Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-29/29

Viestiketju: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

  1. #16
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3342

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Luulisi ylimääräisten paperirullavaunujen ylläpito olevan sen verran edullista, että sesonkipiikkien tuomat tulot ylittävät ylläpidon menot.

    Maksaahan se paperirullarekkojenkin ylläpito VR Oylle, varmasti enemmän kuin moottorittomien tavaravaunujen...
    Sakari Kestinen

  2. #17
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3342

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut LateZ Näytä viesti
    Sähköjunia Ri-Tpe ajoi neljä paria. Nyt 6 plus 1 Ri-Hl.
    Toisaalta Toijalasta/Turusta Tampereelle kulki useita henkilöjunia, jotka palvelivat paikallisliikennettä. Keväällä 1981 tilanne näytti tältä Tampereen seudulla (Toijalan suunnan paikallisliikenne heti Oriveden taulujen alla). Eli kahdeksan paikallisjunaa Tampereen ja Toijalan välillä, ja 15 pysähdyspaikkaa enemmän kuin nyt (aamun ja illan työläisjunat).
    Sakari Kestinen

  3. #18

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1275

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut LateZ Näytä viesti
    Vuonna 1983 ajoi junia Helsingistä Turkuun seitsemän paria päivässä. Nyt 17. Sähköjunia Ri-Tpe ajoi neljä paria. Nyt 6 plus 1 Ri-Hl. Parikkalasta Savonlinnaan meni 4 paria, nyt 6. Joensuuhun Hesasta pääsi neljällä junalla, nyt seitsemällä ... ei silti mielestäni voi sanoa rautatieliikenteen olevan nyt missään rappiotilassa. Lippujen hinnatkin ovat nousseet aika reippaasti, mutta silti matkustajamäärät eivät mitenkään ole romahtaneet.
    Joo, ihan totta. Paljon on tapahtunut myös hyvinkin positiivista kehitystä. Pitäisi myös muistaa antaa VR:lle kunnia hyvistä asioista. Itse asiassa kun ajattelee, niin onko edes kohtuullista ajatella, että sama organisaatio olisi ekspertti kaikissa erityyppisissä rautatieliikenteen lajeissa. VR pärjää kyllä siinä mihin se on keskittynyt. Tämä ajatuskuvio kyllä tukisia kilpailuttamista.
    Eräänlaisena välimuotona vapaalle kilpailulle ja nykyiselle monopolille voisi olla tilanne, missä myös muille kuin VR:lle myönnettäisiin harkinnanvaraisia liikennöintilupia. Vaikkapa seutukuntien joukkoliikenneorganisaatioilla voisi olla lupa tietyin edellytyksin perustaa rautatieliikennettä hoitavia yrityksiä.
    Ville

  4. #19
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Joo, ihan totta. Paljon on tapahtunut myös hyvinkin positiivista kehitystä. Pitäisi myös muistaa antaa VR:lle kunnia hyvistä asioista. Itse asiassa kun ajattelee, niin onko edes kohtuullista ajatella, että sama organisaatio olisi ekspertti kaikissa erityyppisissä rautatieliikenteen lajeissa. VR pärjää kyllä siinä mihin se on keskittynyt. Tämä ajatuskuvio kyllä tukisia kilpailuttamista.
    Ohjelmassa ainakin Mikko Laaksonen otti esille Saksan DB:n. Olen joskus nähnyt kirjoitettavan, että DB:kin olisi keskittynyt pitkän matkan liikenteeseen ja jättänyt paikallisliikenteen hoidon suosiolla pienemmille, yksityisille liikennöitsijöille. Minulle tulee mieleen vain muutama pitemmän matkan reittiosuus, jotka DB on menettänyt tarjouskilpailuissa muille yhtiöille. Paikallisliikennettä on sen sijaan menetetty yksityisille yhtiöille lukuisissa kohteissa. Ehkä Suomessakin VR voisi keskittyä pitkän matkan liikenteeseen ja jättää paikallisliikenteen muiden hoidettavaksi?
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  5. #20
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Villen viestissä oli paljon hyvää asiaa, tässä pari kommenttia:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Joo, ihan totta. Paljon on tapahtunut myös hyvinkin positiivista kehitystä. Pitäisi myös muistaa antaa VR:lle kunnia hyvistä asioista.
    On aivan totta, että matkustajaliikenteessä on ollut positiivista kehitystä nimenomaan nopeassa liikenteessä. Tämä jää välillä lisäksi liikennöintihäiriöiden varjoon.

