Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

-- Wiganin asema ohitettiin reilusti yli sadan kilisan nopeudella.

Yksittäistapaukseen vertailuhan antaa aina yleistettäviä tuloksia. Varsinkin kun verrataan maahan, jossa tavaraliikennettä kulkee kertaluokkaa enemmän. Ja kuuden laiturin kauttakulkuasemaan, jossa ei ole järjestelyratapihaa ollenkaan.

Tamperetta ei vain voi ohittaa nopeasti. Kun tavarajuna lähtee järjestelyratapihalta, ei se voi Tampereen aseman kohdalla kulkea vielä edes 80 km/h. Ja ongelmahan on myös se, että ohitusraiteita Tampereen asemalle ei mahdu. Jos henkilöliikenteen junat varaavat laiturit, ei mikään tavarajuna voi kulkea ohi. Vaikeaksi Tampereen tekee juuri se, että matkustajajunat seisovat asemalla pitkiä aikoja. Ja onko muutenkaan mitään syytä jyrätä tavarajunia keskustan läpi?

Isossa maassa on varaa ja syytä aikatauluttaa tavarajunia tehokkaammin. Suomessa ei aikataulunmukaisille konttijunille vain ole niin paljon kysyntää. Se yksi rekkajuna Helsingin ja Oulun välillä kulkee juuri niin tehokkaasti kuin voikin.
 
Isossa maassa on varaa ja syytä aikatauluttaa tavarajunia tehokkaammin. Suomessa ei aikataulunmukaisille konttijunille vain ole niin paljon kysyntää. Se yksi rekkajuna Helsingin ja Oulun välillä kulkee juuri niin tehokkaasti kuin voikin.
Kumpi oli ensin, muna vai kana. Janihyvärinen kertoi juuri, miten potentiaalisesti hyvä junavuoro lopetettiin, kun ei tullut mieleen markkinoida sitä. Ei kontti- tai rekkajunillekaan ole menekkiä, jos niitä suostutaan ajamaan vain niille, jotka vahingossa sattuvat palvelua kysymään.

Tästä tapauksesta on jo vuosia, mutta oli joku rekkamiesten lakko, mikä ajoi kuljetusten tarvitsijat tiedustelemaan, olisiko mahdollista lähettää tavaraa junassa Helsingistä Ouluun, kun ei tuttu rekkafirma palvellut. Olihan se mahdollista, ja maksoikin vähemmn kuin rekkakyyti.

VR Oy:n strateginen valinta on ollut pyrkimys vastikään julkaistun Rautaruukin tapaisiin kauppoihin. Kokojunakuljetuksia ja pitkillä sopimuksilla. Mutta se on rusinoiden poimimista pullasta. Rautateillä on valtava potentiaali kallistuvan öljyn vuoksi, mutta eivät kuljetuskaupat ilman työtä tule.

Antero
 
Wigan ei ole mikään erityistapaus tai ääriesimerkki, tavarajunat ajavat Britanniassa ja Saksassa huomattavasti lujempaa kuin Suomessa. Miksei tavarajuna voi ajaa 80 km/h Treen aseman kohdalla, onhan pikajunallakin 100 km nopeus Viinikan kohdalla Tampereelta lähdettäessä.

Tampereella ei myöskään yöaikaan ole milloinkaan kaikki raiteet varattuja - niinkuin ei 95 prosenttisesti päiväsaikaankaan. Aseman ohi voi hyvin ajaa vaikka 140 km/h niinkuin ajetaan Toijalassakin. Perusteluksi ei riitä että "ei voi" tai että "säännöt ei salli". Otetaan selvää miten se on muualla mahdollista ja kopioidaan tänne.
 
Miksei tavarajuna voi ajaa 80 km/h Treen aseman kohdalla, onhan pikajunallakin 100 km nopeus Viinikan kohdalla Tampereelta lähdettäessä.

Tavarajunien kiihtyvyys on hieman toista luokkaa kuin matkustajajunien, kun vetovoima on sama, mutta perässä 10 kertaa enemmän massaa.

Aseman ohi voi hyvin ajaa vaikka 140 km/h niinkuin ajetaan Toijalassakin.

Tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä sen kanssa, mikä Tampereen aseman läpi kulkevan radan kapasiteetti on. Se ei siitä muutu, ajettiin siitä 80 tai 140 km/h.

Ennen kaikkea nopea tavaraliikenne vaatii suuria investointeja rataan, koska radan kestävyys on koetuksella. Tällaista ei ole taloudellisesti järkevää tehdä Suomen tavaraliikenteen määrillä. 25 tonnin akselipainoon 100 km/h nopeudella sentään edetään pikku hiljaa.
 
Kumpi oli ensin, muna vai kana. -- Ei kontti- tai rekkajunillekaan ole menekkiä, jos niitä suostutaan ajamaan vain niille, jotka vahingossa sattuvat palvelua kysymään.

Ehkä, mutta nyt puhutaan kertaluokkaerosta. Isossa-Britanniassa potentiaali tavaraliikenteelle on joka tapauksessa Suomea suurempi jo 10 kertaa suuremman asukasluvun vuoksi. Ja muutenkin tässä oli kyse siitä, käyttääkö olemassaoleva tavaraliikenne nykyisen kapasiteetin optimaalisesti vai ei. Silloin arvioidaan vain sitä, kulkeeko se yksi aikataulutettu rekkajuna ja 15 satunnaista tavarajunaa bulkkilasteineen siellä yhtä tehokkaasti kuin Isossa-Britanniassa. Ei sitä, olisiko kysyntää kymmenelle rekkajunalle, vaan sitä, onko tarjontaa mahdollista lisätä tehostamalla vai ei. Ja sitä, minkä tyyppistä tarjontaa siellä on ja mitä sillä on tekemistä englantilaisten nopeiden konttijunien kanssa.
 
