka imee vahvuutensa koko Pohjois-Suomen työvoimareservistä sekä onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Kannattaisi harkita, että liikenne- ja aluepolitiikalla vahvistettaisiin juuri tällaisen kolmoismetropolin syntyä ja toisaalta kasvukeskus Oulun kytkemistä siihen nopein junayhteyksin. Jos tätä täydennettäisiin vielä Itä-Suomen kaupungit yhteen kytkevällä ja etelään yhdistävällä erillisohjelmalla sekä Lapin ja tarvittaessa muiden edellä mainitsemattomien alueiden erityisratkaisuilla, niin voitaisiin puhua oikeasti alueellista kehitystä tukevasta ja maan eri osien erilaiset tarpeet huomioivasta politiikasta. Tosin tuo oli vain pikainen ja karkea hahmotelma. Ehkä joku haluaa tuoda esiin poikkeavan näkemyksensä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Konduktöörin silmin etelässä ja pohjoisessa junamatkustusta katsoneena voin todeta saman havainnon kuin janihyvarinen tuossa aiemmin.

Juna on todella suosittu matkustusmuoto Oulu/Ylivieska/Kokkola-Tampere välillä. Välillä toivosikin, että näihin matkustajiin panostettaisiin, vaikka he eivät matkusta Helsinkiin asti.

Lisäksi työmatkailijoita löytyy pitkin Suomea yllättäviltäkin väleiltä. Mm. Oulusta matkaa päivittäin väkeä Oulaisiin/Ylivieskaan aamulla töihin ja iltapäivällä takaisin. En nyt samassa mittakaavassa kuin Helsinkiin, mutta tärkeitä heistä on jokainen.

Mielestäni tämän hetkinen aikataulurakenne on varsin onnistunut pääyhteysväleillä Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan. Ehkä kuitenkin Tampereeltakin voitaisiin ajaa puolen tunnin välein Helsingin suuntaan tiettyinä vuorokauden ruuhkaisimpina aikoina - vaikka sitten nykyisiä Pendolinoja yhdellä yksiköllä kerrallaan. Esimerkiksi näin:

Lähdöajat Tampereelta -02 (S), -07 (IC2), -32 (S) ja -35 (H).
Saapumiset Helsinkiin -27 (S), -50 (IC2), -57 (S) ja -39 (H).
 
Sattuneesta syystä on tullut matkustettua runsaasti sekä Tampere-Turku -välillä (opiskelin Turussa 10 vuotta sitten) että Tampere-Oulu ja Tampere-Helsinki -väleillä. Vaikutelma on sama. Rautatietilastot tukevat näkemystä: vuonna 2005 matkustajamäärät tuhansina: Tampere-Turku 670, Tampere-Helsinki 3980...3605...5275 (riippuen kohdasta eli ensimmäinen luku Tre-Toijala, sitten Toijala-Riihimäki ja Riihimäki-Helsinki) ja Tampere-Oulu 1750...1110...890.

Tampere-Turku -välillä tarjonta on luvattoman heikko ja noin 2 tunnin matka-aika pitkä siihen nähden, että autolla tuon välin ajaa myös noin kahdessa tunnissa eikä tarvitse odottaa lähtevää junaa paria tuntia. Se selittänee osansa varsin vaatimattomasta matkustajamäärästä.

Janihyvarinen kirjoitti paljon asiaa.

On ylipäätänsä aivan käsittämätöntä, että Tampereen ja Turun välillä ylipäätänsä ajetaan junilla.

Oma käsitykseni on, että 18:sta vuorosta jopa 16 olisi ilmoitettu kannattamattomaksi. Eihän se ole kuin vaatimattomat 89% Ja nämä vuorot siis olisivat enemmän tai vähemmän jonkin sortin ostoliikennettä!

Samaan aikaan Tampereen ja Turun välillä suhaa linja-autoja nauttimatta yhteiskunnan suorasta tuesta niin Huittisten, Loimaan kuin Forssan kautta. Pikavuoroliikenne joutunee tuleen toimeen omillaan, eikä tällä välillä tiettävästi ole kuin yksi huittinen-tampere vuoro ostoliikenteen parissa.

