Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Henrietta Clayhillsin toimittama FST:n Spotlight - ohjelma aiheella "Urspårat VR" tulee maantantaina 6.11 kello 19.05 kakkoselta ja lisäksi digi-tv:ssä allaolevan mukaan.

Ohjelmassa haastatellaan allekirjoittanutta Raideryhmän edustajana sekä VR Oy:n ja LVM:n edustajia.

Maanantaina kl 19.05 i FST5, TV2
Tiistaina kl 10.10 i YLE24
Keskiviikkona kl 21.20 i FST5

Ohjelma tulee lisäksi olemaan katsottavissa osoitteessa:

http://svenska.yle.fi/spotlight/

Ohjelman mainosteksti:

Urspårat VR 6.11.2006
Järnvägsmonopol satsar på gummihjul.
Det statsägda järnvägsmonopolet har hittills fått bestämma själv vilka transporter man vill sköta och vilka inte. Hur möter VR den fria konkurrensen i framtiden?
 
Jahas, olihan siellä ns. tuttu naamakin puhumassa asiaa...

Ptosi kyllä tuon jälkeen loputkin VR:n johdon uskottavuudesta. Naurettavaa sonnanjauhantaa Kuituseltakin, puuttui enää Jaatinen hokemassa että Ei Kannata.

Se, että VR omistaa myös kumipyöräliikennettä, voisi tutkia onko tästä mahdollisuus nostaa kanne EU:hun, perusteena kilpailun vääristäminen, koska nythän VR voi mielinmäärin lakkauttaa kannattamatonta tavaraliikennettään, ja siirtää sitä kumipyörille. Ilman että tarvitsee edes kilpailuttaa eri firmoja. Samassa yhteydessä Elijärven - Tornion radan _koko_ liikenne siirtyi kumipyörille, perusteena se että kun ei kannata. Pitäisi ostaa uusia vaunuja, ja hinta siirretään suoraan kaivosyhtiön maksettavaksi. Samassa yhteydessä kuitenkin kehutaan että eipä ole vaunupulaa.

Toisekseen kun ehdotettiin että miksei VR voisi vuokrata vaunuja, niin ei kiinnosta, Kuitusen mielestä, mutta kuitenkin VR liisaa nyt Talgolta IC-vaunuja - tosin pakon edessä.

Että näin meillä suomessa....
 
Tulipa kanssa tuo katsottua. Täytyy pikkusen puolustaa VR:ää...

Osakeyhtiön tarkoitus on yleensä tuottaa voittoa. Omistajan pitää ohjata oy:tä tuottamaan enemmän voittoa. Se, että voitot tulevat valtiolle ja tappiollista toimintaa tuetaan erikseen, on periaateessa ihan oikein. Omistajan pitäisi ohjata VR:ää laskemaan tappiollisuuden ja kannattavuuden raja vähän toisella tavalla. Sen sijaan tappioillisen liikenteen pysyvä kattaminen voitoilla ei ole kestävää toimintaa.

Tottakai VR on laskenut malmikuljetustarjouksen tarkoituksenaan voittaa hyvin tuottava liikenne itselleen mahdollisimman korkealla tarjouksella. Nyt vain sattui tulemaan kumipyöräliikenteeltä halvempi tarjous. Ei tarjouskilpailua voi enää perua. Valtiokaan ei voi oikein omistajana ohjata VR:ää ajamaan pienemmällä katteella. Jokainen iso kuljetustarjous on kumminkin oma tapauksensa. Ehkä VR nyt tajuaa seuraavan kerran tarjota aavistuksen halvemmalla. Kyllä "musta hevonen" välillä on voittanut muillakin aloilla. Jokainen normaali yhtiö haluaa mahdollisimman paljon rahaa.

Pohjolan liikenne on hyvin hoidettu linja-autoliike. Jos sen myisi pois, ei liikennettä kukaan kummemmin supistaisi. Nykyisen liikennelupajärjestelmän vallitessa ne samat kannattavat vuorot ajettaisiin jonkun muun firman toimesta suunnilleen nykytaksalla. En ymmärrä, kuinka junaliikenteeseen vaikuttaisi, jos Vainion kanssa Hesasta Turkuun ajaisi vaikka KA tai Connex.

