Rataehdotus: Turku-Eura-Kokemäki

Liittynyt
16 Kesäkuu 2006
Viestit
359
Raideliikenne pelkästään Turku-Tampere, Tampere-Pori akseleilla on melko hyödytöntä, ja junissakin kulkee satunnaisia matkaajia. Mutta jos saataisiin yhdistettyä nämä kolme suurta toisiinsa tähtimäisesti, vaihtopaikkana Kokemäki, saataisiin yhteen junaan kahden junan matkustajat.

Eli jos rata tehtäisiin linjalla Turku-Raisio-Eura-Kokemäki, niin kaikista kolmesta kaupungista pääsisi melko suoraa reittiä junalla nopeasti. Radan sn voisi olla 140, ei sen enempää muttei alempikaan. Näin äkkiä laskettuna matka Turusta Tampereelle kestäisi melko tasan 2 tuntia, minkä se kestää nykyäänkin, vaikka matkaa tulisi reipas 20 km enemmän. Eikä matkan tarvitsisi välttämättä loppua Tampereelle, pitkän matkan junat voisi ilman suunnanvaihtoa jatkaa lyhyen pysähdyksen jälkeen Jyväskylän suuntaan, vaihtoajalla optimoituna 5 min.

Aluksi mietin onko Raision pysähdys tarpeellinen, mutta onhan Turussa Kupittaakin, ja Raisiossa asuu kuitenkin paljon väkeä. Sitten Euran tapaus, kaupungissa on 9500 asukasta, mutta mukaanluettuna välittömässä läheisyydessä olevat naapurikunnat (köyliö, säkylä, lappi, kiukainen) asukkaita onkin yhtäkkiä 24000. Junat tietysti kohtaisivat Kokemäellä, jossa jo valmiina ratapihaa onkin. Tällöin Tampereelta Poriin menevä juna kohtaisi Turusta Tampereelle aikovan junan, ja päinvastoin. Jo senkin takia että rata olisi taloudellisesti järkevää olla yksiraiteinen. Poriin siis pitäisi Turusta tulevien vaihtaa, mutta vaihto voitaisiin toteuttaa junien välissä olevalla katetulla laiturilla, ilman että tarvitsee kiertää portaita. Tällöin myös kohtaaminen Kokemäellä veisi about 3-5min aikaa, eikä Turusta Poriin menevien tarvitsisi odottaa muun vr-suomen tyyliin puolta tuntia räntäsateessa ja tuulessa ilman suojaa vaihtojunaa.

Tästä seuraisi tietysti se, että nykyinen Loimaan rata jäisi vain tavaraliikenteen käyttöön. Ei olisi järkeä ajaa kahta reittiä Tampereelle. Kannattavuudesta puheenollen, jos nykyään on kannattavaa ajaa Turusta Loimaan periferian halki Tampereelle, palvellen vain lähinnä Turkulaisia ja Tamperelaisia. Niin miksi ei olisi kannattavaa samalla junamäärällä palvella kaksinkertaista matkustajapotentiaalia, ottaen vielä yhden välin PORI-TURKU käyttöön ikäänkuin ilmaiseksi samalla iskulla. Perusyhteydet Tampere-Turku ja Tampere-Pori säilyisivät, mutta ilman lisäjunia tulisi pikavaihdollinen yhteys Turku-Pori. Toki ratahan aina maksaa, mutta Loimaan rata on jo vanha rata ja sen uusiminen nykyiselle vaatimustasolle maksaa melkein yhtä paljon jos ei enemmänkin kuin kokonaan uusi rata. Ja sanotaan vielä että Turku, Pori ja Tampere on suuria omavaraisia kaupunkeja sekä alueellisia keskuksia. Toki Loimaakin on maalaisalueensa keskus, mutta paljon paljon pienempi sellainen.

Sanotaan nyt vielä lopuksi, että näin olisi pitänyt rakentaa aikanaan...
 
Niin miksi ei olisi kannattavaa samalla junamäärällä palvella kaksinkertaista matkustajapotentiaalia, ottaen vielä yhden välin PORI-TURKU käyttöön ikäänkuin ilmaiseksi samalla iskulla.
Siksi, koska uuden rautatien perustaminen on sen verran kallista puuhaa, ettei siihen ole järkevä ryhtyä. Samalla Loimaan yhteydet kärsisivät, samoin yhteydet Turusta Hämeenlinnan ja Lahden suuntiin.
Perusyhteydet Tampere-Turku ja Tampere-Pori säilyisivät, mutta ilman lisäjunia tulisi pikavaihdollinen yhteys Turku-Pori.
Eikö yhtä vähällä vaivalla säästyisi rakentamalla URPO-rata? Kaikki yhteydet säilyisivät nykyisellään ilman kansalaisliikkeitä jossain Loimaalla tai Humppilassa, mutta Turusta tulisi suora yhteys Poriin.