Miksei tavarajuna voi ajaa 80 km/h Treen aseman kohdalla, onhan pikajunallakin 100 km nopeus Viinikan kohdalla Tampereelta lähdettäessä.

Tampereella ei myöskään yöaikaan ole milloinkaan kaikki raiteet varattuja - niinkuin ei 95 prosenttisesti päiväsaikaankaan. Aseman ohi voi hyvin ajaa vaikka 140 km/h niinkuin ajetaan Toijalassakin. Perusteluksi ei riitä että "ei voi" tai että "säännöt ei salli". Otetaan selvää miten se on muualla mahdollista ja kopioidaan tänne.

Toijalan aseman kohdalla nopeusrajoitus on 120 km/t ja Tampereen aseman kohdalla 40 km/t.
 
Ja muutenkin tässä oli kyse siitä, käyttääkö olemassaoleva tavaraliikenne nykyisen kapasiteetin optimaalisesti vai ei.
Huomaan, että tarkoitit eri asiaa kuin mitä ajattelin.

Ratakapasiteetin tehokkaassa käytössä meillä on minusta aika lailla oppimista vielä. Ja voinpa hyvin arvata, että tavarajunat liikkuvat Britanniassa nopeasti juuri siksi, etteivät ne henkilöjunia hitaammin kulkiessaan söisi toinen toistensa ratakapasiteettia. Kun nopeusero on se suurin ratakapasiteetin syöppö.

Toisiinsa nämä asiat liittyvät sitä kautta, että jos rautatierahtia ei markkinoida, niin eipä tule vastaan kapasiteettiongelmatkaan.

Antero
 
Onko missän selvityksissä tutkittu mahdollisuutta jakaa Tampereen aseman laiturit puoliksi siten, että eri päistä lähtisi eri junat? Uusi tunneli palvelisi tätä tarkoitusta hienosti kun pohjoislaitureihin kulku olisi vanhasta tunnelista ja etelän laitureille uudesta.
 
Ainakin kello 16 aikaan jo nyt taajamajunat Poriin ja Haapamäelle lähtevät samalta laiturilta jo nykyään. Tässä on lähinnä se ongelma, miksi tätä ei laajemmin voi soveltaa, että pohjoisesta/lännestä tulevat junat jatkavat melkein kaikki etelään.
 
Samalta raiteeltako ei voi lähteä kaksi junaa samaan suuntaan minuutin välein? Varsinkin jos yhteistä matkaa ei junilla ole paria sataa metriä enempää.
 
Samalta raiteeltako ei voi lähteä kaksi junaa samaan suuntaan minuutin välein? Varsinkin jos yhteistä matkaa ei junilla ole paria sataa metriä enempää.
En ymmärtänyt, että tarkoitat samalta raiteelta samaan suuntaan. Se voi olla teknisesti mahdollista, jos junat ajavat asemalta eteenpäin eri raiteilla, eli että jälkimmäinen juna lähtee vasta, kun kulkutie on asetettu eri tielle kuin edellisen junan kulkutie.
 
Kuinka paljon ihmisille voidaan oikein valehdella ja mistä hatusta näitä kustannusarvioita oikein vedellään?http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_255.html ja http://www.nastola.fi/pdf1/Rautatieliikennepaikat_toteutusselvitys_20080610_kokoalkup.pdf vrt. http://www.tase2025.fi/julkaisut/TASE_tiivistelma.pdf kohta lähijunaliikenne välillä Nokia-Lempäälä.

Joko Tampereen päässä ei osata laskea tai sitten VR:n ja Nastolan kalkyloinnit on pahasti pielessä. Epäilen vahvasti ensimmäistä tai sitten toinen raide Nokialle aiotaan rakentaa norsunluusta.

Taho joka ohjaa TASEITA ja muita pilipaliraideliikenneselvityksiä Tampereen seudulla on ilmeisesti päättänyt torpedoida alueen raideliikennehankkeet ikuisiksi ajoiksi.
 

Jos valtioneuvosto lupaa 1. vaiheeseen 65M€, niin ei muuta kun äkkiä nimeä sopimukseen alle.
Jos rata seisakkeineen suunnitellaan jalat maassa ja ilman mahtipontista suuruudenhulluutta, niin Nokian, Tampereen ja Lempäälän rahoitusosuus jää todella pieneksi ja kunnat saavat toimivan raidejoukkoliikenteen alueelleen pilkkahintaan. Tämä on nimenomaan se projekti, jolla Treen seudun paikallisen raideliikenteen kehittäminen on aloitettava.
 
Kyllä. Samaa mieltä. Kannatan myös katuratikkaa Manseen.
Kannattaa kuitenkin lukea tämä http://www.lvm.fi/fileserver/1708.pdf dokumentti. Tämä hallitus istuu vain 2011 asti ja sen voi olla hankala tehdä sitoumuksia seuraavan hallituksen puolesta.Sivut 50-55 mielenkiintoisia.
Liikennepoliittisesta selonteosta voi lukea, mitka hankkeet on tarkoitus aloittaa tällä hallituskaudella. Ensi vuonna aloitetaan vain kaksi, kehärata ja Lusi-Mikkeli-tie (vt 5).
 
Takaisin
Ylös