    Kuitenkin on myös niin, että niistä asioista, jotka ovat hyvin, VR Oy sekä Liikenne- ja viestintäministeriö pitävät paljonkin ääntä ja kehuvat itseään. Samalla pyritään unohtamaan ne liikennelajit, jotka ovat jääneet varjoon tai jotka on kokonaan lakkautettu.

    Nopeassakin liikenteessä on arvosteltavia piirteitä varsinkin liikennöinnin taloudellisuuden suhteen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Itse asiassa kun ajattelee, niin onko edes kohtuullista ajatella, että sama organisaatio olisi ekspertti kaikissa erityyppisissä rautatieliikenteen lajeissa.
    Juuri näin.

    Ongelmana on ollut, että sekä eduskunnassa että liikenne- ja viestintäministeriössä on useita henkilöitä, jotka olettavat, että VR Oy:n osaaminen junaliikenteestä on täydellinen. Siis: kukaan ei voisi liikennöidä mitään liikennemuotoa taloudellisemmin, liikenne jota VR Oy ei saa kannattavaksi, ei voi olla kannattavaa kenenkään muunkaan liikennöimänä ja niin edelleen.

    Eräässä Turun Sanomassa liikenne- ja viestintäministeriön Juhani Tervala sanoi, että esimerkiksi Turku-Salo - paikallisjunaliikenne ei voi olla kannattavaa, koska jos se olisi kannattavaa, VR Oy liikennöisi sitä jo.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Vaikkapa seutukuntien joukkoliikenneorganisaatioilla voisi olla lupa tietyin edellytyksin perustaa rautatieliikennettä hoitavia yrityksiä.
    Tämä voisi olla yksi mahdollinen malli, joka voisi ehkä helpommin kelvata tietyille tahoille.

  6. #21
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut SD202 Näytä viesti
    Olen joskus nähnyt kirjoitettavan, että DB:kin olisi keskittynyt pitkän matkan liikenteeseen ja jättänyt paikallisliikenteen hoidon suosiolla pienemmille, yksityisille liikennöitsijöille.
    Olen siinä käsityksessä, että DB olisi sittemmin skarpannut myös paikallisjunaliikenteen osalta. Eli alkuun DB Regio ei oikein saanut hommia pelaamaan, mutta sittemmin siitäkin on tullut varteenotettava toimija.

    Saatan toki olla väärässä, mutta kehitys olisi sinänsä luonnollista. Ilman kilpailua monopolioperaattori keskittyy tuottoisimpaan liikenteeseen ja jättää muun vähälle. Kilpailutilanteessa on tarpeellista kasvattaa omaa osuuttaan kakusta ja hyväksyä muutakin kuin parhaiten tuottavaa liikennettä.

    Monopoliyrityshän yksinkertaisimpienkin talousteorioiden mukaan maksimoi tuottonsa. "Kannattamaton" liikenne ei silloin mitenkään väistämättä ole tappiollista. Se vain ei vastaa monopolin tuotto-odotuksia.

  7. #22
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1264

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Olen siinä käsityksessä, että DB olisi sittemmin skarpannut myös paikallisjunaliikenteen osalta. Eli alkuun DB Regio ei oikein saanut hommia pelaamaan, mutta sittemmin siitäkin on tullut varteenotettava toimija.
    Tuota noin...kaipa DB on parantanut otteitaan, mutta menettää edelleenkin paikallisjunaliikennettä yksityisille yhtiöille. Tuoreena esimerkkinä vaikkapa Halberstadtin alueen paikallisjunaliikenteen menetys HarzElbeExpresille, joka on osa Veoliaa. Tuota paikallisliikenteen menettämistä ei tosin tapahdu ehkä yhtä tiuhaan tahtiin kuin ennen. No, viime aikoina DB on menettänyt myös pitemmän matkan RegionalExpress -liikennettä kilpailijoilleen. Tässä muutama esimerkki:
    München Hbf - Oberstdorf (joulukuusta 2003 lähtien)
    Hamburg Hbf - Westerland (Sylt)
    Hamburg Hbf - Bremen Hbf
    Hamburg Hbf - Uelzen
    Uelzen - Hannover Hbf - Göttingen (joulukuusta 2005 lähtien)
    Ja joulukuusta 2007 lähtien myös:
    Hamburg Hbf - Cuxhaven

    Tuota listaa lukiessa tulee miettineeksi, haluaako DB kenties päästä pikku hiljaa eroon kaikesta Hampurin seudun liikenteestä?

    Mutta minäkin uskon, että DB yllätettiin "housut kintuissa", kun tarjouskilpailut alkoivat Saksassa. Väitän jopa, että DB:n henkilökunnankin käytös on muuttunut palvelualttiimpaan suuntaan kilpailutuksen aikakauden myötä.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

  8. #23
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    vaikkei VR edes tietoisesti ylihinnoittelisi, niin sillä ei ainakaan ole paineita tehostaa toimintaa
    20 vuotta sitten VR:llä oli henkilökuntaa yli 25000 ja nykyään alle 13000, vaikka kuljetusmäärät ovat tänä aikana selvästi nousseet. Toiminta näyttäisi siis tehostuneen aika tavalla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Mielestäsi siis onnettomuudesta, jossa kuoli 23 henkilöä ei ole syytä keskustella? Varsinkin kun onnettomuuden todellisia syitä ei ole poistettu?
    Tieliikenteen turvallisuudessa on epäilemättä paljon parantamisen varaa. Tässä vain hämmästyttää, että asian ovat ottaneet omakseen raideliikenteen fundamentalistit, jotka yleensä suhtautuvat jyrkän kielteisesti kaikkiin tieliikenteen kehittämistoimenpiteisiin. Esimerkkinä vaikkapa tieverkon parantamisen vastustaminen, vaikka sillä olisi myös turvallisuutta lisäävä vaikutus. Tämä saa epäilemään, ettei huoli teiden turvallisuudesta taida olla aivan aitoa vaan Konginkankaaseen vetoaminen on lähinnä keppihevonen omien liikennepoliittisen tavoitteiden ajamiseksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Luulisi ylimääräisten paperirullavaunujen ylläpito olevan sen verran edullista, että sesonkipiikkien tuomat tulot ylittävät ylläpidon menot.
    Tuskin uusia vaunuja kannattaa ylläpitää vain sesonkihuippuja varten. Tosin tarkoititkin varmaan, että ylimääräiset vaunut olisivat vanhaa käytöstä poistumassa olevaa kalustoa mutta se ei valitettavasti taida täyttää paperiteollisuuden asettamia laatuvaatimuksia. Tilannetta kuvaa, että paperikuljetuksissa on viimeisen 40 vuoden aikana jouduttu käymään läpi oikeastaan viisi eri vaunusukupolvea (Gb, Gks, Gbl, Gbly, Sim) ja tämä siis aikana, joka periaatteessa pitäisi olla yhden vaunun käyttöikä.

  9. #24
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3342

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    20 vuotta sitten VR:llä oli henkilökuntaa yli 25000 ja nykyään alle 13000, vaikka kuljetusmäärät ovat tänä aikana selvästi nousseet. Toiminta näyttäisi siis tehostuneen aika tavalla.
    Onhan sitä tehostettu huomattavastikin. Ja tuloksessakin se varmasti näkyy. Ongelmana on vain se, että omistaja edellyttää positiivista tulosta, taloudellisesti kannattamaton lakkautetaan, koska kukaan ei käske itse toiminnan tehostamista, kannattamattoman karsiminen kun riittää. Eli varsinaista liikenteen tehostamista ilman lakkautuksia ei juuri tehdä. Tässä vähän VR:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 1986-90 poimittua, kiinnittäkää etenkin huomiota alleviivattuihin kohtiin:
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Valtionrautatiet

    5. Paikallisliikenteen kehittämisohjelma

    5.1. Toimintapolitiikka


    Muuta paikallisliikennettä ylläpidetään siinä laajuudessa kuin kaukoliikenteen jatkoyhteydet ja muilta osin yleisen edun vaatimukset edellyttävät.

    5.2. KTS-kauden tulostavoitteet

    Kuljetusmarkkinoiden kehitys


    Vaikka henkilöliikenteen arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan suunnitelmakaudella, rautateiden paikallisliikenteen kasvumahdollisuudet ovat heikot. Kokonaisliikenteen lisäys sekä osa rautateiden nykyisestä paikallisliikenteestä ohjautuu autoliikenteelle.

    Liikenneministeriön tavoitteena on ylläpitää kohtuullinen palvelutaso joukkoliikenteessä koko maassa. Erityistoimet kohdistuvat pääosin haja-asutusalueelle. Lääneihin perustetut henkilöliikennetyöryhmät huolehtivat liikennelajien ja liikennejärjestelyjen yhteensovittamisesta alueellisella tasolla.

    Tulostavoite


    Paikallisliikenteen laajuus perustuu yleisiin yhteiskuntapoliittisiin näkökohtiin ja sen mukaiseen liikennepolitiikkaan, josta aiheutuneet kustannukset korvataan rautateille. Tästä johtuen paikallisliikenteen tuotot vuodesta 1986 lähtien peittävät liikenteenhoidon kustannukset (sis. subvention).

    Paikallisliikenteen tuottoihin kirjataan korvaus liikenteen ylläpidosta siltä osin, kuin paikallisliikenteen tuotot eivät kata liikenteen hoidosta aiheutuneita kustannuksia. Vuonna 1986 korvaustarve on 45 miljoonaa markkaa. Paikallisliikenteen korvaus pienenee KTS-kaudella junien määrää supistettaessa siten, että se on vuonna 1990 31 miljoonaa markkaa. Mikäli valtiovalta ei myönnä rautateille suunnitelman mukaisia korvauksia, supistaa rautatiet liikennettä suunniteltua enemmän.

    Markkinointitavoite

    Paikallisliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti muutetaan liikenteen rakennetta siten, että rautatiet keskittyy pääasiallisesti nopeaan jatkoyhteysliikenteeseen. Tämän lisäksi rautatiet hoitaa liikennettä harvaan asutuilla alueilla siinä tapauksessa, että valtiovalta korvaa rautateille liikenteestä aiheutuvan alijäämän.

    Matkojen määrän arvioidaan laskevan KTS-kaudella viidestä kuuteen prosenttia vuosittain. Vuonna 1990 tehdään paikallisliikenteessä 1.4 miljoonaa matkaa, kun vastaava määrä vuonna 1982 oli 2.2 miljoonaa matkaa.

    Tuottotasotavoite

    Paikallisliikenteen reaalista tuottotasoa korotetaan keskimäärin 1 prosenttia vuodessa.

    Kustannustavoite

    Yli-ikäisen kiskoautokaluston korvaaminen veturijunilla nostaa suunnitelmakaudella liikenteenhoidon yksikkökustannuksia. Kun kuitenkin junakilometrit supistuvat nykyisestä lähes puoleen, supistuvat liikenteenhoidon kustannukset selvästi. (logiikka hoi?!)