Sillä Konginkankaalla jeesustelun voisi lopettaa. Kumminkin rekka törmäsi linja-autoon. Taitaa vähän kaikilla rekkakuskeilla olla kokemuksia perävaunun heittelehtimisestä talvella. Oli vain onnettomien sattumusten summa, ja aika toisarvoista on, kuka minkäkin omisti. Tai jos halutaan oikein miettiä, voisi olla fiksu ratkaisu tukea lentoliikennettä niin, ettei etelästä pohjoiseen tarvittaisi lainkaan busseja. Turha siellä on kumipyörillä ajella. Jokelan ja Jyväskylän jälkeen on lentoliikenne alkanut tuntua niin turvalliselta vaihtoehdolta, että yli 200 km:n junreitit voisi lopettaa.
 
LateZ:n kirjoitus on yksi foorumin historian parhaista. Omat ajatukseni ovat olleet samansuuntaisia jo hyvin pitkään, mutta kykyni ilmaista asioita kirjallisessa muodossa ovat rajoittaneet niiden ilmaisun noin selkeästi ja nasevasti. Korkeatasoista rautatietuntemusta täällä ovat aiemmin edustaneet myös PNu ja Compact, etenkin PNu:n keskittyessä olennaiseen. Hienoa, että viihteen lisäksi tänne saadaan ajankohtais- ja asiaohjelmaakin! Kiitos Teille!
 
Tottakai VR on laskenut malmikuljetustarjouksen tarkoituksenaan voittaa hyvin tuottava liikenne itselleen mahdollisimman korkealla tarjouksella. Nyt vain sattui tulemaan kumipyöräliikenteeltä halvempi tarjous.
Itse työskentelin neljä vuotta ulkomaan rekkaliikenteen parissa ja harvassa olivat ne kuljetukset, joiden tuotoilla pystyttiin kattamaan kaikki kuljetuksesta aiheutuneet kulut. Kilpailutilanne kumipyöräpuolella on luonut sellaisen oravanpyörän, että kuljetuksia otetaan hoidettavaksi vaikka tappiolla. En valitettavasti tiedä, onko kotimaan kuljetuksissa hintataso terveemmällä tasolla. Eli: jos rekkaliikenteen kanssa lähtee hintasotaan, niin siitä tulee nykymenolla vain rahallisia tappioita. Voi kunpa joskus raha ei olisikaan se ratkaisevin tekijä vaan muut, tuossa ohjelmassa esitetyt seikat (ympäristöasiat, liikenneturvallisuus) vaikuttaisivat siihen, mikä kuljetusmuoto valitaan.
 
Osakeyhtiön tarkoitus on yleensä tuottaa voittoa. Omistajan pitää ohjata oy:tä tuottamaan enemmän voittoa. Se, että voitot tulevat valtiolle ja tappiollista toimintaa tuetaan erikseen, on periaateessa ihan oikein.
Suomessa (ja monessa muussakin maassa) valtiollinen rautatieyhtiö ei ole vain tuottamassa voittoa, vaan se on myös liikennepolitiikan työväline. Lisäksi yhtiön sisäiseen toimintaan vaikuttaa poliitikoilta tulevia työllistämiseen ja työvoimapolitiikkaan liittyviä vaatimuksia. Tästä on seurannut ristiriita, jossa ainakaan tavoiteltu liikennepolitiikka ei toteudu kunnolla. Monet poliitikot eivät edes käsitä näitä ristiriitoja eikä asian korjaamiseksi tehdä mitään.

VR:n tehtäväksi on annettu voiton maksimointi, ei liikennepolitiikka. Ongelmana tässä on, että VR:n ollessa monopoliasemassa se voi ylihinnoitella* palvelunsa, jolloin liikennettä siirtyy kumipyörille ja liikennepoliittiset tavoitteet siis kärsivät. Henkilöliikenteessä liikennepolitiikkaa tehdään sitten ostamalla junaliikennettä, tavaraliikenteessä ei tehdä sitäkään.

*: tai vaikkei VR edes tietoisesti ylihinnoittelisi, niin sillä ei ainakaan ole paineita tehostaa toimintaa

Jotta operaattorien voiton maksimointi ei olisi ristiriidassa liikennepolitiikan kanssa, pitäisi rautatieliikenteen operaattoreilla olla kilpailutilanne. Silloin operaattorit eivät voi ylihinnoitella palvelujaan, vaan niiden on tehtävä voittonsa tehostamalla toimintaa. Rautatieliikenteen tehostaminen jo sinällään edistäisi liikennepoliittisia tavoitteita. Henkilöliikenteessä kaiken junaliikenteen muuttaminen ostoliikenteeksi toisi henkilöliikenteen liikennepolitiikan täysin LVM:n käsiin. Jos tavaraliikenteessä halutaan suosia rautatieliikennettä, pitää yhteiskunnan joko subventoida sitä tai asettaa haittamaksuja tieliikenteelle.
 
Omistajan pitäisi ohjata VR:ää laskemaan tappiollisuuden ja kannattavuuden raja vähän toisella tavalla.

Se, mikä nykytilanteessa on suurin ongelma, on se, että ei ole mitenkään tiedossa, onko se liikenne, josta tuki saadaan, todella kannattamatonta ja se liikenne, jota ei tueta, kannattavaa.

VR Oy:n kustannuksissa on selviä ongelmia,esimerkiksi:
- Helsingin lähijunaliikenteen kustannustaso on todellakin noin 50% korkeampi kuin HKL - metroliikenteen.
- "Kannattavassa" liikenteessä on eräitä varsinkin Pendolino- ja IC-vuoroja, joiden kannattavuus on erittäin kyseenalainen.
- Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere - pendelöivien IC-junien ajaminen ohjausvaunuttomalla kalustolla nyt vain on tuhlausta.

Pohjolan liikenne on hyvin hoidettu linja-autoliike. Jos sen myisi pois, ei liikennettä kukaan kummemmin supistaisi.

Miten ne vuorot, jotka suoraan kilpailevat junien kanssa Hanko - Karjaa ja Kouvola-Kotka väleillä ja Savon radoilla mm. Kuopio - Iisalmi - Kajaani - Oulu?

Jos VR Oy ei enää liikennöisi niitä busseilla, sillä voisi olla melkoinen paine liikennöidä näitä vuoroja junalla.

Samoin junaliikenteen kannattavuus voisi selvästi kasvaa, kun bussimatkustajia siirtyisi junaan.

Jos vaihtoehtona on nopeampi juna, ei monikaan valitse bussia.

Reittikartat joista näkee päällekkäisyydet.
http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index/reittikartat/Etela-Suomi.html
http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index/reittikartat/Savo-Kainuu-Oulu.html
http://www.pohjolanliikenne.fi/fi/index/reittikartat/Savonlinna.html

En ymmärrä, kuinka junaliikenteeseen vaikuttaisi, jos Vainion kanssa Hesasta Turkuun ajaisi vaikka KA tai Connex.

Junaliikenteeseen se vaikuttaisi selvästi. VR Oy:n kannattaisi pyrkiä saamaan juniin ne matkustajat, jotka nyt kulkevat Pohjolan liikenteen busseilla. Todennäköisesti tämä vaikuttaisi siten, että juniin tulisi edullisempi kampanjahinnoittelu, sekä siten, että vuoro- ja kapasiteettitarjontaa lisättäisiin.

Samoin paineet rakentaa lentokenttärata Helsinki-Vantaalle kasvaisivat. Bussien ainoa merkittävä lisäpalveluhan verrattuna juniin on yhteys Helsinki-Vantaalle.

Sillä Konginkankaalla jeesustelun voisi lopettaa. Kumminkin rekka törmäsi linja-autoon. Taitaa vähän kaikilla rekkakuskeilla olla kokemuksia perävaunun heittelehtimisestä talvella.

Mielestäsi siis onnettomuudesta, jossa kuoli 23 henkilöä ei ole syytä keskustella? Varsinkin kun onnettomuuden todellisia syitä ei ole poistettu?

Konginkankaan suhten on usein julkisesti kysytty, miksi ko. kuljetusta ei kuljetettu junalla. Se, että rekka oli itse asiassa VR Oy:n eli sen tytäryhtiö Transpointin rekka, ei ole juuri tullut esille.

Konginkankaan tyyppiset onnettomuudet voidaan estää:
- Kieltämällä 60 t painoiset yhdistelmät
- Valvomalla tiukemmin rekkojen painoa (ko. rekassa oli 4 tonnia ylipainoa)
- Valvomalla tiukemmin rekkojen ylinopeuksia ja ajoaikoja

Kaikki nämä johtavat kustannuspaineisiin siirtää kuljetuksia rautateille, jota taas 1.1.2007 tapahtuva VR Oy:n tavaraliikenteen monopolin purkaminen edistää selvästi.
 
Jotta operaattorien voiton maksimointi ei olisi ristiriidassa liikennepolitiikan kanssa, pitäisi rautatieliikenteen operaattoreilla olla kilpailutilanne.

Tämä on juuri villakoiran ydin.

Jos VR Oy:lle asetetaan tuottotavoite eikä velvoitteita ajaa yhteiskunnan edellyttämä liikenne, sillä ei voi olla monopolia.

VR Oy ja sen edeltäjät ovat jo 1960-luvulta alkaen keskittyneet neljään junatyyppiin:
- Suurten ja keskisuurten kaupunkien väliseen nopeaan junaliikenteeseen
- Tavaran kokojunakuljetuksiin
- Venäjän yhdysliikenteeseen
- Helsingin seudun paikallisjunaliikenteeseen, jota yhteiskunta subventoi merkittävästi

Ydintoimialoille keskittyminen on toki tervettä liiketoimintaa voittoa tuottamaan pyrkivällä yritykselle.

Kun VR Oy:llä on monopoli, ongelmaksi jää, että muita, mahdollisesti yhteiskunnan kannalta tai liiketaloudellisesti kannattavia kuljetuksia ei saa kukaan muukaan liikennöidä.

Tällaista liikennettä olisi esimerkiksi:
- Keskisuurten kaupunkien ja taajamaketjujen lähijunaliikenne
- Alueellinen junaliikenne muualla Suomessa
- Satamien yhdistetyt kuljetukset
- Kappaletavaran junakuljetukset
- Tavaran "syöttöliikenne" teollisuudesta ja syrjäraiteilta pääradoille

Tavaraliikenteen osalta monopoli päättyy pian ja nähtäväksi jää miten käy. Ainakin satamien yhdistettyihin kuljetuksiin tulee varmasti uusia toimijoita. Erityisesti 1.4.2007 voi olla mielenkiintoinen päivä.

Olen itse - Ruotsin ja Saksan kokemusten perusteella - vakuuttunut siitä, että keskisuurten kaupunkien ja taajamaketjujen lähijunaliikenne sekä alueellinen junaliikenne voi olla kannattavaa tai vain pientä yhteiskunnan tukea edellyttävää, jos vuoro- ja palvelutarjonta, lipunhinnat ja kalustovalinnat voidaan päättää rationaalisesti.
 
Tulipa kanssa tuo katsottua. Täytyy pikkusen puolustaa VR:ää...

Osakeyhtiön tarkoitus on yleensä tuottaa voittoa. Omistajan pitää ohjata oy:tä tuottamaan enemmän voittoa. Se, että voitot tulevat valtiolle ja tappiollista toimintaa tuetaan erikseen, on periaateessa ihan oikein. Omistajan pitäisi ohjata VR:ää laskemaan tappiollisuuden ja kannattavuuden raja vähän toisella tavalla. Sen sijaan tappioillisen liikenteen pysyvä kattaminen voitoilla ei ole kestävää toimintaa.
Mielestäni eniten kiusaava epäkohta jonka Mikko toi esiin oli pääkaupunkiseudun lähiliikenteen liikennevolyymiin nähden liian suuret veloitukset, ja VR:n monopoliasema ylipänsä.

Sillä Konginkankaalla jeesustelun voisi lopettaa. Kumminkin rekka törmäsi linja-autoon. ....... Jokelan ja Jyväskylän jälkeen on lentoliikenne alkanut tuntua niin turvalliselta vaihtoehdolta, että yli 200 km:n junreitit voisi lopettaa.

Konginkankaan ympärillä pyörineestä keskustelusta on kokonaan jäänyt käsittelemättä onnettomuudessa menehtyneen bussinkuljettajan tekemät virheet. Ei edes oikeudenkäynnissä kyyseenalaistettu hänen toimintansa. Kuitenkin tiedetään että hän ajoi reilua ylinopeutta (yli 100 km/h) ennen törmäystilannetta, eikä ehtinyt reagoida riittävän nopeasti kun näki rekan joka tuli mäkeä alas perävaunu heiluen. Jos bussi olisi ajanut rajoitusten mukaan 80 km/h, kuljettaja olisi voinut mahdollisesti väistää ojaan turvallisesti.

Tässä herää myös kysymys, miksi pohjoisen hiihtokeskuksiin täytyy ajaa erikseen yöbusseja pitkiä matkoja? Ruka (jonne Konginkankaan bussi oli menossa) on majapaikoilla mitattuna Suomen ylivoimaisesti suurin hiihtokeskus ja siihen investoidaan yhä enemmän. Kuitenkaan matkustajajunayhteyttä Rukalle ei ole, lähin paikka jonne käytännössä junalla pääsee on Oulu, yli 200 km päässä. Taivalkosken rataa pitkin kulki joskus 80-90-luvulla viikonloppuisin oma hiihtojuna, jok apalveli Rukaa ja Iso-Syötettä, mutta se lakkautettiin pari vuotta aloittamisen jälkeen. Kuitenkin pienemille hiihtokeskuksille kuten Pyhätunturia ja Sallaa varten perustetaan oikein kansanliikkeitä että yöjuna Kemijärvelle saa jatkoaikaa, eikä kukaan ole edes ehdottanut että Yllästä palvelevat Kolarin yöjunat korvattaisiin busseilla. Onkohan Rukakeskuksen johto sekä ympärillä pyörivät muut yrittäjät edes ehdottanut VR:lle että Taivalkosken yöjunayhteys käynnistettäisiin uudelleen?

t. Rainer
 
Kun VR Oy:llä on monopoli, ongelmaksi jää, että muita, mahdollisesti yhteiskunnan kannalta tai liiketaloudellisesti kannattavia kuljetuksia ei saa kukaan muukaan liikennöidä.

Tällaista liikennettä olisi esimerkiksi:
- Keskisuurten kaupunkien ja taajamaketjujen lähijunaliikenne
- Alueellinen junaliikenne muualla Suomessa
- Satamien yhdistetyt kuljetukset
- Kappaletavaran junakuljetukset
- Tavaran "syöttöliikenne" teollisuudesta ja syrjäraiteilta pääradoille

Tavaraliikenteen osalta monopoli päättyy pian ja nähtäväksi jää miten käy. Ainakin satamien yhdistettyihin kuljetuksiin tulee varmasti uusia toimijoita. Erityisesti 1.4.2007 voi olla mielenkiintoinen päivä.
Listaan täytyy lisätä myös VR:n lähes olemattomat ponnistelut läntisen yhdysliikenteen hoitamiseksi, niin tavara- kuin henkilöjunapuolella. Raideleveys yksinään ei saa olla syy tämän kuljetuspotentiaalin laiminlyömiseksi.

t. Rainer
 
Bussien ainoa merkittävä lisäpalveluhan verrattuna juniin on yhteys Helsinki-Vantaalle.
Onhan se merkittävä, muttei ainoa. Bussin merkittäviin lisäpalveluihin toki kuuluu joukko kaupunkialueiden pikavuoropysäkkejä kummassakin päässä sekä jatkoyhteydet esim. Helsingin Länsiterminaalille. Pikavuorot pysähtyvät myös maaseutuosuudella mm. Lohjanharjulla, Saukkolassa, Salon ympäristön pikavuoropysäkeillä, Paimion motellilla sekä Kaarinan keskustan risteyksessä.
Lisäksi on tiedostettava, että täsmälleen samat Pohjolan Liikenteen lentokenttäsyöttöbussit hoitavat myös liitynnän Espoon asemalta (junalta) Hki-Vantaan lentoasemalle.
Tässä on nyt hieman samoista kiistoista kysmys, joihin olemme tottuneet raitiotie vs. metro -keskusteluissa. Bussi tarjoaa paljon joustavammat ovelta ovelle -yhteydet kuin harvakseen pysähtyvä juna. Kääntyvien etupyörien ansiosta bussin reittiä voi tarkistaa vaivattomasti heti, kun siihen ilmenee pientäkin tarvetta. Kerran paikalleen juntatut kiskot rajoittavat paljon enemmän.
Yhteenvetona toteaisin, että suurimpien kaupunkien välisille matkoille on tilaa sekä junille että busseille. Juna on nopea päästä päähän meneville matkustajille, varsinkin jos aseman sijainti on matkustustarvetta ajatellen kummassakin päässä hyvä. Juna on joka tapauksessa turvallinen ja ainakin paikallisesti saasteeton vaihtoehto. Suomessa junaa on totuttu pitämään eräistä uutisoinneista huolimatta varsin täsmällisenä liikennevälineenä.
 
http://vaunut.org/kuvasivu/31113

Onkos tämä sitten sitä kannattavaa liikennettä?

Jepjep, samassa yhteydessä itketään että ei kannata ja sitten kuitenki kaivetaan naftaliinista moisia junantumppeja. EIhän tämä nyt sovi enää VR:n imagoon ollenkaan.

AIheeseen palatakseni, VR antaa julkisuudessa itsestään kyllä todella huonon kuvan, enkä henk. koht. näe syytä yhtään puolustella VR:n toimia. Voittoa haetaan palvelujen ja liikenteen karsimisen kautta, ja jos joku rataosa vahingossa sattuu olemaan kannattava vähäliikenteinen rata niin keksitään UJA (Uusi juna-aika) ja saadaan aikaiseksi surkeat vaihtoyhteydet. Tällä tottakai varmistetaan se että LVM:ltä voidaan lypsää lisää rahaa. Julkisuuteen selitellään kalustokierron tehostamisella. Niinpäniin, pitäähän se yksi joutilaana seisova vaunu saada liikkeele silläkin uhalla että 10 junayhteyttä menee käyttökelvottomiksi. Loput sitten romutetaan kilpailijanpelossa.
 
Konginkankaan ympärillä pyörineestä keskustelusta on kokonaan jäänyt käsittelemättä onnettomuudessa menehtyneen bussinkuljettajan tekemät virheet.

Olen miettinyt monesti samaa. Yhteentörmäykseen tarvitaan aina kaksi. Paperirullia on vaadittu kiskoille, mutta lopputuloksena olisi ollut huomiota herättämätön pikku-uutinen yhtä hyvin silloinkin, jos matkustajat olisivat olleet tuohon aikaan junassa nukkumassa.

Lopulta kyse taitaa olla siitä, että kumpikin osapuoli oli sesonkiliikennettä. Rekka kuljetti paperirullia, jotka eivät mahdu kokojunakuljetukseen, koska ylimääräisiä tavaravaunuja ei kannata pitää reservissä tai lisätä kesken kaiken juniin. Eikä Lapin lomaliikennettä varten kannata hankkia ylimääräisiä makuuvaunuja koska niille ei keksitä käyttöä yhdeksän kuukauden ajan vuodesta.

VR hoitaa säännöllisiä kuljetustarpeita eli ns. "kuorii kermat päältä" ja antaa vekselivetoisten ja siksi joustavampien pienyrittäjien hoitaa satunnaisemman liikenteen kumipyörillä.
 
Vuonna 1983 ajoi junia Helsingistä Turkuun seitsemän paria päivässä. Nyt 17. Sähköjunia Ri-Tpe ajoi neljä paria. Nyt 6 plus 1 Ri-Hl. Parikkalasta Savonlinnaan meni 4 paria, nyt 6. Joensuuhun Hesasta pääsi neljällä junalla, nyt seitsemällä.

Välillä, jota itse useimmiten kuljen, on vaihtoyhteyksien parantumisen tähden matka-aikani lähes puolittunut (Tikkurilasta Turun-Toijalan radalle).

Positiivisimpia yllätyksiä viime aikoina ovat olleet Parikkala-Savonlinna liikenteen lisääminen ja Ri-Lh hyvät yhteydet. Kalusto on parantunut aika reippaasti (tosin itse pidin vanhasta kalustosta samaan tapaan enemmän, kuin arvostan Kutterin reilusti Scalan edelle), mutta myönnettävä tosiseikka se on. Ainahan joku voi vaikka haikailla höyryvetureiden perään ja muistella Huruja Turun laivapikajunissa.

Yhteydet ovat paikoitellen parantuneet ja junien kokonaismäärä on nykyään suuri. Vaikka on paljon puutteita, ei silti mielestäni voi sanoa rautatieliikenteen olevan nyt missään rappiotilassa. Lippujen hinnatkin ovat nousseet aika reippaasti, mutta silti matkustajamäärät eivät mitenkään ole romahtaneet.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös