Lähijunaliikenne Tampereen seudulla

Tämä luonnollisesti sisältää ajatuksen vähintään joka toisen Riihimäelle nykyään tulevan lähijunan jatkamisesta Hämeenlinnaan, joten vaihto pohjoisesta Turenki-Kerava-osuudelle tapahtuisi luonnollisestikin siellä. Keravan eteläpuolisille kuin myös Lahteen ja sitä kauemmas itään menevien vaihto taitaisi mennä luontevimmin Tikkurilassa.
Mutta olennaisinta olisi ensin saada Tampereelle lähijunaliikennettä.
 
Kesäkuun 19. päivä alkaen lähijunaliikennealue laajenee R-junan osalta Tampereelle.

Uusia lähiliikenteen pysäkkejä ovat: Hämeenlinna, Iittala, Lempäälä, Parola, Ryttylä, Tampere, Toijala, Turenki ja Viiala.

Tulevaisuudessa Riihimäen ja Lahden välillä matkustetaan G-junalla. Vaikka lähiliikennealue laajenee Tampereelle, vain osa R-junista matkaa lähiliikennejunina Tampereelle saakka.

Riihimäeltä Tampereelle matkustavat taajamajunat muuttuvat lähiliikennejuniksi.

lahiliikennealue-kartta-2.jpg
 
ultrix sanoi:
Kesäkuun 19. päivä alkaen lähijunaliikennealue laajenee R-junan osalta Tampereelle.

Uusia lähiliikenteen pysäkkejä ovat: Hämeenlinna, Iittala, Lempäälä, Parola, Ryttylä, Tampere, Toijala, Turenki ja Viiala.

Tulevaisuudessa Riihimäen ja Lahden välillä matkustetaan G-junalla. Vaikka lähiliikennealue laajenee Tampereelle, vain osa R-junista matkaa lähiliikennejunina Tampereelle saakka.

Riihimäeltä Tampereelle matkustavat taajamajunat muuttuvat lähiliikennejuniksi.

Näytä liitetiedosto 2667
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko linkkaamasi kartta virallinen?

Tiedoksi että Turenki on ruotsiksi Turengi ja Lempäälä Lembois.

t. Rainer
 
kuukanko sanoi:
Ne ovat molemmat vanhentuneita ruotsinkielisiä nimiä eikä niitä siksi enää käytetä virallisissa yhteyksissä. Lähde: Institutet för de inhemska språken
Klikkaa laajentaaksesi...

Lembois on toki vanhentunut mutta Turengi ei. Entisen Valion (nykyisin jonkun toisen firman omistama) jäätelötehdas on aina sijainnut ruotsiksi Turengi -nimisellä paikkakunnalla ja sijaitsee yhä. Todistuksena kelvannee tämä: https://www.pingviini.fi/svenska/fabriken-i-turengi/

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Lembois on toki vanhentunut mutta Turengi ei.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo minun linkkaamani lista on virallista nimistöä. On Valion oma häpeä, jos he käyttävät vanhentunutta nimeä. VR ei onneksi käytä.

Jos aihepiiriin haluaa pureutua syvemmälle, niin Kotuksen sivuilta löytyy myös kieliaiheinen pätemisvisa (se tosin on vain suomeksi).
 
R.Silfverberg sanoi:
Lembois on toki vanhentunut mutta Turengi ei.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ylempänä linkitetyn paikannimilistan mukaan myös Turengi on vanhentunut. Ihmisten puheissa joskus vanhentuneetkin nimet voivat elää. Mutta VR:llä tai Liikennevirastolla ei enää ole velvollisuutta viljellä niitä. Joissakin tapauksissa kunta voi pyytää esim. VR:ää poistamasta ruotsinkielisen nimen informaatiosta, vaikka virallinen nimi olisi yhä olemassa. Muistaakseni Kumo (Kokemäen ruotsinkielinen vastine) jäi pois junien aikatauluista aikanaan tästä syystä.

Mutta tuo Lembois: Se ilmeisesti on tarkoittanut toisaalta yhtä kylää nykyisen Lempäälän alueella, mutta toisaalta koko Lempäälääkin. Lempäälään liittyy vielä suomenkielinenkin nimi Lempoinen (asuinalue n. 2 km:n päässä keskustaajamasta). Toisaalta Lempäälän nimihistoriaan liittyy vielä sellainenkin ruotsinkielinen versio kuin Lempälä. Kunnan ainoa lainvoimainen nimi nykyään on kuitenkin Lempäälä.
 
Jos saa ruotsinkielisenä henkilönä sanoa pari repliikkiä vielä.

