Kaukojunien kulkutiheydestä

Liikennöitäisiinkö radalla vielä tavarajuniakin? Taajamajunia (tunnin välein) ja tavarajunia voidaan liikennöidä samalla radalla, kunhan kohtauspaikkoja on riittävästi. Pikajunat eivät enää mahdu mukaan millään kohtauspaikkojen määrällä, tai ne eivät ainakaan voi kulkea taajamajunia nopeammin.

Yksiraiteisella radalla voi liikennöidä varsin tiheää liikennettä jos halutaan ja liikennöinti on täsmällistä. Täsmällisyyttä alkaa VR Oy:ltäkin löytyä sitten, kun se joutuu maksamaan myöhästelyjen aiheuttamat haitat muille liikennöitsijöille.

Pikajunaliikenteen nopeuden kannalta järkevä ratkaisu on se, että paikallisjuna lähtee Turusta ja Tampereelta pikajunan "perään" jolloin pikajuna voi olla sen 10-15 minuuttia nopeampi. Turku - Salo - grafiikoissa paikallisjunaliikenne ratkaistiin tähän tapaan.

Tällä mahdollistetaan se, ettei Kylmäkoskelta tai Urjalan kirkonkylästä pääse Turkuun (tai Loimaalle) enää millään julkisella liikennevälineellä. Pitää varmaan ensin ajaa linja-autolla Tampereelle ja siellä vaihtaa Turkuun menevään junaan.

Urjalan rakenteisessa taajamassa olisi aivan perusteltua liikennöidä sisäistä joukkoliikennettä asemakylän ja kirkonkylän välillä myös mm. koululaiskuljetusten ja julkisiin palveluihin pääsemisen vuoksi. Samalla kulkupelillä pääsisi junallekin. Kunta varmaan maksaa nytkin pitkän pennin koulukuljetuksista.

Kylmäkoskelaisia varten ExpressBusia tuskin liikennöidään.

Onkos tuo nostettu esille muuallakin kuin tällä foorumilla? Minä vain kysyn.

Nk. ostoliikennekarttaa on esitelty monissa yhteyksissä Pro Rautatien www.prorautatie.net ja Raideryhmän www.raideryhma.fi toimesta sekä asia on noussut esille eri tasoisissa keskusteluissa.

Suomen toiseksi suurin kaupunki on muuten Espoo.

Tässä taas viisastellaan Suomen kuntien käyttämällä "kaupunki" nimityksellä,
jolla ei ole paljoakaan tekemistä kaupunkirakenteen tai toiminnallisen rakenteen kanssa.

Espoo on toki Suomen väkiluvultaan toiseksi suurin kunta, mutta pääosa Espoosta on osa Helsingin kaupunkitaajamaa ja yhtenäistä suurkaupunkirakennetta.

Helsinki on väkiluvultaan Suomen suurin kaupunkitaajama ja -seutu.

Määrittelyistä ja rajauksista riippuu, onko väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunkitaajama tai -seutu Turku vai Tampere.
 
Tällä mahdollistetaan se, ettei Kylmäkoskelta tai Urjalan kirkonkylästä pääse Turkuun (tai Loimaalle) enää millään julkisella liikennevälineellä. Pitää varmaan ensin ajaa linja-autolla Tampereelle ja siellä vaihtaa Turkuun menevään junaan.

Tarkistin Matkahuollon matkahausta Kylmäkosken tilanteen: nykyään ainoa suora yhteys Kylmäkosken kirkonkylältä Turkuun on Tampere-Turku vakiovuoro 7:00-11:20 (Kylmäkoski 7:45), muut ovat tavalla tai toisella vaihdollisia. Urjalassa taas kaikki Forssan kautta Turkuun kulkevat pikavuorot kulkevat säilyisivät, ainoastaan kaksi pikajunan kanssa kilpailevaa EB-yhteyttä Turkuun loppuisivat.

Jos Kylmäkoskelle ja Urjalaan palautetaan junapysähdykset, olisi suhteellisen edullista muodostaa näille junille ja näiltä junilta vaihtoyhteydet kuntakeskukseen. Selvää on, että sama lippu kävisi junassa ja 'liityntäbussissa'. Samalla joukkoliikennetarjonta paranisi huomattavasti nykyisestä.
 
Jos Kylmäkoskelle ja Urjalaan palautetaan junapysähdykset.
Kylmäkoskella ei kannata junia pysäyttää. Aseman lähistöllä asuu nykyisin alle kolmesataa asukasta. Lisäksi Kylmäkosken asemalta on bussiyhteys sekä Urjalan asemalle että Toijalaan. Näköjään myös Kylmäkosken kirkonkylästä on bussiyhteys Urjalan asemalle.
 
Kylmäkoskella ei kannata junia pysäyttää. Aseman lähistöllä asuu nykyisin alle kolmesataa asukasta.
Eli vajaa kolmesataa potentiaalista junan käyttäjää! ;) Todellisuudessa Kylmäkoski lienee – kuten aiemmin totesin – niitä paikkoja, joihin neljän tunnin kierrosajalla ei ole mahdollista jäädä "kuppaamaan". Kylmäkoskellakin on syytä kuitenkin pysähtyä, mikäli syystä tai toisesta neljä tuntia ei riitä (=kierrosajaksi tuleekin 5 h).

Jos Kylmäkoskella ei ole realistista pysäyttää junaa, tulee sekä Kylmäkosken aseman että kirkonkylän asukkaat kuskata bussikyydein muille asemille. Bussihan voisi kulkea reittiä Urjala kk. - Urjala as. - Kylmäkoski as. - Kylmäkoski kk. - Sotkia - Toijala, ja linja kuuluisi JunaBussi-yhteistyöhön. Etenkin, jos Kylmäkoski liittyy Akaaseen, tulee tämä "paikallisbussilinja" olemaan kylmäkoskelaisten kannalta oleellinen, riippumatta siitä, asuuko kirkolla, asemalla vai Sotkialla.

Jos taas junan pysäyttely on realistista, on Akaalla sitten toimiva paikallisjunaliikenteen helminauha: Viiala, Toijala, Sotkia ja Kylmäkoski. Todennäköisesti kaupunki pyrkisi sitten ohjaamaan uutta omakotiasutusta Sotkian ja Kylmäkosken asemanseuduille, 2007 starttaavan Akaan asemanseudut ovat jo käytännössä täynnä. Asutuksen alkaessa jälleen lisääntymään tällä hetkellä näivettyvissä taajamissa perusteet junapysähdyksien ylläpitämiseksi vahvistuisivat alati.
 
ultrix sanoi:
Ei sinänsä hirveästi yllätä *********** Oy:n työntekijältä, enimmäkseen busseja harrastavalta joukkoliikenneharrastajalta tämmöinen näkökulma, mutta ihan tervetullut pointti sinänsä. EB-liikennettä lienee jatkossa järkevintä ohjata Tampereen ja Turun välillä vain Forssan kautta kulkevaksi.

Anteeksi nyt ultrix, työnantajallani ei ole osaa eikä arpaa minun käymiini nettikeskusteluihin. Koen kuitenkin olevani joukkoliikenneharrastaja, kulkumuototapaan katsomatta. En edusta yhtiön mielipidettä, vaan olen aivan täysin yksityishenkilö kaikissa mielipiteissä.

mutta lähdetääns purkamaan vyyhtiä:

EB-liikenne vain ja ainoastaan Forssan kautta kulkevana olisi aikamoinen palvelutasotappio sellaisillekin paikkakunnille kuin Huittinen ja Vammala. Vai onko mielessäsi jokin korvaava järjestely?

Forssan kautta kaikkien vuorojen ajaminen olisi silkkaa typeryyttä, matka-aika kasvaa roimasti varsinkin kun Forssa on vain kauttakulkukaupunki, Loimaan kautta kulkee esim kahden tunnin Express-vuoroja, jotka pysähtyy vain Tampereen ja Turun pikavuoropysäkeillä, nämäkinkö pitäisi poistaa vain sen takia, että tappiolliseksi osoittautunutta junaliikennettä pitäisi väkisin tekohengittää?
Mikko Laaksonen sanoi:
on oleellisesti muuttunut Uuden juna-ajan myötä. VR Oy otti kaikki Turku - Tampere - välin junat omalle taloudelliselle vastuulleen, kun vähän aikaa sitten kaikki oli ostoliikennettä.
Tämä tieto on tärkeä. Luulin että pysyvästi tappiollinen liikenne on aina sitä, mutta näemmä hetkessä asiat muuttuu ja taas kaikki on toisin. VR:n matematiikalla ajatellen, jos 1 matkustaja tuo tappiota 10 euroa, tuo 5 matkustajaa tappiota 50 euroa jne. Olisiko sitten matkustajamäärä vähentynyt oleellisesti?
Ja aivan yhtä käsittämätöntä on se, että Helsingin ja Tampereen välillä ajetaan matkustajajunilla. Kulkeehan siellä moottoritiekin! Valitettavasti Turku-Tampere-matkustajajunaliikenteen lakkauttaminen toisi monelle matkustajalle kulkuneuvon vaihdon. Tästä seuraisi matkustajamäärien pieneneminen ja lopulta olisi käsittämätöntä ajaa junilla muuallakaan Suomessa.