Toki ratahan aina maksaa, mutta Loimaan rata on jo vanha rata ja sen uusiminen nykyiselle vaatimustasolle maksaa melkein yhtä paljon jos ei enemmänkin kuin kokonaan uusi rata. Ja sanotaan vielä että Turku, Pori ja Tampere on suuria omavaraisia kaupunkeja sekä alueellisia keskuksia. Toki Loimaakin on maalaisalueensa keskus, mutta paljon paljon pienempi sellainen.
Turku-Toijala-osuuttahan on tänä vuonna uusittu. Uuden rautatien rakentaminen maksaa aina enemmän kuin vanhan paikkaaminen, ellei rataa ole sitten ihan keskelle suota rakennettu, jossa sitä pitää paaluttaa joka kymmenes vuosi. Ja saviseutujen läpi kulkiessaankin tämä rautatie ei sellainen kai ole. Turun, Porin ja Tampereen kannattaa yhdistää minusta nykyisten ratojen lisäksi vain URPO-radalla, jolloin myös Uusikaupunki ja Rauma nauttisivat Turun ja Porin suorasta henkilöyhteydestä (tosin ugilaiset miettikööt, onko Turun läheisyys nautittavaa, samoin raumlaisse Porin läheisyydest ;))

Sanotaan nyt vielä lopuksi, että näin olisi pitänyt rakentaa aikanaan...
Ehkä, mutta nykylinjauksillekin on varmasti syynsä.
 
Niin miksi ei olisi kannattavaa samalla junamäärällä palvella kaksinkertaista matkustajapotentiaalia, ottaen vielä yhden välin PORI-TURKU käyttöön ikäänkuin ilmaiseksi samalla iskulla.
Näin hienoja perusteluita ei saa tällä foorumilla kovinkaan usein lukea.

Minä kannatan edelleen rataehdotusta Helsinki - Forssa - Humppila - Huittinen - Kokemäki. Tälläkin radalla saataisiin nopea ja vaihdollinen yhteys Turusta Poriin sekä nopea yhteys Helsingistä Poriin. Samalla monet suurehkot kaupungit (Huittinen, Forssa, Karkkila, Vihti) saisivat junayhteyden.

Ehkä, mutta nykylinjauksillekin on varmasti syynsä.
Nykyinen Turku-Toijala linjaus on useiden vaihtoehtojen kompromissi. Muistaakseni Snellman tai joku muu suurmies ehdotti rataa Turusta Hämeenlinnaan (ei vaihtoja!). Alun perin rata piti johtaa Viialaan, mutta Forssassa sijaitsevan tehtaan omistajan mielestä rata piti johtaa Kalvolaan. Omat sotkunsa mukanaan toi yksityinen yhtiö, joka yritti rakentaa ratoja Hämeenlinnasta ja Turusta Tampereelle. Jos rata olisikin linjattu Forssan kautta (tällöin ei olisi tarvittu Jokioisten kapearaiteista rautatietä) Hämeenlinnaan, olisiko pian sen jälkeen rakennettu URPO-rata? Jos risteys olisikin tehty Viialaan, olisiko rata kiertänyt pari järveä eri puolelta ja siten saatu Urjalan ja Kylmäkosken kirkonkylät raideyhteyden ulottuville (ja tällöin ei olisikaan Humppilaa, vaan aseman nimi voisi olla Venäjä)?
 
Kirjoitin edellisen viestini hieman epäselvästi. Tässä asia paremmin selvitettynä.

Kaikilla meillä on omia ratafantasioita. Tässä viestiketjussa on esitetty mm. minun ja Murzun fantasiat, joita ei varmasti ikinä edes harkita toteutettaviksi. Lähemmäksi toteuttamista pääsevät sellaiset ratafantasiat, joista tehdään tarkat suunnitelmat ja laskelmat. Vielä lähemmäksi toteuttamista pääsevät sellaiset radat, joiden rakentamisesta valtiopäivät tekee päätöksen! Tästäkin on vielä pitkä matka radan todelliseen rakentamiseen.

Tässä hieman Turku-Toijala-rautatien historiaa.

Hämeenlinnan radan rakentamisen jälkeen haluttiin jatkaa rautatietä Turkuun ja Tampereelle. Tutkimuksia suorittanut toimikunta ehdotti rataa Turusta Toijalaan. Tämä vaihtoehto hylättiin, koska matkalla Urjalasta Toijalaan olisi tullut olemaan pari ikävää mäkeä. Luotiin uusi suunnitelma radalle Turusta Lempäälän pitäjän Viialaan. Näistä kahdesta vaihtoehdosta valtiopäivät valitsi Viialan vaihtoehdon vuonna 1863.

Radan rakentamiseen ei kuitenkaan ryhdytty, sillä rautatie Pietariin vei valtion varat ja huomion. Vuonna 1870 Tampereen ja Turun ratahankkeet annettiin yksityisen yhtiön rakennettavaksi. Turun kaupunki lupasi rahallista avustusta ja ilmeisesti lähti mukaan rataa rakentavaan yhtiöön. Rakennustyöt viivästyivät.

Vuonna 1872 valtiopäivät keskusteli ratahankkeesta jälleen. Uutta päätöstä risteysaseman paikasta ei tehty, vaan Viiala säilyi radan toisena päätepisteenä. Radan rakennuslupa annettiin ruhtinas Uhtomskille, joka aloitti työt parinsadan sotamiehen ja yhden ortodoksisen papin voimin. Työt eivät ilmeisesti edenneet mitenkään.

Vuonna 1874 senaatti päätti, että radan rakentaa valtio. Forssalainen kauppaneuvos A. Wahren vaati, että radan pitäisi kulkea lähempänä Forssaa ja Tammelaa. Uudet suunnitelmat tehtiin linjauksesta silloisen Sääksmäen pitäjän Linnaisiin. Turku ei halunnut antaa tukeaan - ei varsinkaan rahallista - tälle hankkeelle. Senaatti lopulta valitsi kompromissin ja päätti, että rata rakennettaisiin Toijalaan. Tämä valinta tehtiin ilman valtiopäivien hyväksyntää.

Erilaiset ratavaihtoehdot olivat:
  1. Alkuperäinen Turku-Toijala. 125 virstaa. Tämä rata olisi ilmeisesti kulkenut Urjalan kirkonkylän läheltä Toijalan kirkolle.
  2. Turku-Viiala. 124 virstaa. Rata olisi kiertänyt Urjalan kirkon kaukaa sen länsipuolelta.
    Rata olisi yhtynyt Päärataan Viialan kartanon mailla (Viialan purettu asemarakennus sijaitsi parin sadan metrin päässä kartanon päärakennuksesta). Näistä vaihtoehdoista tämä rata olisi kulkenut lähimpänä Kylmäkoskea ja Honkolan kartanoa. Asemiksi olisivat voineet tulla esimerkiksi Metsämaa, Tursa, Honkola ja Taipale.
  3. Turku-Linnainen. 126 virstaa. Tämä rata olisi kulkenut Jokioisten ja Kalvolan kautta.
  4. Uusi Turku-Toijala. 121 virstaa. Rata linjattiin kulkemaan Humppilan Koiviston ja Urjalan Huhdin kautta Toijalaan.
Näistä rakennettiin siis vaihtoehto 4. Kaikille näille radoille yhteistä on Turku-Tammela-linjaus. Kaikille tulevaan Akaaseen päätyville linjoille yhteistä on osuus Turusta Loimaalle. Kylmäkosken ja Sotkian seisakkeet perustettiin vasta vuonna 1906.

Lähteenä on käytetty kirjaa Akaan Historia, II osa. Julkaissut Toijalan kauppalan, Kylmäkosken ja Viialan kuntien sekä Akaan, Kylmäkosken ja Viialan seurakuntien yhteinen historiatoimikunta. Tämän II osan on kirjoittanut Pekka Suvanto (I osan on kirjoittanut tunnettu historioitsija Seppo Suvanto).

Seuraukset: Urjala ja Kylmäkoski joutuivat tekemään erilliset asemakylät, sillä rata kiersi niiden keskustat. Kylmäkosken aseman seudulla asui vielä 1970-luvulla enemmän ihmisiä kuin kirkonkylässä! Valtiopäivien päätös vuodelta 1863 aiheutti höyrysahan perustamisen Viialan ja siten koko taajaman syntymisen (päätöksen aikaan paikalla ei ollut kuin kartano ja muutamia torppia). Ja kun rautatieristeystä ei Viialaan tullutkaan, vietiin tehtaatkin pois.
 
Takaisin
Ylös