Tutkimus: Rautatieliikenteen ympäristöystävällisyys liioiteltua

kuukanko

Moderaattori
Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
7,559
Linköpingin yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöskirja, jonka mukaan rautatiekiskojen valmistaminen käyttää niin paljon energiaa, että kun otetaan huomioon myös infraan käytetty energia, kuluttaa junamatka matkustajaa kohden enemmän energiaa kuin bussimatka. Sähköjunamatkan vuoksi kuluu kolmannes enemmän energiaa kuin bussimatkan vuoksi, dieseljunamatkan vuoksi vielä enemmän.

Lisätietoja: http://www.liu.se/liu-nytt/start?newsitem=6480
 
Mielenkiintoista. Mitenhän tuossa väitöskirjassa on tutkittu vastaavien linja-autokaistojen ympäristövaikutuksia?
 
Linköpingin yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöskirja, jonka mukaan rautatiekiskojen valmistaminen käyttää niin paljon energiaa, että kun otetaan huomioon myös infraan käytetty energia, kuluttaa junamatka matkustajaa kohden enemmän energiaa kuin bussimatka.
Jotenkin vaikuttaa siltä kuin rautatiekiskoja uusittaisiin joissakin paikoissa vähän turhan usein.

Asuin v 1997-2005 pääradan varrella ja kaupunkirata- ym työmaiden yhteydessä uusittiin kiskoja ainakin yhdestä paikasta (Koivukylän ja Hiekkaharjun välilltä) 2 kertaa kaiken kaikkiaan tuona aikana.

Rautatieliikenne kilpailee niin bussi-, h-auto-, kuin lentoliikenteenkin kanssa, ja jos kiskot laitettaisiin rullalle, eivät läheskään kaikki junamatkustajat siirtyisi ympäristöystävällisiin busseihin vaan enimmäkseen vähemmän ympäristöystävällisiin henkilöautoihin ja lentokoneisiin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Linköpingin yliopistossa tarkastetaan perjantaina väitöskirja, jonka mukaan rautatiekiskojen valmistaminen käyttää niin paljon energiaa, että kun otetaan huomioon myös infraan käytetty energia, kuluttaa junamatka matkustajaa kohden enemmän energiaa kuin bussimatka.
Eivät taida olla ihan yksinkertaisia nämä LCA-laskelmat (Life Cycle Assesment). Hirveästi muuttujia ja universaalia totuutta on vaikea löytää. Esimerkiksi briteissä on myös esitetty lukuja, joiden mukaan CO2-päästöt ovat matkustajakilometriä kohden korkeammat junalla kuin bussilla. Tässä vertailussa yksityisauto oli molempia noin seitsemän kertaa huonompi. Toisessa laskelmassa samasta maasta taas yksityisauto ja juna saivat saman arvon, kun laskettiin öljylitroina matkalla käytetty energia per matkustaja. Samassa laskelmassa suurnopeusjunat (350 kmh) kuluttivat enemmän kuin Airbus A321. Bussia ei tuossa jälkimmäisessä laskelmassa ollut mukana.

Molemmat vertailut löytyvät tästä paperista. Otapa näistä sitten selvä :-|

- Janne
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun otetaan huomioon myös infraan käytetty energia, kuluttaa junamatka matkustajaa kohden enemmän energiaa kuin bussimatka.
Tästä tulee todellakin mieleen kaksi kysymystä: (a) Eikö maanteiden rakentamiseen kulu energiaa lainkaan ja (b) jos junilla kulkisi enemmän matkustajia, olisi infrastruktuuriin käytetyn energian määrä matkustajaa kohden pienempi. Johtopäätökseni on, että rautatietä ei käytetä täydellä kapasiteetilla. Ehkä näissä laskuissa ei ole otettu huomioon rautateiden tavaraliikennettä lainkaan?

Sähköjunamatkan vuoksi kuluu kolmannes enemmän energiaa kuin bussimatkan vuoksi, dieseljunamatkan vuoksi vielä enemmän.
Rautateiden sähköistys vie myös energiaa. Tarvitaan sähkölaitteita (kuten muuntajia), kilometreittäin johtoa ja tonneittain sähköpylväitä ja -portaaleja. Luulisi sähköjunien energiankulutuksenkin olevan suurempi, sillä niiden nopeuskin on yleensä suurempi.