Kylmäkoskelaisia varten ExpressBusia tuskin liikennöidään.
Ehkä se moottoritie kannattaisi jatkaa hetimmiten Ouluun asti. Tai mieluusti Kemijärvelle asti - sieltähän se suurin poru on lähtöisin.

Ketähän ne nyt ovat, joita tämä vaihto koskisi ja millä tapaa? Jos kerran vakuutellaan, että junat kulkevat lähes tyhjinä, niin tuskin kovin montaa ainakaan. Väitän, että Tampere-Turku välillä olisi huomattavasti tiheämpi linja-autoliikenne, joka ei ole sidottu vain epämääräisiin asemiin radan varressa vaan joustaviin reittehin ja niiden varrella oleviin (pikavuoro)pysäkkeihin, jos tappiolliseksi kuulutettu junaliikenne ei olisi nakertamassa matkustajien oikeita etuja.

Mutta ilmeisesti se on väärin asiakkaita (joukkoliikenteen käyttäjiä) kohtaan, että olisi suurempi määrä pysähdyksiä, enemmän vuoroja, eikä päällekkäisyyksiä.

Tapaus Kylmäkoski tulee mieleen väkisinkin, kun satuin Urjalan bussiin jossa matkustaja oli menossa kylmäkoskelle ja kyseli paluuvuoroa Kylmäkoskelta pois ja kummasti ExpressBus sopi kuvioihin, erityisesti aikataulunsa osalta. Juna-aikataulua en uskaltanut edes antaa.


vompatti sanoi:
Mikko Laaksonen sanoi:
Lisäksi ne korvaisivat kokonaan Loimaan kautta kulkevan linja-autoliikenteen, joka voitaisiin lakkauttaa täysin tarpeettomana.
Tällä mahdollistetaan se, ettei Kylmäkoskelta tai Urjalan kirkonkylästä pääse Turkuun (tai Loimaalle) enää millään julkisella liikennevälineellä. Pitää varmaan ensin ajaa linja-autolla Tampereelle ja siellä vaihtaa Turkuun menevään junaan.
Ilmeisesti maantietoni on huonompi kuin kouluaikoina. Olen ainakin kuvitellut tähänkin asti, että merkittävä osa Tampere-Turku busseista nimenomaan kulkisi niin Kylmäkosken kuin Urjalan kautta (ei koske Huittisten kautta kulkevia). Urjalasta alkaakin se vaihtoehto - joko Forssan tai Loimaan kautta.

www.matka.fi tukee myös käsitystä. En ainakaan jaksa uskoa, että kone arpoisi viivan kulkemaan miten sattuu.


Tarkistin Matkahuollon matkahausta Kylmäkosken tilanteen: nykyään ainoa suora yhteys Kylmäkosken kirkonkylältä Turkuun on Tampere-Turku vakiovuoro 7:00-11:20 (Kylmäkoski 7:45), muut ovat tavalla tai toisella vaihdollisia. Urjalassa taas kaikki Forssan kautta Turkuun kulkevat pikavuorot kulkevat säilyisivät, ainoastaan kaksi pikajunan kanssa kilpailevaa EB-yhteyttä Turkuun loppuisivat.
Toisaalta, ilmeisesti Ultrix on valmis kulkemaan juna-asemalle 5 km, mutta lähimmälle bussipysäkille valtatien varteen kilometri on liikaa? Ihan aikuisen oikeasti - Kylmäkosken kautta on yllättävän tiheä bussiliikenne. Jälleen peräänkuuluttaisin sen matka.fi:n tulkitsemista, ei sitä kävelyä ihan hirmuisesti tule.

Tälle päivälle sain Kylmäkoski th - Turku -haulle 5 yhteyttä. Mikään niistä ei ole millään tapaa vaihdollinen.
 
EB-liikenne vain ja ainoastaan Forssan kautta kulkevana olisi aikamoinen palvelutasotappio sellaisillekin paikkakunnille kuin Huittinen ja Vammala.

Tässä - Turun ja Tampereen välistä maantietoa tuntevalle - lienee selvää, että Nokian, Vammalan ja Huittisten sekä Forssan kautta kulkeville Turku - Tampere - pikavuorobusseille on olemassa todellinen väestöpohja.

Sen sijaan Loimaan kautta kulkeville busseille "omaa" väestöpohjaa on erittäin vähän, lähinnä vain mainitut Urjalan kirkonkylä ja Kylmäkoski. Muut taajamat ovat kaikki radan varressa.

Luulin että pysyvästi tappiollinen liikenne on aina sitä, mutta näemmä hetkessä asiat muuttuu ja taas kaikki on toisin. Olisiko sitten matkustajamäärä vähentynyt oleellisesti?

Kyseessä on vain ja ainoastaan se, että Uuden Juna-Ajan yhteydessä tappiollisten junien määritelmää muutettiin satunnaisesti. Samalla kuitenkaan tukisumma ei muuttunut mihinkään - joka on myös tärkeä havainto.

VR Oy:lle "tappiollisista" matkustajajunista maksettavalla korvauksella ja kyseisten yhteysvälien tappiollisuudella ei ole paljoakaan tekemistä keskenään, jonka nimenomaan Turku - Tampere - yhteys tuo esille. Yhteyshän on kuitenkin raskaimmin kuormitettu yhteys, jolla ei kulje suoraan Helsinkiin meneviä junia.

Haluttu korvaus määritellään yhtiön raskaiden kulujen, tulojen sekä valtio-omistajan määrittelemien tuottovaatimusten mukaan siten, että matkustajajunaliikenteestä saatavalla korvauksella katetaan koko yhtiön tarpeet.

Todelliset tappiot saattavat syntyä aivan muusta kuin tappiolliseksi väitetystä liikenteestä.

Syy siihen, miksi Turku - Tampere - junien pääosa siirrettiin tappiollisista voitollisiksi oli yksinkertaisesti se, että liian monella taholla alettiin kysellä, miten Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupungin välinen junaliikenne, jolla kuitenkin on vajaat 700 000 matkustajaa vuodessa, voisi olla muka kannattamatonta.

Ketähän ne nyt ovat, joita tämä vaihto koskisi ja millä tapaa? Jos kerran vakuutellaan, että junat kulkevat lähes tyhjinä, niin tuskin kovin montaa ainakaan.

Ensinnäkin, Tampereella vaihtaminen bussin ja junan välillä on Matkahuollon tahdosta tehty mahdollisimman hankalaksi. Nimenomaan Matkahuolto ja bussiliikennöitsijät estivät matkakeskuksen toteuttamisen. Vaihtaminen kaukobussista junaan ei ole Tampereella - kuten ei Turussakaan - realistinen vaihtoehto. Näin on tehty, jotta bussilla Turkuun tai Tampereelle tulleet matkustajat jatkaisivat ExpressBusin asiakkaina myös niihin määränpäihin, joihin on bussia laadukkaampi junayhteys.

Toisekseen, on useaan kertaan tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu, että raideliikenteen korvaaminen bussiliikenteellä laskee merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä. Tämä johtuu bussien hitaista matkanopeuksista, pienestä kapasiteetista ja huonosta matkustusmukavuudesta.

Junathan eivät kulje läheskään tyhjinä. Aiemmin ketjussa osoitettiin, että junavuoroa kohden on päivässä yli 100 matkustajaa.

Turku - Tampere - junayhteys palvelee samalla Turun yhteyksiä mm. Jyväskylään, Ouluun, Pohjanmaalle, Savoon jne. Monet matkustajista jatkavat Tampereelta edelleen.

Väitän, että Tampere-Turku välillä olisi huomattavasti tiheämpi linja-autoliikenne, joka ei ole sidottu vain epämääräisiin asemiin radan varressa vaan joustaviin reittehin ja niiden varrella oleviin (pikavuoro)pysäkkeihin.

Tämä on nyt jo aivan bussipropagandaa.

Turku - Toijala - Tampere - radan varressa lähes kaikki taajamat - nimenomaan Urjalan kirkonkylää ja Kylmäkoskea lukuunottamatta - sijaitsevat radan varressa.

Suoraan rataa pitkin kulkeva juna palvelee nykyistä taajamarakennetta merkittävästi mitään bussiyhteyttä paremmin, jos se vain pysähtyy radan varren taajamissa.

Taajamien syrjäisemmistä osista matkustajat voivat tulla rautatieasemalle pyörällä, autolla, taksilla tai paikallisbussilla.
 