Riippuu täysin paikkakunnan tunnettavudesta, käytettävätkö ruotsinkieliset sen ruotsinkielistä nimeä. Kaupunkien kohdalla ei ole epäselvää, tosin Östermyran käyttö edellyttää tilanne- ja huumorintajua.

Lempäälä on melko tuntematon paikkakunta suomenruotsalaisille joten Lembois on jäänyt unholaan. Sensijaan Turenki tunnetaan paremmin, koska siellä on sekä jäätelötehdas että laskettelukeskus joten Turengi:a käytetään yhä yleisesti ruotsiksi.

t. Rainer
 
kalle. sanoi:
Pingviini-tuotemerkki ja sitä myötä mainitut sivustotkin kuuluvat Suomen Nestlélle, eivät Valiolle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja tämäkin on vanha tieto. Tuotemerkin omistaa Froneri Finland Oy. Froneri on R&R:n ja Nestlén 50:50-omistama jäätelökonserni.

Mitä Turenkiin tulee, on aivan herttaisen yhdentekevää, millä nimityksellä sitä on joskus kutsuttu ruotsiksi. Janakkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, eikä Liikennevirastolla ole mitään velvoitetta kutsua asemaansa kunnan keskustaajamasta joskus käytetyllä ruotsinkielisellä nimellä, olkoon kuinka vakiintunut tahansa.

Mitä puolestaan Östermyraan tulee, se ei koskaan ole ollut Seinäjoen kunnan virallinen ruotsinkielinen nimi. Nimen antoi Seinäjoen rautatieasemalle VR Törnävällä sijainneen Östermyran ruukin mukaan, kun ajan tapaan kuului ruotsinkielisen nimen kehittäminen asemille. Iltasen "Radan varrella" -kirjan tietojen perusteella toukokuussa 1897 eli aika tarkkaan 120 vuotta sitten on tehty nimireformi, jossa Lembois, Turengi ja muut vastaavat ovat saaneet kenkää. Seinäjoki/Östermyran osalta kirjan merkintä on epäselvä, mutta näyttäisi siltä, että myös Östermyra on kadonnut nimestä jo 1800-luvun lopulla.
 
Junan etuliitettä muutetaan. Tapahtuuko jotain jolla olisi käytännön vaikutuksia?
 
MJG sanoi:
Ja tämäkin on vanha tieto. Tuotemerkin omistaa Froneri Finland Oy. Froneri on R&R:n ja Nestlén 50:50-omistama jäätelökonserni.

Mitä Turenkiin tulee, on aivan herttaisen yhdentekevää, millä nimityksellä sitä on joskus kutsuttu ruotsiksi. Janakkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, eikä Liikennevirastolla ole mitään velvoitetta kutsua asemaansa kunnan keskustaajamasta joskus käytetyllä ruotsinkielisellä nimellä, olkoon kuinka vakiintunut tahansa.

Mitä puolestaan Östermyraan tulee, se ei koskaan ole ollut Seinäjoen kunnan virallinen ruotsinkielinen nimi. Nimen antoi Seinäjoen rautatieasemalle VR Törnävällä sijainneen Östermyran ruukin mukaan, kun ajan tapaan kuului ruotsinkielisen nimen kehittäminen asemille. Iltasen "Radan varrella" -kirjan tietojen perusteella toukokuussa 1897 eli aika tarkkaan 120 vuotta sitten on tehty nimireformi, jossa Lembois, Turengi ja muut vastaavat ovat saaneet kenkää. Seinäjoki/Östermyran osalta kirjan merkintä on epäselvä, mutta näyttäisi siltä, että myös Östermyra on kadonnut nimestä jo 1800-luvun lopulla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valtionrautatiet on aika ajoin ollut varsinainen fennomaanien linnake joten en ihmettele miksi ruotsinkielisistä asemien nimistä on haluttu eroon. Jossain vanhoissa asemakylteissä on lukenut esim "Tågen till Viipuri" ja yhteen aikaan ei edes Lahden asemalla ollut ruotsinkielistä nimeä mutta joskus 1980-luvulla joku viranomainen pakotti palauttamaan sen. Toisaalta joidenkin asemien nimet ovat ylipäänsä olleet aika keksittyjä eivätkä aina vastaa todellista maantieteellistä sijaintia, ja paikkakuntaa on alettu nimetä rautatieaseman mukaan, kuten esim Korso tai Kera.

Joka tapauksessa kotus ei ole mikään raamattu sekään joka kieltäisi tiettyjen nimien käytön vaikka ne olisivat vanhentuneita. Esim sanomalahti Hufvudstadsbladet on alkanut käyttää sisä-Suomen paikkakunnista rohkeasti niiden vanhoja ruotsinkielisiä nimiä kuten Ackas, Vittis, Virdois, Juga, Kontiolax ym olkoot että ovat enemmän käännöksiä tai translitterointeja ruotsinkieliseen asuun. Ainoa seikka jossa kotus voi käyttää valtaansa paikkakuntien nimiasioissa on jos jokin paikkakunta haluaa muuttaa nimensä. Esim Varkaus on halunnut että se kirjoitettaisiin W:llä mutta se ei mennyt läpi.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 12:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:53 ----------

sub sanoi:
Junan etuliitettä muutetaan. Tapahtuuko jotain jolla olisi käytännön vaikutuksia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Riihimäen ja Lahden välisten junisen tunnukseksi tulee G.

Äännettävyyden ja kuulemisen kannalta D ja G ovat mahdollisimman huonoja. Vapaita helpommin äännettäviä kirjaimia olisi ollut H, M ja S.

Erikoista on että aikataulunvaihdossa Karjaa saa yhden päivättäisen lähijunavuoron Helsingistä ja takaisin, mutta ei kirjaintunnusta.

Toinen juttu on että X ja Y voisivat olla sama juna koska pysähtymiskäytäntö sama.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Valtionrautatiet on aika ajoin ollut varsinainen fennomaanien linnake joten en ihmettele miksi ruotsinkielisistä asemien nimistä on haluttu eroon. Jossain vanhoissa asemakylteissä on lukenut esim "Tågen till Viipuri" ja yhteen aikaan ei edes Lahden asemalla ollut ruotsinkielistä nimeä mutta joskus 1980-luvulla joku viranomainen pakotti palauttamaan sen. Toisaalta joidenkin asemien nimet ovat ylipäänsä olleet aika keksittyjä eivätkä aina vastaa todellista maantieteellistä sijaintia, ja paikkakuntaa on alettu nimetä rautatieaseman mukaan, kuten esim Korso tai Kera.

Joka tapauksessa kotus ei ole mikään raamattu sekään joka kieltäisi tiettyjen nimien käytön vaikka ne olisivat vanhentuneita. Esim sanomalahti Hufvudstadsbladet on alkanut käyttää sisä-Suomen paikkakunnista rohkeasti niiden vanhoja ruotsinkielisiä nimiä kuten Ackas, Vittis, Virdois, Juga, Kontiolax ym olkoot että ovat enemmän käännöksiä tai translitterointeja ruotsinkieliseen asuun. Ainoa seikka jossa kotus voi käyttää valtaansa paikkakuntien nimiasioissa on jos jokin paikkakunta haluaa muuttaa nimensä. Esim Varkaus on halunnut että se kirjoitettaisiin W:llä mutta se ei mennyt läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lahtis-nimityksen näkyminen perustuu vuoden 1922 kielilain nojalla vuonna 1982 annettuun valtioneuvoston päätökseen. Nykyinen kielilaki astui voimaan vuonna 2004 ja siinä yhteydessä kaikki sen nojalla annetut asetukset paitsi kymmenvuotissyklillä tehtävä kielijaotusasetus lakkasivat olemasta. Tässä yhteydessä siis katosi pakko esimerkiksi Lahtis-nimen esiintymiseen rautatieliikennepaikan nimessä. Kielilaissa on asetuksenantovaltuutus, mutta eipä ole asetusta näkynyt. Olettaisin, että hartaimmillakin svekomaaneilla ollut muuta miettimistä kuin Lahtis-nimen esiintyminen rautatieaseman kyltissä Lahdessa, jossa ruotsinkielisten asukkaiden osuus on 0,35%.

Kielilaki on liikennemerkeissä pätevä normi; miksi se ei sitten olisi rautatieliikennepaikkojen nimissä? Eli kaksikielisillä alueilla kaksikieliset nimet, yksikielisillä yksikieliset, noin pääsääntöisesti.

Mitä sitten Höblään tulee, se näissä asioissa edustaa lähinnä perinteen säilyttämistä, samaan tapaan kuin esimerkiksi sekstanttinavigoinnin kurssi tai tukkilaiskisat. Hauskaa ja harmitonta hömppää asianharrastajille.

Se, että rautatieliikennepaikkojen nimeämistä 1890-luvun lopulla olisi ohjannut VR:n fennomania, osoittaa välinpitämättömyttä maan historiaa kohtaan. Tuolloin käytännössä kaikki virastot, VR mukaan lukien, olivat ruotsinkielisiä. Eiköhän keskeisenä vaikuttimena ollut vuoden 1887 keisarillinen asetus, joka vahvisti nykyisenkin kielilain perusajatusta seurata kunnalista kielijakoa.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös