Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

Ei voi juuri muuta sanoa kuin että poliitikot ovat jokseenkin täysin pudonneet junasta. Nyssellehän tuo liikenteen tilausoikeus kuuluu, eikä millekään muulle toimielimelle! Lisäksi paikallisjunaliikenne vaatisi toimiakseen ainakin Amurin, Sääksjärven, Messukylän, Kangasalan ja Ruutanan pysäkkien pikaista kunnostamista.
 
Lisää M-junia ? jos LVM suo norsunluu tornistaan

"VR ehdottaa tarjouksessaan vuorotarjonnan lisäämistä, vuorovälien tasaamista ja kattavampaa liikennöintiaikaa ja liikennetarjontaa myös viikonloppuihin. Tarjouksen sisältämä liikenne on sekä määrällinen että laadullinen lisäys Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) rahoittamaan M-junaliikenteen nykyiseen tarjontaan. M-junaliikenne käynnistyi joulukuussa 2019 LVM:n pilottina. MAL-sopimuksen mukaisesti kyseinen pilotti nykyisellä palvelutasolla on vakiintunut ja tullee sisältymään LVM:n ostamaan henkilöjunaliikenteen kokonaisuuteen vuosille 2022-2030. "

(linkki lakkaa toimimasta ti kokouksen jälkeen)

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/To...Mjunaliikenteen_lisavuorojen_hankinta(222701)
 
Lisäliikenne on näemmä siis ainoastaan muutama arjen uusi vuoro, laaja kaikille viikonpäiville haettu kapasiteetti siis perutaan voittopuolisesti.

Kunnat maksavat kovan hinnan muutamasta armovuorosta, mutta eivät muutakaan voi, kun raideliikenteen tilaajavaltuudet puuttuvat. Veikkaan, että ennen vuotta 2024 ostetaan vielä lisää junavuoroja, sillä tämän jälkeen liikenne pitäisi kilpailuttaa ja kilpailuttajan järjestää liikenteen kalusto. Jatko siis vaatii, että juurikin tämän hallituksen pysäyttämä kilpailun avaamisen prosessi kalustoyhtiöineen on tehtävä vääjäämättä. Nyt siis enää VR ja demarit pelaavat aikaa, sillä 2030 kissanpäivät loppuvat viimeistään, kun lusikka on otetava kauniiseen käteen.

Otetaanpa tuo linkin teksti talteen tulevaisuutta varten tänne:
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sanoi:
Päätösehdotus
Esittelijä

Periviita Mika, Joukkoliikennejohtaja
Hankitaan M-junaliikenteen arkiliikenteen lisävuorot tarjouksen 14.9.2021 mukaisesti VR-Yhtymältä osana liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennekokonaisuutta.

Päätös sitoo Tampereen kaupunkia vasta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Oikeutetaan joukkoliikennejohtaja allekirjoittamaan asiaa koskeva sopimus.

Perustelut
VR-Yhtymä teki 10.5.2021 alustavan tarjouksen Tampereen seudun lähijunaliikenteen vuorojen lisäämiseksi liikennöintikaudella elokuusta 2022 alkaen. Tarjous koskee M-junaliikennettä Tampereen, Nokian, Lempäälän ja Akaan kuntien alueella. Alustavaa tarjousta käsiteltiin Tampereen seudun kuntajohtajakokouksessa 4.6. ja 20.8. sekä yhteistyössä Akaan kaupungin kanssa.

VR ehdottaa tarjouksessaan vuorotarjonnan lisäämistä, vuorovälien tasaamista ja kattavampaa liikennöintiaikaa ja liikennetarjontaa myös viikonloppuihin. Tarjouksen sisältämä liikenne on sekä määrällinen että laadullinen lisäys Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) rahoittamaan M-junaliikenteen nykyiseen tarjontaan. M-junaliikenne käynnistyi joulukuussa 2019 LVM:n pilottina. MAL-sopimuksen mukaisesti kyseinen pilotti nykyisellä palvelutasolla on vakiintunut ja tullee sisältymään LVM:n ostamaan henkilöjunaliikenteen kokonaisuuteen vuosille 2022-2030.

Liikennepalvelulaissa (320/2017, § 183) on määritetty, että Liikenne- ja viestintäministeriö on EU:n palvelusopimusasetuksessa (1370/2007) tarkoitettu toimivaltainen viranomainen rautatieliikenteessä mm. Pirkanmaan alueella. LVM:n kanssa on keskusteltu VR:n tarjouksesta ja todettu, että kyseinen tarjouksen mukainen lisäliikenne kuntien rahoittamana on toteutuessaan mahdollista liittää osaksi LVM:n ja VR:n ostoliikennesopimusta. LVM edellyttää lisäliikenteelle kuntien rahoituksen ja on sovittu, että käytännön maksuliikenne voidaan hoitaa kuntien ja VR:n kesken sopien. Erityisalojen hankintalain (1398/2016, §43) mukaan suorahankinta voidaan tehdä mm. silloin, kun teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. VR ja seudun kunnat sekä Akaan kaupunki tekevät ostoliikenteestä erillisen sopimuksen. Sopimuksessa sovitaan mm. liikenteen laajuuden muutosmekanismeista. Sopimus on voimassa enintään 9 vuotta kuten LVM:n ostoliikennesopimus ja irtisanottavissa noin 12 kk:n irtisanomisajalla.

VR on tarkentanut tarjoustaan 14.9.2021. VR esittää mallia, jossa sopimuksen alkuvaiheessa Tampereen seutu kantaisi lipputuloriskin. Liikenteen laskutuksessa VR:n bruttokustannuksista vähennetään lipputulot.

Syyskuun aikana Tampereen, Nokian, Lempäälän ja Akaan edustajat ovat neuvotelleet M-junaliikenteen kustannusjaosta ja ostettavan liikenteen laajuudesta.

Kustannusmallia laadittaessa tiedostettiin, että mallin tulisi aiheuttamisperiaatteen lisäksi ottaa huomioon junaliikenteen hyödyt ja olla lisäksi riittävän yksinkertainen. Näistä tavoitteista johtaen kustannusjaossa on päädytty malliin, jossa bruttokustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukuun ja ratakilometreihin perustuen. Kustannuksista 20 prosenttia jaetaan hyötyjä-maksaa -periaatteen hengessä yhteysvälin kuntien kesken niiden asukasluvun suhteessa. Tämä osuus kattaa erityisesti junamatkustajan kohdekunnan saamia saavutettavuushyötyjä sekä erilaisten liikenteellisten haittojen vähenemistä. Näiden vaikutusten tarkkaa kohdentumista on olemassa olevan datan pohjalta vaikeaa arvioida. Vastaavasti 80 prosenttia kustannuksista jaetaan suhteessa kunkin kunnan kauimmaisen aseman etäisyyteen Tampereen päärautatieasemasta. Tämä kuvaa junamatkustajan kotikunnan saamia ilmeisiä maankäyttö- ja saavutettavuushyötyjä. Kertyneet lipputulot kohdistetaan kullekin kunnalle. Näin kunnilla on kannuste markkinoida junaliikennettä. Tampereen päärautatieaseman lipputulot jyvitetään suhteessa Nokian, Tesoman, Lempäälän ja Akaan asemille.

Valmistelussa tunnistettiin tarve uudelleenarvioida edellä esitetty kustannusmalli melko pian liikenteen kännistymisen jälkeen liikenteestä saatavan matkustusdatan avulla. Päivitystyö on tarkoituksenmukaista tehdä syksyllä 2023, kun ensimmäinen liikennöintivuosi on toteutunut.

Liikenteen laajuuden osalta esitetään, että liikennetarjontaa lisätään alkuvaiheessa arkiliikenteeseen. Toiminnan vakiintuessa ja lippujärjestelmän kehittyessä voidaan liikennetarjontaa lisätä kätevästi mm. viikonlopuille myöhemmin. Tampere-Nokia -välillä arkiliikenteessä vuoromäärä kasvaa nykyisestä 15 vuorosta 25 vuoroon suuntaansa. Tampere-Toijala -välillä uusia vuoroja tulee arkisin yhteensä 5 kappaletta suuntaansa. M-junaliikenne liikennöitäisiin jatkossa tunnin vuorovälein vakiominuuttiaikataululla. Tampere-Nokia -välillä noin puolet uusista vuoroista ajettaisiin Sm4-kalustolla.

Tampereen ja Nokian välillä asukasluvun ja rataosuuden perusteella bruttokustannukset jakautuvat Nokialle 54,8 %:n osuudella ja Tampereelle 45,2 % osuudella. Lisäksi kaupungeille tulee hyödyksi asemilta näille lisävuoroille kohdistuvat lipputulot.