Montako bussivuoroa sitten Tampereelta menee Turkuun ja päinvastoin?
Arkisin:
5:45, 6:15, 6:45, 7:00 (vakio), 7:45, 7:50, 10:00, 12:00, 13:00, 14:05, 15:10, 16:05, 16:10, 17:40, 18:00, 18:20, ja vaihdollisena 8:55, 13:20, ja 19:40. On ihan käsittämätöntä, että tällaisen (ei edes vain kerran kahdessa tunnissa ajettavan) liikenteen lisäksi ostetaan lähes joka ikinen junavuoro samalle reittiosuudelle!

Olisi tässä vaiheessa syytä tutkailla, että jos koko Toijala-Turku osuus pyhitettäisiin vain ja ainoastaan tavarajunille. Josko kalustoa vapautuisi sinne, missä oikeasti sille on tarvetta, eikä kyse ole vain suojatyöpaikkojen täyttämisestä!
 
Turun ja Tampereen välisen junayhteyden kehittämisessä tutkitaan nyt tänä talvikautena myös sellainen vaihtoehto, että välillä liikennöitäisiin tunnin välein Turku - Loimaa - Toijala - Tampere - taajamajunia, jotka pysähtyisivät kaikissa radan varren kuntakeskuksissa sekä lisäksi Turussa Kärsämäessä ja Jäkärlässä. Tällaisten junien matka-aika olisi kuitenkin alle kaksi tuntia, kun kalustona ovat ominaisuuksiltaan Sm4:ää vastaavat taajamajunat.

Taajiksien lisäksi liikennöitäisiin pidemmälle jatkavat pika- ja IC - junat.

Liikennöinti olisi varmasti itsekannattavaa, tiedätte kyllä millä ehdolla.

Lisäksi ne korvaisivat kokonaan Loimaan kautta kulkevan linja-autoliikenteen, joka voitaisiin lakkauttaa täysin tarpeettomana.

Killerpopin ilmoittama tieto:

Oma käsitykseni on, että 18:sta vuorosta jopa 16 olisi ilmoitettu kannattamattomaksi. Eihän se ole kuin vaatimattomat 89% Ja nämä vuorot siis olisivat enemmän tai vähemmän jonkin sortin ostoliikennettä!

on oleellisesti muuttunut Uuden juna-ajan myötä. VR Oy otti kaikki Turku - Tampere - välin junat omalle taloudelliselle vastuulleen, kun vähän aikaa sitten kaikki oli ostoliikennettä.

Olisikohan sen nostamisella esiin, että Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupungin välinen junaliikenne on muka kannattamatonta, ollut asiaan jotakin vaikutusta?

Sinänsä mielenkiintoista, että ostoliikenteen ja kannattavan liikenteen raja siirtyy noin vain.
 
Hitto, kirjoittamani teksti häipyi bittiavaruuteen (mahtoiko johtua täällä Tampereen yliopistolla koneen viereisessä Paavo Koli-salissa suljetuin ovin pidetystä VR Osakeyhtiön tilaamasta luento-/koulutustilaisuudesta?), joten joudun kirjoittamaan viestin uusiksi.

Turun ja Tampereen välisen junayhteyden kehittämisessä tutkitaan nyt tänä talvikautena myös sellainen vaihtoehto, että välillä liikennöitäisiin tunnin välein Turku - Loimaa - Toijala - Tampere - taajamajunia, jotka pysähtyisivät kaikissa radan varren kuntakeskuksissa sekä lisäksi Turussa Kärsämäessä ja Jäkärlässä. Tällaisten junien matka-aika olisi kuitenkin alle kaksi tuntia, kun kalustona ovat ominaisuuksiltaan Sm4:ää vastaavat taajamajunat.
Siis ketkä suunnittelee: Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntaliitot, LVM, VR Oy vai nämä kaikki yhteistyössä? Pikajunien muuttaminen Sm4-vetoisiksi (tai vastaava Sn160-kalusto) taajamajuniksi on sinänsä hyvä idea, Tampereen ja Toijalan välillä olisi sitten mahdollista puolen tunnin vuoroväli taajamajunissa. Toivottavasti kuntakeskusten ja Turun kaupunginosien lisäksi pysähdyttäisiin myös kuntien asemakylissä, kuten Liedossa (Zoolandia!), Urjalassa ja Kylmäkoskella, lisäksi Forssan Matkussa. Ymmärsinkö muuten oikein, että Kärsämäki = Räntämäki ja Jäkärlä = Maaria?

Yksi ongelmakin tuohon liittyy. Pikajunat ja IC-junat käyttävät tuohon matkaan 1:50-2:12 aikaa riippuen muusta liikenteestä, ja jos halutaan neljän tunnin kierrosajat, on suurin mahdollinen sivun pituus käytännössä 1:56. En tiedä, miten tähän vaikuttaa vielä kesän ratatyöt, mutta matka-aika on silti pitkähkö. Rataosa Turku-Toijala on Sn 140 ja Turun likellä 120 km/h, joten tason nosto Sn 160-tasolle olisi käytännössä edellytys tuohon matka-aikaan. Taajamajuna olisi aina se, joka väistäisi nopeampaa liikennettä, eli asemalla seisottaisiin aikataulun mukaan käytännössä 20 sekunnista kolmeen minuuttiin.

Tampere-Turku on 168 km, eli jos nykyiset hitaat matkanopeudet johtuvat vieläkin ratatöistä, voisi nykytasollakin alle kahden tunnin matka-ajat periaatteessa olla mahdollisia. Muuten joudutaan turvautumaan viiden tunnin kierrosaikaan (2:26 suurin mahdollinen matka-aika Tpe-Tku) tai tason nostoon Sn 160:ksi rataosalla.

Killerpopin ilmoittama tieto on oleellisesti muuttunut Uuden juna-ajan myötä. VR Oy otti kaikki Turku - Tampere - välin junat omalle taloudelliselle vastuulleen, kun vähän aikaa sitten kaikki oli ostoliikennettä.

Olisikohan sen nostamisella esiin, että Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupungin välinen junaliikenne on muka kannattamatonta, ollut asiaan jotakin vaikutusta?

Sinänsä mielenkiintoista, että ostoliikenteen ja kannattavan liikenteen raja siirtyy noin vain.
Ei sinänsä hirveästi yllätä Matkahuolto Oy:n työntekijältä, enimmäkseen busseja harrastavalta joukkoliikenneharrastajalta tämmöinen näkökulma, mutta ihan tervetullut pointti sinänsä. Nyt ilmeisesti kuitenkin pointti on menettänyt merkityksensä, kun EB-liikenne ja VR-liikenne ovat tasa-arvoisessa asemassa, kumpikaan ei saa tukia. EB-liikennettä lienee jatkossa järkevintä ohjata Tampereen ja Turun välillä vain Forssan kautta kulkevaksi.

Mielenkiintoista ja positiivista toimintaa rautatieyritykseltä kuitenkin tuo. Ehkä VR yrittää panostaa siihen, ettei sitä julkisuudessa haukuttaisi tukiaisimuriksi? Sama taisi tapahtua myös Savonlinnan ja Parikkalan välillä, jossa vuoromäärää jopa lisättiin. Joka tapauksessa positiivinen uutinen.

Jos VR Oy tekisi samoin myös Tampereen-Riihimäen-Helsingin väliä kulkeville R-taajamajunille, vieläpä niin, että jokainen R-juna kävisi Tampereella kääntymässä, olisin oikeasti iloinen. Joka tunti taajamajunayhteys Helsinkiin vähentäisi tietenkin IC- ja Pendolino-junien täyttöastetta, mutta tämä ei ole välttämättä huono kehityssuunta. "Herrain juniin" jäisi sitten paremmin tilaa niille, jotka haluavat maksaa ekstranopeudesta ja matkustusmukavuudesta, ja yhä useampi budjetin kanssa tarkka hyppäisi taajamajunaan.

Junatyyppien hintaero ei loppujen lopuksi ole niin suuri, että tämä koituisi VR:lle tappiolliseksi, ehkä päinvastoin taajamajunat muuttuisivat täysin voitolliseksi koko matkalta. Samalla koko osuuden Riihimäeltä Tampereelle voisi liittää lähiliikennekarttaan R-junan reitiksi, samoin H-junan reitiksi Riihimäki-Lahti-osuuden. :) Eli Tampereesta tulisi siten tavallaan osa Helsingin metropolialuetta.

Lipputyyppi Riihimäen pohjoispuolella voisi yhä olla tavallinen junalippu, eikä vyöhyketaksa. Kuitenkin Tampereen ja Toijalan välillä voisi vyöhyketaksaa kokeilla yhdessä Porin junien (Vammalaan asti) ja Haapamäen junien kanssa (Juupajoelle asti). Samoin seutulippuyhteistyötä tulee laajentaa taajamajunia koskevaksi uusilla vyöhykelippualueilla. Seutulipunlukija olisi sekä vaunujen eteisissä että konnarilla kannettavana laitteena (jos se on mahdollista).

Sama tietenkin Turun seudulla Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja Saloon, jahka sinne saadaan taajamaliikennettä. Y-junaa voisi jatkaa Karjaalta sekä Hankoon että Turkuun; Hankoon olisi yhteys myös Riihimäeltä Hyvinkään rataa pitkin.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi ongelmakin tuohon liittyy. Pikajunat ja IC-junat käyttävät tuohon matkaan 1:50-2:12 aikaa riippuen muusta liikenteestä, ja jos halutaan neljän tunnin kierrosajat, on suurin mahdollinen sivun pituus käytännössä 1:56. En tiedä, miten tähän vaikuttaa vielä kesän ratatyöt, mutta matka-aika on silti pitkähkö.

Vuonna 2005 Turku - Tampere -välin ajoaika näkyy olleen 1:39 - 1:44. Eli en pitäisi tuota neljän tunnin kierrosaikaa mitenkään mahdottomana ratatöiden valmistuttua.
 
Vuonna 2005 Turku - Tampere -välin ajoaika näkyy olleen 1:39 - 1:44. Eli en pitäisi tuota neljän tunnin kierrosaikaa mitenkään mahdottomana ratatöiden valmistuttua.
Tuossa tapauksessa näin näppituntumalla arvioituna taajamajunille olisi mahdollista lisätä 6-10 pysähdystä (yksi lisäpysähdys = 2 min lisää matka-aikaa, ainakin yhden minuutin saa ilmaiseksi automaattiovien ansiosta). Sn 160-kalustolla voisi lisäksi nipistää Tampere-Toijala-väliltä vähän pois nykyisestä matka-ajasta.

Eli seuraavista väliasemista pitäisi valita (nykyiset suluissa):
  • Räntä-/Kärsämäki
  • Maaria/Jäkärlä
  • Lieto
  • Aura
  • Kyrö
  • Mellilä
  • (Loimaa)
  • (Humppila)
  • Matku
  • Urjala
  • Kylmäkoski
  • Sotkia
  • (Toijala)
  • Viiala
  • Lempäälä
Näistä todennäköisesti ainakin Matku, Kylmäkoski ja Sotkia tippuisivat armotta pois, mikäli 1:56 on tavoitematka-aika. Muut olisivat arvioni mukaan ehdottomasti mukana listalla.

Jos taas tyydytään viiden tunnin kierrosaikaan, on syytä ottaa kaikki nuo mukaan, ja jatkaa tarvittaessa Turun päässä liikennöintiä satamaan asti (sataman lähellähän on myös linna, kaikki satamaan saakka matkustavat eivät suinkaan mene laivalle). Tampereen päässä tulisi lisäksi seuraavat pysähdyspaikat, tai osa näistä (vrt. http://www.tase2025.fi/ve_juna.htm):
  • Hakkari
  • Kulju
  • Sääksjärvi
  • Multisilta
  • Sarankulma
Matka-ajat viiden tunnin kierrolla:
Tku-Tl kaikki liikennepaikat: 2:02
+ Turun satamassa käynti 7+7 min: 2:16
+ Tpe-Tl uudet pysähdykset yht. 10 min: 2:26
 
Ultrix harrastaa pitkälti ajatuksenlukua.

Heittoani täsmentääkseni:

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa selvitetään paikallisjunaliikennettä rataosilla Turku - Salo ja Turku - Loimaa.
Turku - Loimaa - liikennettä tutkitaan "jatkettuna" Tampereelle asti.

Turku - Loimaa - välillä todennäköiset pysähdykset ovat juuri mainitut.

"Kärsämäki" - seisake sijoittuu vanhaa Räntämäen asemaa etelämmäs,
todennäköisesti Kärsämäen Prisman tasalle, jossa on hyvät vaihtoyhteydet
paikallisbusseihin.

"Jäkärlä" - pysäkki on vanha Maarian asema, jossa on sopivasti myös kolmiraiteinen kohtauspaikka sekä alikulkukin sopivassa paikassa.
 
On ylipäätänsä aivan käsittämätöntä, että Tampereen ja Turun välillä ylipäätänsä ajetaan junilla.
Ja aivan yhtä käsittämätöntä on se, että Helsingin ja Tampereen välillä ajetaan matkustajajunilla. Kulkeehan siellä moottoritiekin! Valitettavasti Turku-Tampere-matkustajajunaliikenteen lakkauttaminen toisi monelle matkustajalle kulkuneuvon vaihdon. Tästä seuraisi matkustajamäärien pieneneminen ja lopulta olisi käsittämätöntä ajaa junilla muuallakaan Suomessa.

Tämän viestiketjun mukaan Turun ja Tampereen välillä kulkee junissa 670 000 matkustajaa vuodessa. Oletetaan, että matkustajat jakautuvat tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle. Päivää kohden tämä on 1835 matkustajaa. Montako linja-autovuoroa tarvittaisiin, jotta kaikki matkustajat saataisiin kuljetettua? Ainakin vuoroväli olisi riittävän tiheä!

Turun ja Tampereen välillä liikennöitäisiin tunnin välein Turku - Loimaa - Toijala - Tampere - taajamajunia, jotka pysähtyisivät kaikissa radan varren kuntakeskuksissa sekä lisäksi Turussa Kärsämäessä ja Jäkärlässä.
Taajiksien lisäksi liikennöitäisiin pidemmälle jatkavat pika- ja IC - junat.
Liikennöitäisiinkö radalla vielä tavarajuniakin? Taajamajunia (tunnin välein) ja tavarajunia voidaan liikennöidä samalla radalla, kunhan kohtauspaikkoja on riittävästi. Pikajunat eivät enää mahdu mukaan millään kohtauspaikkojen määrällä, tai ne eivät ainakaan voi kulkea taajamajunia nopeammin.

Lisäksi ne korvaisivat kokonaan Loimaan kautta kulkevan linja-autoliikenteen, joka voitaisiin lakkauttaa täysin tarpeettomana.
Tällä mahdollistetaan se, ettei Kylmäkoskelta tai Urjalan kirkonkylästä pääse Turkuun (tai Loimaalle) enää millään julkisella liikennevälineellä. Pitää varmaan ensin ajaa linja-autolla Tampereelle ja siellä vaihtaa Turkuun menevään junaan.

Olisikohan sen nostamisella esiin, että Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupungin välinen junaliikenne on muka kannattamatonta, ollut asiaan jotakin vaikutusta?
Onkos tuo nostettu esille muuallakin kuin tällä foorumilla? Minä vain kysyn. Suomen toiseksi suurin kaupunki on muuten Espoo. Pinta-alalla mitattuna Suomen ja maailman toiseksi suurin kaupunki on Pudasjärvi, eikä sinne mene edes rautatietä.
 
Takaisin
Ylös