Anteeksi nyt ultrix, työnantajallani ei ole osaa eikä arpaa minun käymiini nettikeskusteluihin. Koen kuitenkin olevani joukkoliikenneharrastaja, kulkumuototapaan katsomatta. En edusta yhtiön mielipidettä, vaan olen aivan täysin yksityishenkilö kaikissa mielipiteissä.
Anteeksi, en tarkoittanut millään pahalla. Työpaikan mainitseminen oli kyllä asiatonta, myönnän.

EB-liikenne vain ja ainoastaan Forssan kautta kulkevana olisi aikamoinen palvelutasotappio sellaisillekin paikkakunnille kuin Huittinen ja Vammala. Vai onko mielessäsi jokin korvaava järjestely?
Ai niin, Lauttakylän auto. En yhtään muistanut koko reittiä, mutta toki tämäkin reitti jäisi tärkeänä ajettavaksi.

Forssan kautta kaikkien vuorojen ajaminen olisi silkkaa typeryyttä, matka-aika kasvaa roimasti varsinkin kun Forssa on vain kauttakulkukaupunki, Loimaan kautta kulkee esim kahden tunnin Express-vuoroja, jotka pysähtyy vain Tampereen ja Turun pikavuoropysäkeillä, nämäkinkö pitäisi poistaa vain sen takia, että tappiolliseksi osoittautunutta junaliikennettä pitäisi väkisin tekohengittää?
Tuollaiset Express-vuorot ovat loppuviimeksi joukkoliikenteen kokonaiskuvan kannalta vahingollisia: vaikka matka-aika on suunnilleen sama kuin junalla, joka joutuu hidastelemaan ratatöiden vuoksi, eivät vuorot palvele muita kuin kaupunkeja reittiensä päässä. Samalla matka-ajalla kulkeva taajamajuna taas palvelisi kaikki radan taajamat.

Mutta ilmeisesti se on väärin asiakkaita (joukkoliikenteen käyttäjiä) kohtaan, että olisi suurempi määrä pysähdyksiä, enemmän vuoroja, eikä päällekkäisyyksiä.
Näin ainakin VR Oy tuntuu ajattelevan. Pysähdysten kannalta myös kaikki ne linja-autoliikennöitsijät, jotka ajavat noita skip-all-stops-vuoroja.

Tapaus Kylmäkoski tulee mieleen väkisinkin, kun satuin Urjalan bussiin jossa matkustaja oli menossa kylmäkoskelle ja kyseli paluuvuoroa Kylmäkoskelta pois ja kummasti ExpressBus sopi kuvioihin, erityisesti aikataulunsa osalta. Juna-aikataulua en uskaltanut edes antaa.
Hienoa, että tällaista paikallismatkustusta ilmenee. Mutta onnistuisihan tämä sillä ideoimallani Urjala kk. - Urjala as. - Kylmäkoski as. - Kylmäkoski - Sotkia - Toijala-reitilläkin, eikä tarvitsisi maksaa edes EB-lisää. ;)

Ilmeisesti maantietoni on huonompi kuin kouluaikoina. Olen ainakin kuvitellut tähänkin asti, että merkittävä osa Tampere-Turku busseista nimenomaan kulkisi niin Kylmäkosken kuin Urjalan kautta (ei koske Huittisten kautta kulkevia). Urjalasta alkaakin se vaihtoehto - joko Forssan tai Loimaan kautta.

Toisaalta, ilmeisesti Ultrix on valmis kulkemaan juna-asemalle 5 km, mutta lähimmälle bussipysäkille valtatien varteen kilometri on liikaa? Ihan aikuisen oikeasti - Kylmäkosken kautta on yllättävän tiheä bussiliikenne. Jälleen peräänkuuluttaisin sen matka.fi:n tulkitsemista, ei sitä kävelyä ihan hirmuisesti tule.
Katsoin www.matkahuolto.info hausta aikataulut, laitoin paikoiksi Kylmäkoski ja Turku. Tienhaara jäi epähuomiossa kokeilematta. Ja kyllä, mieluummin kuljen paikallisbussilla asemalle ja jatkan junalla, koska fanitan kuitenkin raideliikennettä yli bussiliikenteen. ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
VR Oy otti kaikki Turku - Tampere - välin junat omalle taloudelliselle vastuulleen, kun vähän aikaa sitten kaikki oli ostoliikennettä.

Olisikohan sen nostamisella esiin, että Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimman kaupungin välinen junaliikenne on muka kannattamatonta, ollut asiaan jotakin vaikutusta?

Eiköhän kysymys ole siitä, että junakokoonpanoja on kevennetty ja palveluita karsittu junista tähän tapaan:

- Makuuvaunuliikennettä vähennettiin syksyllä reippaasti mainitulla radalla.

- Lastenvaunut poistettiin ja niitähän liikkui myös Turun ja Tampereen välillä.

- Ensimmäisen luokan osastot poistettiin pari vuotta sitten pikajunista ja tänä vuonna myös IC-junista.

- Vielä pari kolme vuotta sitten kaikissa Turun ja Tampereen väliä kulkevissa matkustajajunissa oli ravintolavaunu (yhtä maanantaisin ajettua lisäjunaa lukuunottamatta). Nyt jo kolmannes vuoroista kulkee ilman ravintolaa.

Pohjimmiltaan tässä tullaan siis sen vanhan totuuden eteen, ettei Mersua saa Ladan hinnalla.
 
Eiköhän kysymys ole siitä, että junakokoonpanoja on kevennetty ja palveluita karsittu junista tähän tapaan:

Makuuvaunuliikennettä lukuunottamatta PNu:n esittämät perustelut ovat keksittyjä.

Kommentit itse asiaan:
- Ravintola- ja lastenvaunut lisäävät kuitenkin kapasiteettia eli korvaavat tavallisia vaunuja, vaikka paikkoja voikin varata vain lastenvaunun istumapaikoille.
- Ravintolavaunujen tulisi pystyä itse palvelujen myynnillä kattamaan lisäkulunsa, varsinkin henkilöstö ja tarjoilu.
- Kyseessä ovat olleet käyttökuntoiset mutta jo kuoletetut vaunut. Niistä ei ole ollut pääoma- tai henkilöstökuluja, ainoastaan ylläpitokulut, joiden voidaan arvioida olleen varsin pieniä. Nythän kyseiset vaunut on jo romutettu.
 
- Ravintola- ja lastenvaunut lisäävät kuitenkin kapasiteettia eli korvaavat tavallisia vaunuja, vaikka paikkoja voikin varata vain lastenvaunun istumapaikoille.

Mutta eivät vastaa istumapaikkojen määrältään tavallista toisen luokan vaunua eli ovat siten lisäkustannus.

- Ravintolavaunujen tulisi pystyä itse palvelujen myynnillä kattamaan lisäkulunsa, varsinkin henkilöstö ja tarjoilu.

Jos uuden ravintolavaunun arvioidaan maksavan vaikkapa 1,5 miljoonaa euroa ja vaunun tuottovaatimus on 5 % tästä summasta, niin tuloja pitää kertyä runsaat 200 euroa vuorokaudessa. Tähän päälle sitten henkilökunnan palkat ja kaikki vaunun ylläpitokulut. Jokainen voi miettiä, montako kuppia kahvia on myytävä, jotta ravintolavaunu kattaa palvelujen myynnillä kulunsa ja onko realistista odottaa tähän myyntiin yllettävän kaikissa Turun ja Tampereen välillä kulkevissa junavuoroissa?

- Kyseessä ovat olleet käyttökuntoiset mutta jo kuoletetut vaunut. Niistä ei ole ollut pääoma- tai henkilöstökuluja, ainoastaan ylläpitokulut, joiden voidaan arvioida olleen varsin pieniä. Nythän kyseiset vaunut on jo romutettu.

Tämä on sitten vain oma arvauksesi, että vaunujen ylläpitokulut ovat olleet pieniä (aina siitä paljon puhutusta siivouksesta alkaen). Vaunujen romuttamiseenkin on jouduttu menemään juuri siksi, ettei 60-luvun tekniikkaa edustavaan kalustoon tahdo saada varaosia enää kohtuuhintaan mistään. Huonokuntoisimpia vaunuja romuttamalla tilanne toki tilapäisesti hieman korjaantuu, koska niistä voidaan kerätä osia vielä jäljelle jääviin vaunuihin.
 
Jos uuden ravintolavaunun arvioidaan maksavan vaikkapa 1,5 miljoonaa euroa ja vaunun tuottovaatimus on 5 % tästä summasta, niin tuloja pitää kertyä runsaat 200 euroa vuorokaudessa. Tähän päälle sitten henkilökunnan palkat ja kaikki vaunun ylläpitokulut. Jokainen voi miettiä, montako kuppia kahvia on myytävä, jotta ravintolavaunu kattaa palvelujen myynnillä kulunsa ja onko realistista odottaa tähän myyntiin yllettävän kaikissa Turun ja Tampereen välillä kulkevissa junavuoroissa?

Maksaako ravintolavaunu noin paljon? Ja eiköhän esim. Rk(t)/Rbkt-vaunut ole jo kuoletettu.

Huomioi myös Avecran hinnat, http://www.avecra.fi/?cmsfid=81 - jos jokaista myyntiartikkelia myydään kaksi annosta päivässä, tulee siitä jo yli 200 euroa. Todennäköisesti myydään paljon enemmän, jolloin Avecra Oy:n tulot ravintolavaunumyynnistä ylittävät selkeästi menot. Turku-Pieksämäki on pitkä matka matkustaa nälässä. ;)
 
Maksaako ravintolavaunu noin paljon? Ja eiköhän esim. Rk(t)/Rbkt-vaunut ole jo kuoletettu.

Eihän uusia ravintolavaunuja ole hankittu aikoihin (minkähän takia?), joten niiden hinta on tietysti arvailujen varassa. Jos kuitenkin Edm-vaunu maksaa noin 2,9 miljoonaa niin tuskin mitään karvalakkimallin ravintolavaunuakaan voi saada alle 1,5 miljoonan. Esittämäni hinta-arvio (joka oli tarkoitettu vain havainnollistamaan asiaa) lienee siis ennemmin alakantissa.

Mitä sinisiin ravintolavaunuihin tulee niin kysymyshän on tietysti siitä, ettei ravintolavaunuja ole riittävästi kaikkia kaukojunia varten. Jos esim. Turun ja Tampereen välisissä junissa halutaan säilyttää ravintolavaunut, on niitä karsittava vastaavasti joltain muulta yhteysväliltä tai sitten on hankittava uusia vaunuja.

Huomioi myös Avecran hinnat, http://www.avecra.fi/?cmsfid=81 - jos jokaista myyntiartikkelia myydään kaksi annosta päivässä, tulee siitä jo yli 200 euroa.

Huomioi sinä taas, että tuotteen hinnasta vain osa on voittoa ja sitten pitää maksaa vielä vaunujen ylläpitokulut sekä henkilökunnan palkat. Montakohan työntekijääkin tarvitaan yhtä ravintolavaunua kohden? Olisiko 10 hyvä arvaus?
 
Tämä on sitten vain oma arvauksesi, että vaunujen ylläpitokulut ovat olleet pieniä (aina siitä paljon puhutusta siivouksesta alkaen).

Kyseessä ei ole mikään arvaus vaan tieto, joka perustuu aiempiin selvitystöihini mm. kaupunkiraideliikenteestä. Vaunujen pelkät telien, lämmityksen, valaistuksen ja siivouksen kulut ilman moottorien huoltoa ja energiakuluja ovat varsin pienet. Veturin energiankulutus toki lisääntyy, mutta nyt puhutaan junista, jotka sekä ilman lisävaunuja että niiden kanssa ovat varsin kohtuullisia kuormia sekä Sr1 että Sr2 - vetureille.

Siivouksen osalta aikaisemmassa ketjussa esittämäsi väitteet ovat puuta heinää. Vaunujen siivouksesta on vaunukohtainen hinta sovittu suuren siivousalan firman kanssa, joka toimii samaan hintaan kaikkialla maassa.

Montakohan työntekijääkin tarvitaan yhtä ravintolavaunua kohden? Olisiko 10 hyvä arvaus?

Joukkoliikenteessä ja lähes kaikessa muussakin liiketoiminnassa on tähän yksinkertainen laskutapa eli kustannukset tehollista henkilötuntia kohden.

Muussa joukkoliikenteessä nämä kustannukset ovat noin 25-30 € / henkilön työtunti.

Ravintolavaunussa on töissä yleensä yksi henkilö.

VR - landiassa toki on kaikki mahdollista, esimerkiksi se, että tehollista työtuntia kohden on töissä 2-3 kertaa enemmän väkeä kuin muualla joukkoliikennealalla, mutta jos näin olisi, sehän on vain VR Oy:n omaa ammattitaidon puutetta.
 
Viimeksi muokattu:
Ravintolavaunussa on töissä yleensä yksi henkilö.

Mielestäni on yleensä ollut kaksi, kun itse olen ravintolavaunussa asioinut. Jos vaunussa työskentelee vuorokauden aikana esim. kaksi vuoroa ja tämä seitsemänä päivänä viikossa sekä lomien tekijät päälle niin arvioisin, ettei 10 henkilöä ole kovin kaukana siitä määrästä, joka yhden ravintolavaunun pyörittämiseen tarvitaan.
 
Jos Kylmäkoskella ei ole realistista pysäyttää junaa, tulee sekä Kylmäkosken aseman että kirkonkylän asukkaat kuskata bussikyydein muille asemille.

Etenkin, jos Kylmäkoski liittyy Akaaseen - -
Jos taas junan pysäyttely on realistista, on Akaalla sitten toimiva paikallisjunaliikenteen helminauha: Viiala, Toijala, Sotkia ja Kylmäkoski. Todennäköisesti kaupunki pyrkisi sitten ohjaamaan uutta omakotiasutusta Sotkian ja Kylmäkosken asemanseuduille, 2007 starttaavan Akaan asemanseudut ovat jo käytännössä täynnä.
Kylmäkosken kunta on muistaakseni ostanut Atomi Linesilta jokakeskiviikkoisen bussiyhteyden Toijalaan. Kovin paljon matkustajia ei ole.

Ultrixin Akaa-ihannointia olen lukenut jo muista viestiketjuista. En usko, että Kylmäkoski ikinä liittyy Akaaseen, Suomen suurimman moottoritieristeyksen ympärille perustettuun kaupunkiin. Ennemmin Kylmäkoski ja Urjala yhdistyvät. Osia Kylmäkoskesta saatetaan asukkaiden toiveesta liittää Akaaseen. Akaan asemanseudut eivät ole täynnä: Toijalan aseman lähellä taitaa olla tyhjääkin peltoa ja vielä Suomen kaupunkimaisin kunta, Viiala, on raiskaamassa koko historiallista keskustaa kaavoittamalla jokaisen keskustan tontin kerrostaloille ja rivitaloille (lue lisää tänä vuonna ilmestyneestä Viialan rakennusperintöä arvioivasta kirjasesta). Vaikka asemanseudut olisivatkin täynnä, ei Kylmäkosken asema ja Sotkia saa uusia tontteja, sillä Kylmäkoskella Tipurin alueella on vielä rakentamattomia tontteja. Viiala keskittyy myymään tontteja Koiviston alueelta, jonne kaukonäköinen kunta rakensi vesijohdot ja viermärit jo 20 vuotta sitten. Kyllä niitä omakotitalotontteja voi kaavoittaa kauaksikin asemista, sillä onhan kaikilla asukkailla ne peltilehmät, joilla pääsee töihin.

Siinä mielessä ajankohtainen kirjoitus Ultrixilta, että joukkoliikenne on (ollut) yksi keskustelluimpia aiheita uuden Akaan syntyvaiheissa.

Ilmeisesti maantietoni on huonompi kuin kouluaikoina. Olen ainakin kuvitellut tähänkin asti, että merkittävä osa Tampere-Turku busseista nimenomaan kulkisi niin Kylmäkosken kuin Urjalan kautta.
Luitko sen lainatun tekstin, jonka alapuolelle kirjoitit tuon? Mikäli junaliikenne korvaa Loimaan kautta kulkevat bussit, ei Kylmäkoskelta pääse Turkuun. Nyt vielä pääsee.

Tässä taas viisastellaan Suomen kuntien käyttämällä "kaupunki" nimityksellä.
Niinhän tässä viisastellaan. Olisit käyttänyt tarkempaa sanaa 'kaupunkialue' tai 'kaupunkiseutu' tms. Mutta ehkä viisasteluni oli asiatonta, anteeksi.

Ravintolavaunussa on töissä yleensä yksi henkilö.
Minäkin olen nähnyt usein kaksi työntekijää näissä mikrossa lämmitettyä pakasteruokaa myyvissä kapakoissa. Oikeissa ravintolavaunuissa (esim. Venäjällä ja USA:ssa) on useita työntekijöitä yhtä aikaa; tarvitaanhan ravintolassa keittiömestarin lisäksi kokkeja ja tarjoilijoita.

Mistä Kärsämäki on saanut nimensä? Onko siellä paljon kärsäkkäitä eläimiä? Suomen ainoa pitkäkärsäinen eläin muutti ulkomaille, muistaakseni Ukrainaan (eikä tämä eläin edes asunut Kärsämäellä, vaan Liedossa, jossa myös tuo Laaksosen ehdottama juna pysähtyisi).
 
Takaisin
Ylös