Tampereen ja Toijalan välillä asukasluvun perusteella maksajia ovat kaikki kolme kuntaa ja rataosuuden perusteella Lempäälä ja Akaa. Bruttokustannusten osalta kustannusjako-osuudet ovat: Akaa 53,3 %, Lempäälä 29,7 % ja Tampere 17,0 %. Lipputulot kohdistuvat Lempäälälle ja Akaalle ja näin ollen nettokustannusten osalta kustannusjako-osuudet ovat 25 %:n lipputulo-olettamalla: Akaa 50,5 %, Lempäälä 28,1 % ja Tampere 21,4 %.

Arkiliikenteen lisäysten osalta kuntien vuotuiset kustannukset edellä kuvatulla kustannusjaolla on Nokian osalta 269.000 euroa/v, Tampereen 317.000 euroa/v, Lempäälän 124.000 euroa/v ja Akaan 223.000 euroa/v. Lipputuloiksi on arvioitu 25 %:a kustannuksista ja ne on otettu huomioon kustannuksissa. Liikenne käynnistyisi elokuussa 2022 eli vuoden 2022 talousarviossa määrärahatarve on tällöin noin 45 % ylläolevista vuotuisista kustannuksista.

Joukkoliikennelautakunnan 15.9. hyväksymä talousarvio vuodelle 2022 sisältää esityksen mukaisen junaliikenteen lisäyksen Tampereen osalta. Nokian ja Akaan kaupungit sekä Lempäälän kunta päättävät rahoituksesta valtuustoissaan loppuvuoden aikana. Nyt tehtävä päätös sitoo Tampereen kaupunkia sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus voidaan allekirjoittaa, kun LVM toimivaltaisena viranomaisena on myöntänyt yksinoikeuden sopimuksessa määritettyjen vuorojen liikennöintiin ja Väylävirasto on myöntänyt VR:lle tarvittavan ratakapasiteetin ja kun Nokian ja Akaan kaupungit sekä Lempäälän kunta ovat päätöksellään hyväksyneet hankinnan.

Tiedoksi
Mikko Nieminen / Nokian kaupunki, Timo Nevala / Lempäälän kunta, Jari Jokinen / Akaan kaupunki, Juho Hannukainen / VR-Yhtymä, Maarit Kaartokallio

---------- Viestit yhdistetty klo 10:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:14 ----------

Julkisuudessa ei ole ollut missään helposti miellettävänä kokonaisuutena esitettynä Nokian ja Toijalan välisen liikenteen kokonaisuutta, joten sellainen piti koostaa itse saatavilla olevien tietojen pohjalta.

Ensimmäisessä kuvassa on VR:n hakema ja sille myönnetty kauden 2022 säännöllisen junaliikenteen kapasiteetti lähijunien osalta Tampereen seudulla. Kuva on rakennettu Väyläviraston kapasiteetinjaon https://vayla.fi/documents/25230764..._SaannollinenLiikenne2022.pdf?t=1629727618019 sekä Lausuontopalvelun henkilöliikenneostojen tietojen liitetiedoston perusteella. https://lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=542c2f91-2c44-46cc-acf8-8c7a37b1f45e

Kuten kuvasta näkee, kaikki aiemmat valheet liikenteen lisäämisen mahdottomuudesta osoittautuivat valheiksi, kuten hyvin alaa tuntevat ovat tienneet jo pitkään. Tiheäkin lähijunaliikenne mahtuu siis jo nykyisellään ilman mitään infrainvestointeja, kun vaan tehdään normaalia aikataulusuunnittelua.

Tpe_lahis_1.jpg


Toisessa kuvassa on sitten karumpi arkitodellisuus eli se, mihin LVM:n rahat riittävät veronmaksajien kannalta epäedullisessa kilpailuttamattomassa suoraostossa. Tätä kun vertaa edelliseen kuvaan, voi havaita kalustoa tarvittavan arkiliikenteeseen saman verran kun läpi päivän jatkuvassa tuntitahtiliikenteessä. Nyt vain kalusto makaa toimettomana pidempään ja toinen yksikkö koko viikonlopun. Ei-markkinataloudessa toimivalle yritykselle tällainen resurssien hukkakäyttö ei sinällään ole ongelma, kun rahaa tulee mitään ajamattakaan ovista ja ikkunoista.

Tpe_lahis_2.jpg


Kolmannessa kuvassa sitten on tämän hetken tietojen pohjalta rakenettu todennäköinen liikenteen kokonaisuus 2022 elokuusta alkaen. Tietojen pohjana Aamulehen uutinen https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008356509.html sekä yllä mainitun §99:n tiedot.

Kaluston käyttö on siis hieman aiempaa tehokkaampaa päivän osalta, mutta edelleen pärjätään samalla kalustomäärällä, kuin tiheässäkin liikenteessä. Viikonloppuna sitten pötköttelyä totuttuun tapaan. Myönnetyn kapasiteetin ja kaluston puolesta tiheän liikenteen olisi voinut aloittaa jo joulukuussa 2021. Kuitenkin lähiliikenneyksikön kipuilun ja jatkuvien perumisten vuoksi VR ei ilmeisesti uskaltanut tarjota liikenteen alkamista aiemmin, vaikka olisikin saanut siitä neljännesmiljoonan kakun ekstraa kunnilta esitetyn hinnoitelun perusteella.

Tpe_lahis_3.jpg
 
Millainen olisi tämän joukkoliikennejohtaja Periviidan rooli, jos ryhdyttäisiinkin valmistelemaan Nysselle oikeutta raideliikenteen tilaamiseen myös muualle kuin Tampereen ratikkaverkkoon? Eikö hän hahmota kaikkien osapuolten kärsivän, jos menee allekirjoittamaan VR:n saneleman ostosopimuksen LVM:n hankintapaketista?
Vai voisiko tässä asiassa joku muu toimia vastuullisena henkilönä ja edistää asioiden siirtymistä oikeille raiteille? Tosiasiahan on, että Pirkanmaan paikallisen ostoliikenteen hankkijoiksi ei muita tahoja todellakaan tarvita kuin Nysse.
 
Nokian kaupunginvaltuusto päätti osallistua lähijuna lisäykseen

"Kaupunginvaltuusto päätti

1. hyväksyä arkiliikenteen lisätarjonnan ensivaiheessa ostettavan hankinnan laajuudeksi

2. että junaliikenteen lisäostoa varten varataan vuoden 2022 talousarvioon 131 000 euron suuruinen määräraha, joka sisältää myös lähijunamarkkinointiin varatun 10 000 euron osuuden vuodelle 2022

3. että junaliikenteen lisäostoa varten varataan 269 000 euron määräraha taloussuunnitelmavuodelle 2023 ja 269 000 euron määräraha taloussuunnitelmavuodelle 2024.

4. että valmistelua jatketaan niin, että liikenne voidaan käynnistää elokuussa 2022 ja että kaupunkikehitysjohtajalla on oikeus asiaa koskevien sopimusten allekirjoittamiseen."

https://www.nokiankaupunki.fi/ajankohtaista/kaupunginvaltuuston-paatoksia-15-11-2021/
 
Millainen olisi tämän joukkoliikennejohtaja Periviidan rooli, jos ryhdyttäisiinkin valmistelemaan Nysselle oikeutta raideliikenteen tilaamiseen myös muualle kuin Tampereen ratikkaverkkoon? Eikö hän hahmota kaikkien osapuolten kärsivän, jos menee allekirjoittamaan VR:n saneleman ostosopimuksen LVM:n hankintapaketista?
Vai voisiko tässä asiassa joku muu toimia vastuullisena henkilönä ja edistää asioiden siirtymistä oikeille raiteille? Tosiasiahan on, että Pirkanmaan paikallisen ostoliikenteen hankkijoiksi ei muita tahoja todellakaan tarvita kuin Nysse.

Ehkä on paikallaan muistuttaa, että tällä hetkellä laki yksiseliltteisesti antaa mahdollisuuden liikenteen tilaamiseen valtion rataverkolla vain ja ainoastaan HSL:lle ja LVM:lle. Eli ministeriön täytyy siis olla vähintään bulvaanina toistaiseksi.
 
Mainittu laki on sikäli vanhentunut, että se on peräisin ajalta jolloin alueellisia palveluntuottajia, joilla olisi ollut mahdollisuudet rautatieliikenteen tuottamiseen, ei HSL-alueen ulkopuolella ollut. Nyt on, joten laki on muutettava -jo siksi, että EU:n palvelusopimusasetuksen mukaiseen toimeen päästään. Kukaan täysijärkinen ei nykytilannetta voi puolustaa.
Luonnollisesti LVM:kin voi olla liikenteen tilaaja, mutta sen pitää tehdä se oikeamielisesti, eli kilpailuttaen operaattoreita ja laatimalla itse sekä budjettiraamit että vuoromäärät. Luonnollisesti sen yhteyteen olisi muodostettava myös kalustofirma, joka sitten vuokraisi tarvittavat junat kilpailutuksen voittajalle.
Nykyinen tilanne, joss VR pääsee sanelemaan ministeriölle, mitä se mahdollisesti suostuu johonkin (yli)hintaan tekemään, on täydellisen kestämätön.
 
No, laki lienee vanhentunut, mutta ikävä kyllä voimassa. Eikä lakeja muuteta hetkessä. (Joskin tämä lakimuutos olisi pieni tekninen korjaus.) Aina voi tietenkin jäädä odottamaan, että lait ja kaikki muu on kunnossa ja vasta sitten toimia. Näinhän meillä yleensäkin on tavattu toimia: lähiliikennettä ei voida hankkia ennen kuin tämä ja tuo on laitettu kuntoon, mutta ehkä sitten kymmenen vuoden päästä... Mutta näissäkin asioissa paras osaa olla hyvän vihollinen. En tunne asiaa sen tarkemmin, mutta eiköhän ole järkevää nyt lisätä liikennettä näissä puitteissa, mitkä ovat mahdollisia, kun kerta tilaisuus on ja kokonaan omana linjanaan edistää muutoksia lainsäädäntöön. Oma aikansa menee joka tapauksessa siihenkin, että Joli pystyy ottamaan vastuulleen rautatieliikenteen kilpailuttamisen ja tilanteen.
 
Ensi viikolla Tampere-Nokia välillä ajaa omituisiin aikoihin M-juna:

MA 13.12: Tampere-Nokia klo 21.39
KE 15.12: Tampere-Nokia klo 22.38
TO 16.12: Tampere-Nokia klo 23.12
PE 17.12: Tampere-Nokia klo 22.33

Nämä siis VR-matkahausta.
 
Ensi viikolla Tampere-Nokia välillä ajaa omituisiin aikoihin M-juna:

MA 13.12: Tampere-Nokia klo 21.39
KE 15.12: Tampere-Nokia klo 22.38
TO 16.12: Tampere-Nokia klo 23.12
PE 17.12: Tampere-Nokia klo 22.33

Nämä siis VR-matkahausta.
Avoimesta datasta löytyy numerolle 1799 myöhäinen* M-juna Tampere - Nokia joillekin illoille: 3.12., 4.12., 8.12., 13.12., 15.12., 16.2., 17.12. ja 26.12. Lähes joka kerta kulkuajat ovat toisistaan poikkeavat, 21.39 Tampereelta lähtö taitaa toistua muutaman kerran. Mahtavatko nämä junat liittyä pikkujouluihin ja muihin joulua edeltävän ajan tapahtumiin? 26.12. on jo joulun päättymisen aikaa.

Paluujuna ajetaan numerolla 1798, joissakin tapauksissa jatkaen Tampereelta Toijalaan.

*) Mikäli ajopäivä muu kuin ma - pe, niin ei kovin myöhäinen, iltaan ajoittuva kuitenkin
 
Avoimesta datasta löytyy numerolle 1799 myöhäinen* M-juna Tampere - Nokia joillekin illoille: 3.12., 4.12., 8.12., 13.12., 15.12., 16.2., 17.12. ja 26.12. Lähes joka kerta kulkuajat ovat toisistaan poikkeavat, 21.39 Tampereelta lähtö taitaa toistua muutaman kerran. Mahtavatko nämä junat liittyä pikkujouluihin ja muihin joulua edeltävän ajan tapahtumiin? 26.12. on jo joulun päättymisen aikaa.

Paluujuna ajetaan numerolla 1798, joissakin tapauksissa jatkaen Tampereelta Toijalaan.

*) Mikäli ajopäivä muu kuin ma - pe, niin ei kovin myöhäinen, iltaan ajoittuva kuitenkin

Menee yksi yhteen Nokia Arenan tapahtumien kanssa. Lisävuoroja molempiin suuntiin konserttien tai pelien jälkeen.
 
Takaisin
Ylös