Kun vertaillaan energiankulutusta, pitäisi huomioida seuraavat erilliset asiat:
  1. Infrastruktuurin energiakustannus. Maantiet vai rautatiet? Kumman rakentamiseen ja ylläpitoon kuluu enemmän energiaa. Kuinka suuri pitää kuljetusmäärän olla, jotta on kannattavaa rakentaa rautatie tai moottoritie. Suomessa useat vesitiet on saatu lahjaksi taivaasta eikä niiden rakentamiseen ole kulutettu merkittävästi energiaa.
  2. Kaluston rakentamisen energiakustannus. Kaiken kaluston (henkilöautot, junanvaunut) rakentamiseen energiaa kuluu todella paljon. Tätä voidaan säästää kierrättämällä. Oikein suunniteltu teräsrakenne kestää ikuisesti. Miksi niitä sinisiä vaunuja pitääkään romuttaa!
  3. Liikennöintikustannukset. Pienen vierintävastuksen ansiosta rautatieliikenteen pitäisi kuluttaa vähemmän energiaa kuin maantieliikenteen. Pitkillä junilla ilmanvastuskin on matkustajaa tai tavaratonnia kohden pienempi. Jälleen pitäisi pohtia kysymystä, että kuinka suuri liikennemäärän pitää olla, jotta säästettävä energia riittää paremman infrastruktuurin rakentamiseen.
Koska teoriassa rautatieliikenne kuluttaa energiaa vähemmän kuin maantieliikenne (per tonni tai matkustaja), pitäisi jo rakennettua infrastruktuuria hyödyntää mahdollisimman paljon! Ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos bussin sijasta kulkeekin junalla!
 
Minulle tulevat mieleen monet USA:ssa julkaistut "tutkimukset", joilla on todisteltu joukkoliikenteen vahingollisuutta, kalleutta, ympäristövastaisuutta jne. siten, että henkilöauto on aina parempi. Niitä on usein rahoittanut autoteollisuus.

Esimerkiksi Vompatin esittämien näkemyksien perusteella tuntuu siltä, että on oltava aika fakiiri voidakseen osoittaa asian olevan niin, että bussi on energiataloudellisempi. Kun ajatellaan yksinkertaisesti kaikkea sitä, mitä tehdään jotta saadaan liikkumaan bussi tai juna toisiaan vastaavalla tavalla, niin kaikkea on tehtävä enemmän bussia varten. Joten miten enemmän voi olla vähemmän.

Tietenkin sitten, kun otetaan yksittäinen tapaus, saadaan mitä tuloksia halutaan, kun valitaan ne tapaukset sopivalla tavalla. Juuri investoinnin vajaakäyttö on avain tässä.

Epäilemättä on helppokin osoittaa, että juna on energiatalouden, ekologisen jalanjäljen jne. muodossa bussia huonompi, kun verrataan vaikka Marjarataa ja Vantaankoski-lentoasema-Tikkurila -välille asetettua bussilinjaa, joka hoitaa Marjaradalle ennustetun matkustajamäärän. Mutta tässä tapauksessahan kysymys ei ole siitä, onko juna parempi kuin bussi yleensä, vaan siitä, onko Marjaratahanke mielekäs vai ei.

Ruotsalaisen tutkimuksen uutisessa todetaankin, että pääradoilla ja kaupunkiseutujen lähiliikenteessä sekä tavaraliikenteessä juna on energiataloudellisin. Näissähän rautatieliikennettä käytetään tilanteissa, joissa raideliikenne onkin taloudellisinta. Ei ole yllätys, että silloin kun rautatien rakentaminen ei ole taloudellinen ratkaisu ylipäätään, rautatie on myös energiataloudellisesti huono ratkaisu. Toisaalta jos rautatie on jo olemassa, sitä kannattaa käyttää. Sillä junaliikenne on energiataloudellisempaa kuin tieliikenne. Sekin uutisessa todettiin.

Oiskohan tämä vähän samanlainen tutkimus, kuin se, jossa todettiin katumelun olevan sisäpihan puoleisissa huoneissa pienempää kuin kadun puolella.

Antero
 
Jos näitä aletaan nyt oikein katsomaan ja miettimään niin silloin täytyy miettiä että millaseilla energialla on tehty; onko ydinvoima ollut energianlähde tuotannossa, tuulivoima vai kenties aurinkovoima. Lisäksi täytyy katsoa kumpaa joudutaan uusimaan useammin; rautatietä vaiko isojen teiden kaistoja. Lisäksi täytyy miettiä mistä tuotteet on tehty. Asvaltin teossa tarvitaan ainetta, joka puristetaan suoraan raakaöljystä. Rautatiet ovat metallia (jonka nimeä en tiedä), ja ne kestävät jopa kymmeniä vuosia kerralla, toisin kun asfaltti. Että tässä onkin pohdiskeltavaa..
 
Takaisin
Ylös