    5.3. Tavoitteiden edellyttämä kehittäminen

    Palvelujen kehittäminen


    Matkustusaika lyhenee, kun junien kulkua nopeutetaan ja aikataulut nivelletään nykyistä paremmin kaukojunien aikatauluihin.

    Matkustusmukavuus paranee kun siirrytään kiskoautoista veturijuniin.

    5.4. Resurssi- ja investointitarve

    Koska paikallisliikennettä varten ei rakenneta omaa kalustoa, on resurssi ja investointitarpeet käsitelty edellä henkilökaukoliikenteen yhteydessä.

    5.5. Kehittämisen vaikutukset tuloksen (vuoden 1982 hintataso)

    Seuraavassa asetelmassa on esitetty paikallisliikenteen kehittämisohjelman mukainen tuottojen, kulujen ja tuloksen kehitys vuodesta 1982 vuoteen 1990. Tuottoihin on laskettu mukaan paikallisliikenteen korvaus.
    Koodi:
    Paikallisliikenne      1982   1990   Muutos
                            Mmk    Mmk    Mmk    %
    
    Tuotot (korvaus ml.)    59     70    + 11   + 19
    Liikenteenhoidon kulut 128     70    - 58   - 45
    Radanpidon kulut        25     20    -  5   - 20
    Tulos                  -94    -20    + 74   + 79
    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tieliikenteen turvallisuudessa on epäilemättä paljon parantamisen varaa. Tässä vain hämmästyttää, että asian ovat ottaneet omakseen raideliikenteen fundamentalistit, jotka yleensä suhtautuvat jyrkän kielteisesti kaikkiin tieliikenteen kehittämistoimenpiteisiin. Esimerkkinä vaikkapa tieverkon parantamisen vastustaminen, vaikka sillä olisi myös turvallisuutta lisäävä vaikutus. Tämä saa epäilemään, ettei huoli teiden turvallisuudesta taida olla aivan aitoa vaan Konginkankaaseen vetoaminen on lähinnä keppihevonen omien liikennepoliittisen tavoitteiden ajamiseksi.
    Tieliikenteen kehittämiseen käytetyt varat on aina pois RHK:n varoista, joista molemmista päättää liikenne- ja viestintäministeriö. Toki tieturvallisuus on tärkeää, mutta rautatieliikenteen kehittäminen suhteessa jopa pieniäkin kuljetuksia (esim. kappaletavaraliikenne) suosivaan suuntaan pitäisi olla yhteinen liikennepoliittinen tavoite. Mitä enemmän saadaan sellaista liikennettä kumipyöriltä kiskoille, sitä vähemmän todennäköistä on Konginkankaan uusiutuminen, tai yleensäkään kuorma-auto-onnettomuduet. Junaturvallisuudesta huolehtii Rautatievirasto, jonka säännökset ovat niin tiukat, ettei turvallisuutta uskalleta laiminlyödä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tuskin uusia vaunuja kannattaa ylläpitää vain sesonkihuippuja varten.
    Miten sitten kuorma-autoyrittäjäin kannattaa ylläpitää paperirekkoja, jotka näitä sesonkihuippuja sitten ajelevat?
    Sakari Kestinen

  10. #25
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Ongelmana on vain se, että omistaja edellyttää positiivista tulosta, taloudellisesti kannattamaton lakkautetaan, koska kukaan ei käske itse toiminnan tehostamista, kannattamattoman karsiminen kun riittää.
    Eikö se ole itse toiminnan tehostamista, jos henkilökunnan määrä puolitetaan samaan aikaan, kun kuljetussuorite kasvaa?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Tieliikenteen kehittämiseen käytetyt varat on aina pois RHK:n varoista, joista molemmista päättää liikenne- ja viestintäministeriö.
    Tien ylläpito on pääsääntöisesti hyvin halpaa radan ylläpitoon verrattuna. Muutamalla miljoonallakin voidaan saada yksittäiselle tieosuudelle huomattavia parannuksia mutta radanpidossa se on mitätön käsiraha.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Miten sitten kuorma-autoyrittäjäin kannattaa ylläpitää paperirekkoja, jotka näitä sesonkihuippuja sitten ajelevat?
    Mutta ylläpitävätkö he? Kuorma-autoja valmistetaan suursarjoina, joten niitä on mahdollista hankkia lisää nopeastikin, jos kysyntää riittää. Laskusuhdanteen aikana ylimääräiset autot voi myydä pois. Rautatieoperaattorille tämä kaikki on paljon vaikeampaa.

  11. #26
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tässä vain hämmästyttää, että asian ovat ottaneet omakseen raideliikenteen fundamentalistit, jotka yleensä suhtautuvat jyrkän kielteisesti kaikkiin tieliikenteen kehittämistoimenpiteisiin. Esimerkkinä vaikkapa tieverkon parantamisen vastustaminen, vaikka sillä olisi myös turvallisuutta lisäävä vaikutus. Tämä saa epäilemään, ettei huoli teiden turvallisuudesta taida olla aivan aitoa vaan Konginkankaaseen vetoaminen on lähinnä keppihevonen omien liikennepoliittisen tavoitteiden ajamiseksi.
    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki tieverkon kehittämisvarat tulee käyttää yksinomaan:
    - Liikenneturvallisuuden parantamiseen
    - Ympäristöongelmien (melu ja ilmansaasteet) vähentämiseen

    Esimerkiksi nykyisin hyvin suosittu tieverkon parantamiskeino eli moottoritien
    rakentaminen on kustannustehoton keino näiden ongelmien ratkaisemiseen.

    Sen sijaan seuraavat keinot ovat erinomaisen tehokkaita:
    - 2 - kaistaisten pääteiden nopeusrajoituksen laskeminen 80 km/h ja automaattinen nopeusvalvonta
    - Ohituskieltojen huomattava laajentaminen 2-kaistaisilla teillä
    - Keskikaiteet ohituskaista- ja leveäkaistateille
    - Eritasoristeykset, liikenneympyrät ja muut risteysjärjestelyt kriittisissä kohdissa.
    - Kevyen liikenteen väylät
    - Ajoneuvoyhdistelmien maksimipainon laskeminen yleiseurooppalaiselle tasolle 40 tonniin.

    Liikenteen sujuvuutta 80 km/h rajoitus lähinnä parantaisi. Esimerkiksi nk. Naantalin pikatien (maantie 185/40) sujuvuus on ensiluokkainen suurista liikennemääristä riippumatta, vaikka tie on kaksikaistainen.

    Turvallinen ja sujuva 80 km/h kattonopeus myös lisäisi merkittävästi raideliikenteen kilpailukykyä, vaikka ensisijainen tavoite olisi tietysti liikenneturvallisuuden parantaminen.

  12. #27
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki tieverkon kehittämisvarat tulee käyttää yksinomaan:
    - Liikenneturvallisuuden parantamiseen
    - Ympäristöongelmien (melu ja ilmansaasteet) vähentämiseen
    Tästä olen melkein samaa mieltä. Varsinkin, jos tarkoitat tällä myös bussiliikenteen toimintaedellytysten parantamista.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Esimerkiksi nykyisin hyvin suosittu tieverkon parantamiskeino eli moottoritien
    rakentaminen on kustannustehoton keino näiden ongelmien ratkaisemiseen.
    En nyt sanoisi suosittu. Suomessa on moottoriteitä varsin vähän ja niistäkin monet ovat oikeasti tarpeellisia. Kuten joskus aikasemminkin on keskusteltu niin esimerkiksi Helsingin ja Hämeenlinnan välillä olisi aivan mahdoton ajatuskin, että liikenne voitaisiin yhä hoitaa vanhaa valtatie 3:sta pitkin. Mutta en kyllä pidä itsekään moottoriteiden lisärakentamista kovin viisaana.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Turvallinen ja sujuva 80 km/h kattonopeus myös lisäisi merkittävästi raideliikenteen kilpailukykyä, vaikka ensisijainen tavoite olisi tietysti liikenneturvallisuuden parantaminen.
    Talvellahan kattonopeus on jo nyt moottoriteitä lukuunottamatta paljolti tuo 80 km/h mutta raideliikenteen kilpailukyky ei ole tainnut tästä olennaisesti lisääntyä?

  13. #28
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Ajoneuvoyhdistelmien maksimipainon laskeminen yleiseurooppalaiselle tasolle 40 tonniin.
    Tätä ajoneuvojen painorajan laskemista voisi vielä kommentoida, kun ehdotus näyttää nousevan täällä usein esiin.

    Tiehallinnon tilastojen mukaan henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia sattui 2005 noin 80 % siitä määrästä, kuin esim. 1980. Samaan aikaan teiden liikennesuorite on melkein kaksinkertaistunut. Liikennemääriin suhteutettuna turvallisuuskehitys on siis mennyt hyvään suuntaan.

    Ajoneuvoyhdistelmien maksimipainoja on tänä aikana nostettu reippaasti. Vuonna 1980 oli suurin sallittu paino 42 t. 1982 se nostettiin arvoon 48 t, 1990 arvoon 56 t (eräin poikkeuksin 60 t) sekä vuonna 1993 arvoon 60 t. Ilmeisesti painorajojen nostaminen ei ole kuitenkaan lisännyt onnettomuuksia tai sitten rekkojen osuus liikennevahinkojen kokonaismäärästä on niin vähäinen, ettei sitä pysty näistä tilastoista havaitsemaan.

    Selvää on ainakin, että rekkojen painorajojen noston ansiosta kaksi 60 t painavaa yhdistelmää kykenee nykyään hoitamaan saman kuljetustehtävän, kuin kolme 40 t painavaa yhdistelmää 80-luvun alussa. Onko painorajojen pudottaminen siis liikenneturvallisuuden kannalta mielekästä, kun se johtaisi rekkojen lukumäärän tuntuvaan lisääntymiseen? Ympäristön kannalta kehitys olisi ainakin haitallista.

    Painorajan laskemisen tautalla tosin lienee toive, että tiekuljetuksista suuri osa ohjautuisi tämän takia raiteille. Kuitenkin rautateiden markkinaosuus vuonna 1980 oli tavaraliikenteestä 26 % eli vain hieman enemmän, kuin viime vuosien lukema 24-25 %. 80-luvun lopulla 48 t painavien rekkojen aikaan oli rautateiden markkinaosuus jopa nykyistä pienempi eli 21-22 %.

    Vaikuttaisikin siltä, ettei rekkojen painorajoilla ole suurta vaikutusta rautateiden liikennemääriin. Tätä tukee sekin, että muualla EU:ssa rautateiden markkinaosuus on pienemmistä rekoista huolimatta keskimäärin vain 15 %. Ruotsissa rautateiden markkinaosuus on tosin Suomea suurempi mutta siellä rekkojen paino- ja pituusrajat ovat samat kuin Suomessa.

  14. #29
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Urspårat VR - FST 6.11 klo 19.05

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tätä ajoneuvojen painorajan laskemista voisi vielä kommentoida, kun ehdotus näyttää nousevan täällä usein esiin.
    Senkin voisi todeta, että useat EU-maat tutkivat painorajojen nostamista 60 tonniin ja moduuliyhdistelmien sallimista. Näitä ovat muistaakseni ainakin Hollanti ja Iso-Britannia. Syynä on ensisijaisesti tehokkaampi tiekapasiteetin käyttö, mutta myös turvallisuuden katsotaan paranevan, kun liikkuvien yksiköiden määrä pienenee.

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •